Lue keskustelun säännöt.
Kela, parit joilla omat viralliset asunnot
13.02.2024 |
On pareja, joilla on virallisesti omat asunnot, joissa he ovat "kirjoilla" eli väestötietorekisterissä osoite on kummallakin oma.
Usein näiden parien ainakin jompikumpi osapuoli saa Kelan tukia jotka perustuvat osin yksinasumiseen, eli tilanteesta riippuen asumistuki johon vain omat tulot vaikuttavat, yksin asuvan toimeentulotuki, tai lapsilisän yksinhuoltajakorotus.
Jotkut sanovat nettipalstoilla, että Kelalla olisi sääntö, jonka mukaan toisen asunnolla ei saa olla yli 14 vuorokautta kuukaudessa, mutta tämä olisi epäjohdonmukaista koska kuukaudessa on usein 31 päivää ja mikäli on omalla asunnollaan 17 vuorokautta, ja toisen asunnolla 14, on silti omalla asunnollaan enemmän. Lisäksi Kelan ohjeissa on tarkat säännöt esim. ulkomailla matkustamista koskien, kuten maksimissaan 7 päivää ulkomailla toimeentulotuessa / etuusjakso tai muuten toimeentulotuen perusosaa maksetaan vain niiltä päiviltä jotka oli Suomessa (en ole varma mikä "etuusjakso" on, mutta uskoisin sen olevan kalenterikuukauden pituinen), mutta Suomen sisällä "oleskelua" koskien ei mainita Kelan ohjeissa mitään tällaisia aikarajoja.
Nimenomaisesti oikeutta yksin asuvan tukiin menettämistä koskien:
1. Onko näissä olemassa maksimiaikamäärää, jonka saa viettää toisen asunnolla kuten 15 vrk / kk tai 45 vrk / 3 kk? (luvut hatusta, keksittyjä esimerkkejä)?
2. Onko toisaalta olemassa minimiaikamäärää, joka pitää viettää omalla asunnollaan itsessään? Myös, onko olemassa olemassa minimiaikamäärää joka pitää viettää omalla asunnollaan suhteessa tois(t)en asunnolla vietettyyn aikaan? Esim. sääntöä, että omalla asunnollaan pitää normaalisti viettää kuukaudesta 7 päivää, paitsi jos viettää jonkun muun asunnolla 8 päivää, pitää omalla viettää sitten myös ainakin 8 (luvut edelleen hatusta keksittyjä).
3. Miten kysymyksien 1 ja 2 osalta laskettaisiin sellainen aika, jota ei vietä missään asunnossa vaan esim. autossa, töissä, koulussa opiskelemassa, kesämökillä, ravintolassa, kuntosalilla tai ulkoilemassa? Laskettaisiinko se lähtöpaikan mukaan silti vietetyksi jossain asunnossa, vaiko tulopaikan? Mitä jos lähtö- ja tulopaikka on erit, eli esimerkiksi pääsääntöisesti lähtee ammattikorkeakouluun joka päivä omalta asunnoltaan, mutta koska seurustelukumppani asuu AMKin lähellä, pääsääntöisesti tulee oppilaitoksesta seurustelukumppanin asuntoon (josta tavanomaisesti poistuu omaan asuntoonsa myöhemmin)?
4. Jos on polyamorinen (varsinkin nykyään on sellaisiakin), ja viettää kyllä omalla asunnollaan kaiken ajan, mutta käytännössä ei ole koskaan oikeasti yksin asunnollaan koska seurustelukumppaneista vain eri henkilö on aina kerrallaan paikalla, katsotaanko Kelan silmissä yksinasuvaksi? Seurustelukumppaneilla olisi tietenkin omat asunnot.
Kommentit (7)
Aika sekavaa. Helpointa olisi kun asumistuki lakkautettaisiin kokonaan kaikilta niin ei olisi väärinkäytöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä, jos menet töihin, ja maksat itse oman asumisesi? Silloin sinun ei tarvitse ikinä miettiä noita asioita.
No mitä helvettiä? Sä saat olla tai olla olematta siinä omassa kämpässäsi niinkuin lystäät. Vaikka saisitte molemmat kaikki mahdolliset tuet niin se nyt ei kuulu enempää Kelalle kun naapureillekaan missä, miten ja kuinka kauan kukakin kotonaan aikaansa viettää.
Vierailija kirjoitti:
No mitä helvettiä? Sä saat olla tai olla olematta siinä omassa kämpässäsi niinkuin lystäät. Vaikka saisitte molemmat kaikki mahdolliset tuet niin se nyt ei kuulu enempää Kelalle kun naapureillekaan missä, miten ja kuinka kauan kukakin kotonaan aikaansa viettää.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/747410f3-b693-4fbd-87d5-ed6132226ab0
Kelassa ollaan toista mieltä, tai ollaan ehkä toista mieltä eli ei tiedetä mitä mieltä ollaan.
"Kelan perhe-etuuksien etuuspäällikkö Johanna Aholainen ei osaa sanoa, onko kyseessä automaattisesti väärinkäytös, jos pariskunta hankkii kaksi asuntoa lisätukien toivossa.
- Tässä katsotaan kokonaisuutta, jossa on mukana esimerkiksi osoitetiedot, asunnon koko, asiakkaan selvitys asiasta, Kelassa olevat tiedot ja esimerkiksi elatussopimus. Mikään asia ei ole yksinään ratkaiseva, vaan ratkaisu tehdään kokonaisharkinnan perusteella. Mutta kyllähän se kuulostaa lähtökohtaisesti oikeudettomalta, jos toisessa asunnossa ei tosiasiassa oleskella, Aholainen sanoo."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä helvettiä? Sä saat olla tai olla olematta siinä omassa kämpässäsi niinkuin lystäät. Vaikka saisitte molemmat kaikki mahdolliset tuet niin se nyt ei kuulu enempää Kelalle kun naapureillekaan missä, miten ja kuinka kauan kukakin kotonaan aikaansa viettää.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/747410f3-b693-4fbd-87d5-ed6132226ab0
Kelassa ollaan toista mieltä, tai ollaan ehkä toista mieltä eli ei tiedetä mitä mieltä ollaan.
"Kelan perhe-etuuksien etuuspäällikkö Johanna Aholainen ei osaa sanoa, onko kyseessä automaattisesti väärinkäytös, jos pariskunta hankkii kaksi asuntoa lisätukien toivossa.
- Tässä katsotaan kokonaisuutta, jossa on mukana esimerkiksi osoitetiedot, asunnon koko, asiakkaan selvitys asiasta, Kelassa olevat tiedot ja esimerkiksi elatussopimus. Mikään asia ei ole yksinään ratkaiseva, vaan
Kela ei voi puuttua siihen, missä ja miten ihmiset asuvat. Kahdesta asunnosta on aina enemmän menoja kuin yhdestä, että ei tällaisesta kikkailusta sinänsä mitään hyötyä ole. Vaikka joku selittäisi, että ei kannata asua yhdessä, koska toinen tai molemmat menettää tukia, niin se tarkoittaa toisin sanoen myös sitä, että ko. pariskunta ei halua/pysty elättämään toisiaan. Suhteessa voi olla myös muitakin tekijöitä, miksi yhteisasuminen ei toimi. Suomen valtio ei voi säädellä (ja valvoa) kansalaisten parisuhteita, vaan jokainen on vapaa valitsemaan haluamansa suhde- ja asumismuodon. Avioliitto ja avoliitto ovat ainoat, joihin liittyy jonkinnäköisiä taloudellisia vastuita myös puolisoa kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
edilex.fi:
"8.5.2015 14.30
Nainen huijasi sosiaaliturvaetuuksia yli 27 500 euron edestä - tuomittiin kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen
Perusteettomasti asumistukea, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, työmarkkinatukea ja täysimääräistä lastenhoidon tukea vuosina 2006-2012 nostanut nainen, joka oli ilmoittanut vääriä tietoja alivuokrasuhteesta lastensa isoisään ja erillisissä talouksissa asumisesta lastensa isän kanssa, tuomittiin 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Rikoksella oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja tekoa oli pidettävä sen pitkän keston ja suunnitelmallisuuden vuoksi myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 8.5.2015)"
ja kaleva.fi:
https://www.kaleva.fi/miesta-epaillaan-suuren-summan-huijaamisesta-kela…
"...Mies ilmoitti tuolloin viralliseksi osoitteekseen vaimonsa omistaman yksiön Tampereella.
Todistajien mukaan mies oli kuitenkin jatkanut katkeamatta normaalin perhe-elämän kaltaista eloa entisen vaimonsa kanssa heidän yhteisessä kodissaan.
Kalske määräsi Seinäjoen johtavan kihlakunnansyyttäjän nostamaan miestä vastaan syytteet. Kalskeen mukaan mies oli erehdyttänyt hyötymistarkoituksessa Kelaa"
5. Mitä, jos pariskunta viettää kyllä 95% ajasta yhdessä, hyvinkin tarkasti 50-50 molempien omalla erillisellä asunnolla. Katsottaisiinko nämä Kelan silmissä myös avopariksi, mutta "avopariksi joilla on kaksi asuntoa", koska Kelalla on sellainenkin määritelmä.
6. Miten voi erota avoliitosta Kelan silmissä, koska Kela "laittaa" avoliittoon sellaisia joilla ei ole seurustelusuhdetta, mutta vaatii silti seurustelusuhteen katkaisemista, jotta olisi oikeutettu yksinelävän tukiin yhteenmuuton jälkeen? Jos joutuu Kelan "pakkoavoliittoon", tuleeko aloittaa pakkonaitetun kanssa seurustelusuhde, vain siksi, että sen voisi lopettaa? Muutenhan Kelalle valehdellaan, että parisuhde loppuisi yhteenmuuton yhteydessä, koska parisuhdetta ei koskaan ollutkaan eikä sellainen parisuhde joka ei ollut voisi loppuakaan.
7. Mitäs tilanteessa, jossa olen sinkku heteromies ja asun seurustelevan heteromiehen kanssa. Minuthan laskettaisiin toimeentulotuessa kaksin asuvaksi ja toimeentulotuki olisi 85% yksin asuvasta. Tulisiko minun tarkkailla toisen heteromiehen virallisella asunnolla vietettyä aikaa ja kysyä häneltä siitä, missä hän viettää lopun ajasta, tyttöystävänkös luona? Voisiko Kela tulkita, että olenkin yksin asuva siksi, että tuo toinen heteromies viettää liikaa aikaa muualla ja voisinko saada siksi korkeampaa yksin asuvan toimeentulotukea? Tai olisinko joka tapauksessa velvollinen tarkkailemaan kaikkien muiden asunnossa virallisesti asuvien tai siellä muuten olevien läsnäoloa asunnolla ja ilmoittamaan siitä Kelaan, koska Kelaanhan pitää ilmoittaa asumistilanteen muutoksesta.