Mitkä alat/ammatit sopii ujoille ihmiselle?

IT-ala! 

Jos työssä on jotain, mikä on itselle erityisen merkityksellistä ja luotto itseen tietotaidon kanssa, niin se voi helpottaa introverttiydenkin kanssa. 



Itselleni tällainen on ollut eläintenhoitoala. Eläimet rauhoittavat läsnäolollaan, joten oma olo helpottuu työkavereidenkin kanssa ja tiedän, että ovat minun ihmisiä samoilla mielenkiinnonkohteilla. Samaten mua helpottaa se, että olen asiakaspalvelija ja tavallaan eri asemassa asiakkaiden kanssa. Asiakkaille olen osa kalustoa.



Olen siis eläintenhoitaja kotieläinpihalla.

Vierailija kirjoitti:

IT-ala! 

 Taitaa olla yhtä tyhjän kanssa, kun koodaaminen ei nappaa? Itselle älyttömän tylsää tuo ja vaikeaa.

Ap

Runoilija.

Amis

Erilaiset insinöörin hommat.

Sellainen ammatti jossa huomaat että et olekaan ujo ihminen, eli sellainen jossa on itseohjautuvasti sosiaalista vuorovaikutusta. 

Ns. ujous on tapa. Se on opittu tapa ja jokaisen ihmisen oletetaan kasvavan ja kehittyvän aikuisuuteen. 

Ns. ujous on rajoittava ajatusmalli. Kokeile vaikka. 

Et ole käsityksesi itsestäsi, et ole ajatuksesi. Olet paljon enemmän ja enemmän kuin osaat kuvitellakaan. 

Kokeile vaikka. Voit yllättyä.

Jokun aikaa asuminen toisenlaisessa yhteisössä voi auttaa, varsinkin ulkomailla Euroopan ulkopuolella.

Kokeile vaikka. 

IT-ala. 

Koodaaja etänä kotoa käsin. Perfect.

Hoitoalalta hammashoitaja. Asiakkaat jännittää ja jos vielä sattuu puheliaampi työpari niin avot. 

Käsityöammatit, artesaanit: puusepät, ompelijat, suutarit, kulta- hopeasepät, kivenhiojat, tehdastyöt kolmivuorotyö ym...

Siivooja

Ihan mikä vaan. Töissä voi ottaa roolin, joka auttaa esim asiakkaiden kanssa työskentelyssä, koska tilanteet toistuu pääosin samankaltaisina. Esiintymisessäkin kehittyy, kun huomaa, että oikeastaan samat läpinät toistuu usein. Ja harjoittelemalla paranee

Itse olin nuorempana todella ujo. Kouluttauduin ompelijaksi joille ei tietenkään ole töitä joten olin työtön. Työkkäri olisi pakottanut menemään puoleksi vuotta ompelupajalle jonne en halunnut (olin ollut siellä jo kuukauden ja tiesin että paikka oli kamala), joten pakotin itseni uskaltamaan menemään työharjoitteluun vaatekauppaan. Siellä sitten pikkuhiljaa rohkaistuin ja nyt olen ollut myyjänä jo 20 vuotta eikä kukaan töissä uskoisi että olen joskus ollut todella ujo.

Asiakaspalvelu, siinä oppii vetämään päälle työminän, jonka jälkeen koko elämä on helpompaa kun sen ujouden voi peittää sillä.

Yövartija, jonkun teollisuuslaitoksen portilla. Ei tarvitse olla ihmisten kanssa tekemisissä oikeastaan ollenkaan.

Minä olen ujo tradenomi, olen töissä taloushallinnossa mutta en tilitoimistossa vaan suoraan firmaan palkattuna. Eli ei ole asiakkaita eikä tarvitse olla tekemisissä kuin lähimpien työkaverien kanssa. Lisäksi teen etätöitä niin että käyn vain kerran viikossa näyttäytymässä työpaikalla.

Olen asiakaspavelija ja ujo, mutta tämä on pieni putiikki ja hiljainen. Ihmiset kai pitää mua vain herttaisena kun kädet aina tärisee jne. En pystyisi kuitenkaan missään mäkkärissä olla tai cittarin kassalla. Liian hektistä olisi.

Onlyfans

Tämä ketju on surullista tarinaa Suomen tulevaisuudesta.

Niin moni jumittaa noissa ajatusmalleissa, eikä ole millään lailla utelias kokeilemaan uusia ulottuvuuksia persoonaansa. 

Milenterveysongelmat vaan jatkavat lisääntymistään, väkiluku laskee ja vastakkainasettelu lisääntyy.

Ihminen on sosiaalinen eläin luonnostaan ja vuorovaikutus hyvinvoinnin ja terveyden yksi perusta.

Ei mikään. Kotikammio tai olohuone. Lenkit ja menot erikseen. Tai sellainen jossa voit toimia neutraalina putiikin pitäjänä ja leikit koronasulkua, että on pleksit, seinämät ja asiakkaiden tilauksille lokerikot josta noutavat. Joku varasto tai kammio. Edes museo ei takaa rauhaa. Etävastaanotto vaikka yksitellen, jos opetat vaikka neulomista ja kurssivideot erikseen. On hyvä keksiä vaihtoehtoja.