Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanhoilla ihmisillä on ihan älyttömästi tavaraa kotonaan
12.02.2024 |
Olemme mieheni kanssa minimalismiin päin kallellaan. Olemme nelikymppisiä lapsettomia ja asumme kaksiossa. Kaksi autoa sentään omistamme.
Aloin miettimään, että vanhemmillani on melkeinpä enemmän tavaraa pelkästään makuuhuoneessaan kuin meillä yhteensä. He asuvat isossa talossa, ja veikkaisin, että tavaraa on sisällä ja ulkona todennäköisesti ainakin 20 kertaa enemmän kuin meillä. Vanhempani eivät edes ole mitään varsinaisia hamstraajia, mutta mitään ei voi ikinä heittää pois.
Kommentit (194)
Omilla vanhemmilla ei onneksi ole tuota taipumusta. Kaikki turhaksi jäänyt hävitetään tai myyvät torilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin on. Muutaman kuolinpesän tyjhentäneenä olen alkanut pikkuhiljaa tehdä omaa kuolinsiivoustani. On muuten tosi hauskaa puuhaa, kun alkuun pääsee. Ihanaa raivata vanhoja rojuja pois!
Suuri riski tavaran hamstraukseen on se, jos asuu vuosikymmenet samassa asunnossa.
Ja olen siis 62-vuotias. Eläkkeelle päästyäni ensimmäisen vuoden projekti on saattaa tämä siivous loppuun. Sen jälkeen harkitsen todellakin tarkkaan jokaisen uuden esineen ostamista. Tietenkin jo nyt.
Se on itsekästä. Ikäänkuin ei hyväksyttäisi omaa kuolemaa. Isälleni oli ihan hirveän tärkeää että hänen vanhaa autoaan ja kaikkia mahdollisia moottorihärveleitä säilytetään, vaikka hän ei viimeiseen 20 vuoteen tarvinnut niitä mihinkään. Omaiset sitten kuoleman jälkeen yrittää keksiä miten ne ruostuneet koneet saadaan heivattua jonnekin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki alapeukut? Totesin vain asian liittyen omiin vanhempiini, en teihin, kommentoijat ja peukuttajat.
Esim. isovanhemmillani ei tuollaista tavaramäärää ollut.
Ap
Luepa otsikkosi.
Lisäksi voi kysyä, millä oikeudella arvostelet vanhempiesi tapaa toimia. Se on heidän elämänsä.
Vierailija kirjoitti:
Se on itsekästä. Ikäänkuin ei hyväksyttäisi omaa kuolemaa. Isälleni oli ihan hirveän tärkeää että hänen vanhaa autoaan ja kaikkia mahdollisia moottorihärveleitä säilytetään, vaikka hän ei viimeiseen 20 vuoteen tarvinnut niitä mihinkään. Omaiset sitten kuoleman jälkeen yrittää keksiä miten ne ruostuneet koneet saadaan heivattua jonnekin.
Romikselta tilaa auton joka kippaa lavalle ne maksaakin niistä jos on paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki alapeukut? Totesin vain asian liittyen omiin vanhempiini, en teihin, kommentoijat ja peukuttajat.
Esim. isovanhemmillani ei tuollaista tavaramäärää ollut.
Ap
Luepa otsikkosi.
Lisäksi voi kysyä, millä oikeudella arvostelet vanhempiesi tapaa toimia. Se on heidän elämänsä.
Löysää pipoas, sulla ei enää veri kierrä päässä 😳
Olen varmaan poikkeus mutta isälläni ja äidilläni ei kummallakaan ole paljon tavaraa. Vähemmän kuin meillä. Ja vanhempani ovat eronneet ja kummallakin näin. Eikä kummallakaan ole mitään täysin arvotonta muuttotappiokylän vanhaa talo. Isälläni kyllä talo, mutta hyvästä paikasta. Taitaa olla aika hyvä juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki alapeukut? Totesin vain asian liittyen omiin vanhempiini, en teihin, kommentoijat ja peukuttajat.
Esim. isovanhemmillani ei tuollaista tavaramäärää ollut.
Ap
Luepa otsikkosi.
Lisäksi voi kysyä, millä oikeudella arvostelet vanhempiesi tapaa toimia. Se on heidän elämänsä.
Ei minua haittaisi, vaikka vanhempani avaisivat täällä anonyymin keskustelun minun minimalismistani.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Se oon koomista että eläessään ei mitään saa heittää pois! Mutta kuoleman jälkeen vähintään 80% kamasta menee roskiin.
Kuulemma 100% ei saa mukaan tuonpuoleiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ja sitä kannetaan lisää kokoajan. Äiti sentää laittaa kierrätykseenkin jotain, mutta lisää ilmestyy kokoajan. Meillekin kantaa lapselle jatkuvasti jotain (ihan toivottuakin tavaraa tai sitten kirjaston ilmaiskirjoja)...Nyt huomaa että ovat alkaneet säilöä autotalliinsa jo lehtia ja muuta roskaa...Eli kohta pitää jo varmaan huolestua.
No niin, tämän viikon ensimmäinen vanhempien haukkumisketju.
Niitä tulee taas 7 tällä viikolla.
AP ym, hankkikaa oma elämä.
Katkeruus ei ole kaunista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho ap, ompas sulla vanhemmat. Otan osaa. Miten me voitaisiin auttaa?
Olin työkokeilussa siivoushommissa. Vanhusten kotona on paljon tavaraa. Ajattelin miten löytävät tarvitsemansa sieltä tavarapaljouden keskeltä. Ja kenelle tai minne tavara menee, kun kuolee pois. N29
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten? Lapsettomana, auton omistavana minimalistina ehdit ja pystyt kyllä tyhjentämään vanhempiesi kuolinpesän.
Juuri näin. Mihin edes tarvitset tavaraa, kun sinulla ei ole lapsia? Tervemenoa näivettymään omaan kuplaasi.
Vierailija kirjoitti:
Näin on. Muutaman kuolinpesän tyjhentäneenä olen alkanut pikkuhiljaa tehdä omaa kuolinsiivoustani. On muuten tosi hauskaa puuhaa, kun alkuun pääsee. Ihanaa raivata vanhoja rojuja pois!
Suuri riski tavaran hamstraukseen on se, jos asuu vuosikymmenet samassa asunnossa.
Meillä tavaroihin liittyy muistoja, joten ei raivata yhtään mitään. Jo nyt miniä kyttää pöytälamppuani ja jälkiruokakulhoa sillä silmällä, kyselee, että voisiko ostaa tilalle paremman lampun, joka valaisisi kunnolla ja hän veisi vähän yli 80 v ikäisen (kunnostetun) valaisimen mennessään.
Niin on minullakin! Vanhempien asunnot jo tyhjentänyt ja oli hirveä urakka. Pitäisi hävittää omia tavaroita mutta ei ole helppoa. Aina välillä saan inspiraation, ja kelvolliset lahjoitan kierrätyskeskukseen.
Mutta on paljon lasten tavaroita vielä vaikka jo muuttaneet omilleen. Talviurheiluvälineitä kellari täynnä! Ei mahdu nuorten opiskelijakämppään joten meillä edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki alapeukut? Totesin vain asian liittyen omiin vanhempiini, en teihin, kommentoijat ja peukuttajat.
Esim. isovanhemmillani ei tuollaista tavaramäärää ollut.
Ap
Luepa otsikkosi.
Lisäksi voi kysyä, millä oikeudella arvostelet vanhempiesi tapaa toimia. Se on heidän elämänsä.
Löysää pipoas, sulla ei enää veri kierrä päässä 😳
Ei pipon löysääminen tässä auta. Olen samaa mieltä, että otsikko kannattaa lukea oikein. Se tässä auttaa ja alapeukut ymmärtää se, joka osaa lukea.
eri
Minun appivanhemmillani on iso omakotitalo ja autotallirakennus täynnä tavaraa. Siellä on vuosikymmenien varrella kerättyjä puutarhatyökaluja, aina joku muodin mukainen uusin. Siellä on retkeilytarvikkeita, marjastustarvikkeita, kalastustarvikkeita. Autotallin vintillä on kymmeniä isoja mattoja, laatikottain muoviastioita, laatikoittain arvottomia kirjoja ja cd-levyjä, erilaisia koriste-esineitä, anopin käsityöharrastuksena vuosien aikana tehtyjä töitä, kaiken maailman jumppajuttuja joita on keräilty aina kun on ollut joku must have. Esim. piikkimattoja ja sellaista.
Autotalli on täynnä apen työkaluja.
Talossa sisällä on vielä kaikkien kolmen lapsen huoneet kaikkine tavaroineen. Sen lisäksi on mm. soutulaite, korona-peli, kirjahylly, lisää cd-levyjä ja DVD:tä, sekä 2000-luvun alkuun vievä aikakapseli eli ATK-huone.
Muutama vuosi sitten ostivat kesämökin, ja ovat jättäneet talon vähemmän hoidolle ja nyt täyttävät mökkiä tavaroilla. Olen koko sen ajan kun olen mieheni tuntenut, kuunnellut juttuja kuinka meilläkin pitää sitten tehdä tilaa että kaikki tavarat mahtuu, kun lasten myötä niiden tuloa ei voi estääkään. Anoppia tuntuu kovasti huvittavan, jos meillä on joku yksi uusi juttu, vaikka nojatuoli. Hänelle tulee sellainen "mitäs minä sanoin"-ilme kasvoille ja on aivan kuin oltaisiin taas kohottu arvoasteikolla lähemmäs heidän tasoaan :D
Miehen isovanhemmilla oli pienempi talo, mutta saman verran tavaraa ja samanlaisia tavaroita, mutta tietysti vain vanhempia. Oli siellä kauniita astioita ja lasitavaraa, mitkä ilahdutti miehen siskoja ja kiva niin, mutta oli paljon myös ihan turhaa. Ja sitten oli sellaista, jota itse olisin voinut arvostaa suurestikkin, mutta mies sisaruksineen antoi pois, kuten vanhoja seinävaatteita ja virkattuja, valkoisia päiväpeittoja. Toisen roska on tosiaan toisen aarre. Mutta minusta ihmisillä on jokin velvollisuus ajatella paitsi ympäristöä, myös jälkipolviaan tavaramäärän kanssa.
Minusta jokainen saa elää niin kuin tahtoo. Ne tavarat saa olla tarpeellisia tai tarpeettomia, joka tapauksessa ne ovat sen ihmisen, joka niiden keskellä elää. Ongelma ne ei ole edes perikunnalle, koska koko kämpän saa tyhjäksi maksamalla muutaman tonnin. Ei tarvitse käydä mitään läpi, ei tarvitse lajitella, ei tarvitse itse tyhjentää. Toki silloin voi omat lapsuudenkuvat tai mummin vanha kaulakoru jäädä saamatta, mutta ongelma on niiden päässä, jotka olettavat, että he ovat henkilökohtaisesti vastuussa muiden tavaroista.
Jostain syystä näissä siivoussessioissa osa tavarasta on perikunnalle arvokkaampaa kuin osa ja vanhan äidin halutaan säilyttävän nimenomaan ne tavarat, joita lapset haluavat joskus periä. Kaikki muu on roinaa.
Alue: Aihe vapaa
Meillä on paljon tavaraa, suurin osa hankittu ennen vuotta 1950. En keksi yhtäkään syytä sille, että isovanhempien vanhempien hankkimia tavaroita viedään kaatopaikalle vain siksi, että tänä vuonna muotia on tietyt Iittalan lasit eikä nämä vanhat riihimäkeläiset.