Onko täällä entisiä ns. kympin oppilaita?
Täällä on aloitettu keskustelu Onko täällä ns. kympin oppilaiden vanhempia? Tämä on mielenkiintoinen aihe ja veisin aihetta eteenpäin kysymällä entisiltä kympin oppilailta tai heidät tuntevilta, miten elämä on sujunut opiskelujen jälkeen?
Kommentit (100)
Piti vielä lisätä, että vähemmälläkin rahalla saa matalamielisen keskiluokan synnytettyä. Miksi ihmeessä Suomessa on ilmainen koulutus surkimuksille, jotka keskittyvät vain itseensä? Kyllä vähän voisi rimaa nostaa.
Moni vielä kehtaa kertoa, että tuottavuus on ollut sitä, että burnoutin kautta on opittu downshiftaamaan. Voi vadelma. Ja tällaisiin on rahat laitettu.
Vierailija kirjoitti:
Menestyminen on jotain muuta kuin henkilökohtaista mukavuutta. Hyvätuloisilla on asiat niin kuin pitääkin. Muut alisuorittavat.
Että voisi puhua oikein menestymisestä niin pitäis saada aikaiseksi vähän muutakin kuin mukavuutta sille omalle ydinperheelle. Esimerkiksi äsken luin edesmenneen Pekka Mattilan taidekokoelmasta. Mitään hienoa ei synny, eikä säily, jos kaikki vain pyörivät omassa mukavuudessa. Kaikilla aloilla sama juttu. Niin tieteessä kuin taiteessakin ja jonkun pitää se kaikki vielä mahdollistaakin eli maksaakin.
Koulu on aina ollut minulle poikkeuksellisen helppoa. Niin matematiikka, kielet kuin humanistiset aineetkin. Olen aina tiennyt, että halutessani voin opiskella lähes miksi tahansa. Siksi en oikeasti osaa ajatella, että rahalla olisi mitään erityistä arvoa.
Valitsin mielestäni mielenkiintoisimman akateemisen alan. Nykyään bruttopalkka olisi 3500 euroa kuussa, jos tekisin täyttä työaikaa. Mutta teen omasta toiveestani lyhennettyä viikkoa.
Saan riittävästi rahaa kaikkeen, mitä tarvitsen. Siksi voin keskittyä tekemään elämästäni mielekästä ja onnellista. Suosittelen samaa muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyminen on jotain muuta kuin henkilökohtaista mukavuutta. Hyvätuloisilla on asiat niin kuin pitääkin. Muut alisuorittavat.
Että voisi puhua oikein menestymisestä niin pitäis saada aikaiseksi vähän muutakin kuin mukavuutta sille omalle ydinperheelle. Esimerkiksi äsken luin edesmenneen Pekka Mattilan taidekokoelmasta. Mitään hienoa ei synny, eikä säily, jos kaikki vain pyörivät omassa mukavuudessa. Kaikilla aloilla sama juttu. Niin tieteessä kuin taiteessakin ja jonkun pitää se kaikki vielä mahdollistaakin eli maksaakin.
Koulu on aina ollut minulle poikkeuksellisen helppoa. Niin matematiikka, kielet kuin humanistiset aineetkin. Olen aina tiennyt, että halutessani voin opiskella lähes miksi tahansa. Siksi en oikeasti osaa ajatella, että rahalla olisi mitään erityistä arvoa.
Valitsin mielestäni mielenkii
Kaiken maksattamista muilla?
Vierailija kirjoitti:
Menestyminen on jotain muuta kuin henkilökohtaista mukavuutta. Hyvätuloisilla on asiat niin kuin pitääkin. Muut alisuorittavat.
Että voisi puhua oikein menestymisestä niin pitäis saada aikaiseksi vähän muutakin kuin mukavuutta sille omalle ydinperheelle. Esimerkiksi äsken luin edesmenneen Pekka Mattilan taidekokoelmasta. Mitään hienoa ei synny, eikä säily, jos kaikki vain pyörivät omassa mukavuudessa. Kaikilla aloilla sama juttu. Niin tieteessä kuin taiteessakin ja jonkun pitää se kaikki vielä mahdollistaakin eli maksaakin.
No näytäpä sinä mallia. Onko taidekokoelma sinusta saavutus? Sehän ei vaadi kuin rahaa. Ei oikeastaan eroa mitenkään ikea-sohvasta, paitsi hinnaltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyminen on jotain muuta kuin henkilökohtaista mukavuutta. Hyvätuloisilla on asiat niin kuin pitääkin. Muut alisuorittavat.
Että voisi puhua oikein menestymisestä niin pitäis saada aikaiseksi vähän muutakin kuin mukavuutta sille omalle ydinperheelle. Esimerkiksi äsken luin edesmenneen Pekka Mattilan taidekokoelmasta. Mitään hienoa ei synny, eikä säily, jos kaikki vain pyörivät omassa mukavuudessa. Kaikilla aloilla sama juttu. Niin tieteessä kuin taiteessakin ja jonkun pitää se kaikki vielä mahdollistaakin eli maksaakin.
No näytäpä sinä mallia. Onko taidekokoelma sinusta saavutus? Sehän ei vaadi kuin rahaa. Ei oikeastaan eroa mitenkään ikea-sohvasta, paitsi hinnaltaan.
Ja rahaahan saa automaatilta. Juuri näin.
Numerolle 44: en maksata muilla mitään. En ole päivääkään ollut työttömänä työnhakijana. Opiskelijana toki nostin opintotukea, mutta nyt olen ollut jo yli 20 vuotta työelämässä.
Minusta se on hyvä saavutus, jos saa perheen ja hyvän elämän, ja on onnellisten ihmisten ympärömä. Oli sitten seiskan tai kympin oppilas, niin ihan hyvä tavoite. Miksei mukavuutta saisi haluta, siihenhän elävät olennot pyrkivät kautta linjan? Tuskan välttämiseen ja onnellisuuden maksimointiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyminen on jotain muuta kuin henkilökohtaista mukavuutta. Hyvätuloisilla on asiat niin kuin pitääkin. Muut alisuorittavat.
Että voisi puhua oikein menestymisestä niin pitäis saada aikaiseksi vähän muutakin kuin mukavuutta sille omalle ydinperheelle. Esimerkiksi äsken luin edesmenneen Pekka Mattilan taidekokoelmasta. Mitään hienoa ei synny, eikä säily, jos kaikki vain pyörivät omassa mukavuudessa. Kaikilla aloilla sama juttu. Niin tieteessä kuin taiteessakin ja jonkun pitää se kaikki vielä mahdollistaakin eli maksaakin.
No näytäpä sinä mallia. Onko taidekokoelma sinusta saavutus? Sehän ei vaadi kuin rahaa. Ei oikeastaan eroa mitenkään ikea-sohvasta, paitsi hinnaltaan.
Ja rahaahan saa automaatilta. Juuri näin.
Tai lähinnä tuottamalla jotain yhteiskunnalle, yleensä työpanoksen muodossa. Näin, katsos.
Valmistuin myös yliopistosta huippuarvosanoin ja sain gradusta korkeimman arvosanan. Koska en kuitenkaan ole hyvä tyyppi, päädyin työhön, joka ei vastaa koulutustani ja täällä vaikuttaisin olevan aika hyvin jumissa nyt. Palkka 3/5, työ semileppoisaa ja saan olla täällä hamaan maailmanloppuun asti, että sinänsä voisi kai olla huonomminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyminen on jotain muuta kuin henkilökohtaista mukavuutta. Hyvätuloisilla on asiat niin kuin pitääkin. Muut alisuorittavat.
Että voisi puhua oikein menestymisestä niin pitäis saada aikaiseksi vähän muutakin kuin mukavuutta sille omalle ydinperheelle. Esimerkiksi äsken luin edesmenneen Pekka Mattilan taidekokoelmasta. Mitään hienoa ei synny, eikä säily, jos kaikki vain pyörivät omassa mukavuudessa. Kaikilla aloilla sama juttu. Niin tieteessä kuin taiteessakin ja jonkun pitää se kaikki vielä mahdollistaakin eli maksaakin.
No näytäpä sinä mallia. Onko taidekokoelma sinusta saavutus? Sehän ei vaadi kuin rahaa. Ei oikeastaan eroa mitenkään ikea-sohvasta, paitsi hinnaltaan.
Ja rahaahan saa automaatilta. Juuri näin.
Kuka vaan voi periaatteessa tehdä rahaa ja ostaa taidetta. Harvempi pystyy tekemään merkityksekästä taidetta.
Minä olen soittanut pianoa yli 20 vuotta. En vieläkään ole läheskään niin hyvä kuin haluaisin olla, mutta kyllä koen tämän isompana saavutuksena kuin että ostaisin setelitukolla hirmuisen läjän taideteoksia ja sitten katselisin niitä.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Piti vielä lisätä, että vähemmälläkin rahalla saa matalamielisen keskiluokan synnytettyä. Miksi ihmeessä Suomessa on ilmainen koulutus surkimuksille, jotka keskittyvät vain itseensä? Kyllä vähän voisi rimaa nostaa.
Moni vielä kehtaa kertoa, että tuottavuus on ollut sitä, että burnoutin kautta on opittu downshiftaamaan. Voi vadelma. Ja tällaisiin on rahat laitettu.
Näin se menee koko Suomenkin talous leppoisia oloja etsien päin per.settä
Miksi ihmeessä joku kokee tarpeelliseksi pilkata kympin oppilaita? Minä ainakaan en voinut sille mitään, että kymppejä tuli. Pidin oppimisesta, ja tieto tarttui helposti sen takia jo tunnilla. En ikinä lukenut kokeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Numerolle 44: en maksata muilla mitään. En ole päivääkään ollut työttömänä työnhakijana. Opiskelijana toki nostin opintotukea, mutta nyt olen ollut jo yli 20 vuotta työelämässä.
8500€/vuodessa pitää maksaa veroja. Ei taida 3 tonnin brutolla tulla. Entä kestävyys? Montako lasta tai miten paljon enemmän maksat, jos ei ole lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on hyvä saavutus, jos saa perheen ja hyvän elämän, ja on onnellisten ihmisten ympärömä. Oli sitten seiskan tai kympin oppilas, niin ihan hyvä tavoite. Miksei mukavuutta saisi haluta, siihenhän elävät olennot pyrkivätkautta linjan? Tuskan välttämiseen ja onnellisuuden maksimointiin.
Ei kukaan ole kieltänyt.
Elämä on sujunut huonosti. Mikään ei minulle ikinä oikein riitä, toivoisin aina voivani suoriutua paremmin. Krooninen tyytymättömyys vaivaa. Vedän puoleeni kaikenmaailman narsisteja ja hyväksikäyttäjiä, jotka yrittävät hyötyä hyvistä puolistani ja huonolla kohtelulla vahvistavat käsitystäni siitä, etten koskaan ole riittävä. Terapiassa olen yrittänyt hoitaa vaativuuttani itseäni kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numerolle 44: en maksata muilla mitään. En ole päivääkään ollut työttömänä työnhakijana. Opiskelijana toki nostin opintotukea, mutta nyt olen ollut jo yli 20 vuotta työelämässä.
8500€/vuodessa pitää maksaa veroja. Ei taida 3 tonnin brutolla tulla. Entä kestävyys? Montako lasta tai miten paljon enemmän maksat, jos ei ole lapsia?
Kyllä löytyy lapsiakin, heidän takiaan juuri teenkin osa-aikatyötä. Eikä kenenkään näkökulmasta aikani ole niin arvokasta kuin lasteni näkökulmasta. Älä huolehdi, kaikki on optimoitu mahdollisimman hyvän elämän puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyminen on jotain muuta kuin henkilökohtaista mukavuutta. Hyvätuloisilla on asiat niin kuin pitääkin. Muut alisuorittavat.
Että voisi puhua oikein menestymisestä niin pitäis saada aikaiseksi vähän muutakin kuin mukavuutta sille omalle ydinperheelle. Esimerkiksi äsken luin edesmenneen Pekka Mattilan taidekokoelmasta. Mitään hienoa ei synny, eikä säily, jos kaikki vain pyörivät omassa mukavuudessa. Kaikilla aloilla sama juttu. Niin tieteessä kuin taiteessakin ja jonkun pitää se kaikki vielä mahdollistaakin eli maksaakin.
No näytäpä sinä mallia. Onko taidekokoelma sinusta saavutus? Sehän ei vaadi kuin rahaa. Ei oikeastaan eroa mitenkään ikea-sohvasta, paitsi hinnaltaan.
Ja rahaa
No ei todellakaan pysty. Joka ikisissä vaaleissa ainut asia, jota suomalaiset pohtii on, että toisella on enemmän rahaa kuin minulla ja kuinka me nyt sumplisimme, että kaikki saisivat maksimoitua taloudelliset etunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numerolle 44: en maksata muilla mitään. En ole päivääkään ollut työttömänä työnhakijana. Opiskelijana toki nostin opintotukea, mutta nyt olen ollut jo yli 20 vuotta työelämässä.
8500€/vuodessa pitää maksaa veroja. Ei taida 3 tonnin brutolla tulla. Entä kestävyys? Montako lasta tai miten paljon enemmän maksat, jos ei ole lapsia?
Kyllä löytyy lapsiakin, heidän takiaan juuri teenkin osa-aikatyötä. Eikä kenenkään näkökulmasta aikani ole niin arvokasta kuin lasteni näkökulmasta. Älä huolehdi, kaikki on optimoitu mahdollisimman hyvän elämän puolesta.
Mitään muuta en olisi vaatimassakaan. Elättää itsensä ja oman perheensä, kasvattaa lapsensa hyvin eikä sivuuta hädässä olevaa lähimmäistään. Perusasioita.
Toisen asteen koulutuksen pitää jo johtaa tuohon. Pidemmälle pyrkivien pitää olla tuottavampia. Meillä on kaikkea ylläpidettävää ja kunnostettavaa, uutta rakennettavaa ja innovoitavaa yhteiskunnan tasolla. Jonkun sekin pitää hoitaa.
Tässä keskustelussa huomaamme, kuinka osaa ihmisistä ohjaa sisäinen ja osaa ulkoinen motivaatio. Ulkoisen motivaation ohjaamat ajattelevat, että kympeistä ei ole mitään hyötyä, jos ne eivät vie hyväpalkkaiseen työhön. Sisäisen motivaation ohjaamat taas ovat ensisijaisesti kiinnostuneita maailmasta ja sen ilmiöistä, eivät omasta palkastaan tai ulkoisesta menestyksestään.
Ainakin omina kouluaikoinani valtaosa kympin oppilaista toimi sisäisen motivaation ohjaamina. Toki muistan poikkeuksiakin. Mutta pääsääntöisesti me lahjakkaimmat valitsimme alamme kiinnostuksen emmekä rahan perusteella. Osa meistä on muuttanut mieltään ja vaihtanut alaa. Mutta itse edelleen keski-ikäisenä toimisin samoin ja neuvoisin lapsiakin toimimaan samoin.
Elämä hupsahtaa ohi niin nopeasti, että jos on saumoja menestyä alalla kuin alalla, kannattaa tehdä työkseen jotain mistä oikeasti tykkää.
5000€/kk ei ole hyvä liksa