Miten saada ihminen ymmärtämään, kun laihduttaja kieltäytyy kahvitarjoiluista jne.? Kun toinen ei ymmärrä ilmaisua "ei kiitos"
Eli noudatan ihan tietynlaista ruokavaliosuunnitelmaa, ja se sopii minulle. Käyn seurakunnan tilaisuuksissa, jonka jälkeen usein on joko kahvitarjoilu tai lähetyslounas. Herkuista olen luopunut toistaiseksi. Lounaallekaan en mene, koska suunnittelen ruokavalioni aina etukäteen ja syön sen mukaisesti, eikä tule ruokahävikkiäkään. Toisekseen, jos aion aloittaa vhh-ruokavalion jossain vaiheessa, niin sitä suuremmalla syyllä en voisi sille lounaalle osallistua, koska ruokana voi olla esim. broilerilasagnette. Ja muutenkin, syön oman mallini mukaan, ja se sopii laihdutustyylliini.
Ongelmaksi on muodostunut, että henkilö jonka siellä tapaan, ei näytä ymmärtävän vaikka olen sanonut että haluan pudottaa painoa, syön tietyllä tapaa enkä toistaiseksi osallistu noihin kahvi- ja lounastarjoiluihin. Silti vaan jatkuu tuputtaminen siitä, miten meillä on lounas, tai kahvit ja pullat tarjolla.
En haluaisi sanoa pahasti, sillä välit menisivät poikki. Enkä haluaisi jättää menemättäkään. Onko muilla kokemuksia vastaavasta laihduttajalle tuputtamisesta? Miten ratkaisitte tilanteet? Riittikö normaali asiallinen puhe?
Kommentit (94)
Sanot vain ei kiitos, ja et syö mitään mikä ei itsellesi sovi. Noin olen tehnyt silloin, kun olin erikoisruokavaliolla.
Toi tuputtaminen/jankkaaminen kertoo vain huonoista käytöstavoista. Itse sairastan keliakiaa ja tietyissä kyläilypaikoissa en uskalla syödä mitään (ei ymmärrystä sairaudesta/ kontaminaatiosta). Jos saan vähänkin gluteenia, niin tavaraa tulee molemmista päistä ensimmäiset päivät ja lisäksi vihlovat vatsakivut, jotka saattavat kestää monta viikkoa. Huonovointisuus ja iho-ongelmat kestävät jopa 1 kk. Nämä vain ne oireet, jotka tiedostan. Piileviä sitten enemmänkin.
Eli summa summarun, ÄLKÄÄ tuputtako vaan antakaa ihmisten olla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Jessus, mitä kommentteja taas🤦
Älä välitä, ap!
Ymmärrän hyvin, mitä tarkoitat;
Ei ihan sama tilanne, mutta joskus käynyt niin että kieltäytyessä jostain mitä on tarjolla (* jos ei tykkää/ halua muuten ottaa) niin alkaa ihmettely ja silmien pyörittely...
Käsittämätöntä, miten outoja ja suvaitsemattomia ollaan jopa toisten syömisiä kohtaan.
Vika ei ole sinussa ap vaan näissä loukkaantujissa.
Kasvaisivat aikuisiksi...
Osa tekee samaa myös allergioiden ja esim. keliakian suhteen. Eivät vain pysty ymmärtämään, että joku voi oikeasti tulla sairaaksi jostakin ruoka-aineesta.
Vierailija kirjoitti:
Olet ilmeisesti uskovainen. Pohdi tätäkin henkilökohtaisessa kilvoituksessasi: miten olisi hyvä käyttäytyä ja reagoida muihin. On juuri alkamassa tällaiselle itsetutkiskelulle otollinen aika eli paastonaika.
Tämänhän voi mainita ystävälle, valmistaudut paastoamaan Jeesuksen viitoittamalla tiellä ja ehdotat ystävällesikin paastoa.
Vierailija kirjoitti:
Voiko joku olla niin itseään täynnä kuin ap?
Muistathan syödä ja juoda kaikki mitä sinulle tarjotaan? Kuuluuko myös heittää housut nilkkoihin, jos joku käskee?
No samat ääliöt jankuttavat mulle, hoikalle, miksen ota herkkuja, kun olen niin laiha. No, just siksi olen, kun en ota turhia kaloreita jostain pullankäntystä.
Laadukkaita jälkkäreitä toki nautin toisinaan hyvän aterian päätteeksi.
Ota se kahvi mustana, kahvissa itsessään ei ole kaloreita.
En laihduta. Syön ruokarytmillä . En käytä sokeria,en syö mitään missä valkoista jauhoa tai sikaa,nautaa vierailuni jossain. Kohteliaasti sanon EI kiitos.Jos joku tyrkytää jotain,vastaan hänelle , itse päätän mitä syön.Sokeri koukusta pässyt eroon ,enkä halua sitä takaisin.Kunniota minun pätökseni,mitä tarjoilusta en ota. En juo kahvia,joten minulle riitää vesi.En mene tilaisuksiin jossa esim. kerhot ymm on maksua vastaan ruokailu mahdolisuus.
Sama ongelma kun kylässä pyydät alkoholin sijaan mehua tai kivennäisvettä, ei mene perille. "No tietysti otat, älä esitä ..", siinä menee tipaton tammikuu tai välit poikki.
Tuputtamiseksihan se taas meni... Hän sanoi että jos minä mietin sitä ruokavaliotani, niin voinhan ottaa pienemmän annoksen sitä lasagnea ja enemmän salaattia. Sanoin nyt niin selkeästi ja painavasti kuin asiallisesti pystyn sanomaan, että yritä nyt ymmärtää. Lähtiessäni vielä sanoin, että muista sitten (jatkossa) mitä sanoin, ja hän sanoi että muistan.
Jos vielä kerran alkaa tuputtamaan, niin sitten nousen ylös ja lähden tilaisuudesta. Ihan käsittämätöntä että aikuiselle ihmiselle aletaan tuputtamaan väkisin syömistä, vaikka olen sanonut että laihdutan enkä halua poiketa ruokasuunnitelmastani. Sitä paitsi teen aina esim. 4 annosta ja ostan tarpeet sen mukaan. Tuntuu ihan käsittämättömältä, että ei osata kunnioittaa toisen valintoja ja päätöstä. En näe enää muuta vaihtoehtoa kuin jättää menemättä jatkossa, jos seuraavalla kerralla tuputtaa.
Ap
Sanot ei kiitos ja et syö sitä mitä tarjotaan. Jätät lautaselle. Whatever.
Vierailija kirjoitti:
Voiko joku olla niin itseään täynnä kuin ap?
No sehän just pyrkii olemaan vähemmän täynnä koko ajan. Haluatko että kaikki on yhtä lihavia kuin sinä, ettei tunnu pahalta kun vertaa itseään niihin? Tosi itsekästä, yritä olla empaattisempi ja asettua toisen asemaan.
Mustan kahvin ja teen (vesi+teepussi) voi juoda vhh:lakin etkä menetä mitään. Opettele pois maidosta ja sokerista kahvissa/teessä.
Helpottaa elämää vieraisilla käydessäkin, ei tarvitse alkaa keskustelemaan kieltäytymisestä.
Minulla on ongelma, koska en juo kahvia. Minulle tulee siitä paha olo, eikä edes maistu. Siitä tulee aina aivan hirveä huuto. Ihmisille aivan käsittämätöntä, että en juo kahvia. Siinä sitten yrittävät pakottaa juomaan kahvia, eivätkä ole kuulleet ikinä, että joku kieltäytyy kahvista.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani tyypit, jotka laihduttaneet vhh:llä ovat kyllä laihtuneet, mutta lihoneet takaisin. Korkojen kera.
Allekirjoitan, niin kävi minullekin.
Missä tämmöistä tapahtuu. Olen vanha ihminen, koskaan en ole tavannut ihmistä joka ei olisi uskonut, kun sanon kiitos ei.
Vierailija kirjoitti:
Missä tämmöistä tapahtuu. Olen vanha ihminen, koskaan en ole tavannut ihmistä joka ei olisi uskonut, kun sanon kiitos ei.
No, minä olen nyt tavannut sellaisen ihmisen. Hän on muutoin aivan ihana ihminen. Ei vain nyt jostain syystä näytä ymmärtävän, että toisen laihdutuspäätöstä pitää kunnioittaa eikä ala tuputtamaan. Jos vielä kerran tuputtaa, niin en ole enää tekemisissä, ainakaan laihduttamisen aikana.
Ap
Nykyisin jos kutsun jonkun ystäväni kotiini kahville, niin kysyn, haluaako suolaista vai makeaa. Suolaisena tarjoan runsaat voileivät ja makeana ostan jonkut ihanan leivonnaiset tai pullat. Lisäksi viinirypäleitä vadille.
Kerran nimittäin kävi niin, että olin panostanut makeaan tarjottavaan ja vieraani ei halunnut edes maistaa, koska ruokavalio. Ymmärrän kyllä, mutta hieman tympäisi.
Kun itse menen kylään, sanon etukäteen, jos en esim makeaa halua syödä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin jos kutsun jonkun ystäväni kotiini kahville, niin kysyn, haluaako suolaista vai makeaa. Suolaisena tarjoan runsaat voileivät ja makeana ostan jonkut ihanan leivonnaiset tai pullat. Lisäksi viinirypäleitä vadille.
Kerran nimittäin kävi niin, että olin panostanut makeaan tarjottavaan ja vieraani ei halunnut edes maistaa, koska ruokavalio. Ymmärrän kyllä, mutta hieman tympäisi.
Kun itse menen kylään, sanon etukäteen, jos en esim makeaa halua syödä.
Tässä ei ole edes kyse siitä, että menisin kylään, vaan seurakunnan tilaisuuteen, jonka jälkeen on usein joko lounas tai kahvitarjoilu. Toki, jos olisin hyvän ystävän luo kylään menossa ja laihduttaisin, niin tottakai sanoisin etukäteen että laihdutan ja en ota mitään, minua varten ei sitten tarvitse laittaa mitään.
Ap
En mä kyläile missään :) Sehän se vasta vaikeata olisi laihduttamisen aikana.
Ap