Miten saada ihminen ymmärtämään, kun laihduttaja kieltäytyy kahvitarjoiluista jne.? Kun toinen ei ymmärrä ilmaisua "ei kiitos"
Eli noudatan ihan tietynlaista ruokavaliosuunnitelmaa, ja se sopii minulle. Käyn seurakunnan tilaisuuksissa, jonka jälkeen usein on joko kahvitarjoilu tai lähetyslounas. Herkuista olen luopunut toistaiseksi. Lounaallekaan en mene, koska suunnittelen ruokavalioni aina etukäteen ja syön sen mukaisesti, eikä tule ruokahävikkiäkään. Toisekseen, jos aion aloittaa vhh-ruokavalion jossain vaiheessa, niin sitä suuremmalla syyllä en voisi sille lounaalle osallistua, koska ruokana voi olla esim. broilerilasagnette. Ja muutenkin, syön oman mallini mukaan, ja se sopii laihdutustyylliini.
Ongelmaksi on muodostunut, että henkilö jonka siellä tapaan, ei näytä ymmärtävän vaikka olen sanonut että haluan pudottaa painoa, syön tietyllä tapaa enkä toistaiseksi osallistu noihin kahvi- ja lounastarjoiluihin. Silti vaan jatkuu tuputtaminen siitä, miten meillä on lounas, tai kahvit ja pullat tarjolla.
En haluaisi sanoa pahasti, sillä välit menisivät poikki. Enkä haluaisi jättää menemättäkään. Onko muilla kokemuksia vastaavasta laihduttajalle tuputtamisesta? Miten ratkaisitte tilanteet? Riittikö normaali asiallinen puhe?
Kommentit (94)
Söin jo. Ja sitten juot sen yhden kupillisen kahvia ilman sokeria ja maitoa. Ok? Jos kahvi ei käy, varmaan teetäkin on tarjolla.
Mitä nää kaks ekaa kommenttia on? Laihdutan kans vhh ruokavaliolla ja välttelen nykyään anoppilassa käyntiä tuossa muutman kilometrin päässä, koska anoppi ei ymmärrä sanaa ei ja kattaa väkisin minullekin lautasen. Ei siinä ole mitään itsekästä jos kieltäytyy tarjottavista.
Olet ilmeisesti uskovainen. Pohdi tätäkin henkilökohtaisessa kilvoituksessasi: miten olisi hyvä käyttäytyä ja reagoida muihin. On juuri alkamassa tällaiselle itsetutkiskelulle otollinen aika eli paastonaika.
Minä pystyn ihan hyvin istumaan täyteen lastatun pöydän ääressä juomassa pelkkää kahvia. Jos joku tunkee väkisin pullaa lautaselleni, voin jättää sen syömättä. Tuputtamiseen ja "ota nyt jotain" -höpinään voi olla vastaamatta mitään. Ei tarvitse sanoa edes "ei kiitos".
Minulle on ihan se ja sama, jos joku ei-sanaa ymmärtämätön pösilö siitä pahoittaa mielensä.
Kaikki tuntemani tyypit, jotka laihduttaneet vhh:llä ovat kyllä laihtuneet, mutta lihoneet takaisin. Korkojen kera.
Jessus, mitä kommentteja taas🤦
Älä välitä, ap!
Ymmärrän hyvin, mitä tarkoitat;
Ei ihan sama tilanne, mutta joskus käynyt niin että kieltäytyessä jostain mitä on tarjolla (* jos ei tykkää/ halua muuten ottaa) niin alkaa ihmettely ja silmien pyörittely...
Käsittämätöntä, miten outoja ja suvaitsemattomia ollaan jopa toisten syömisiä kohtaan.
Vika ei ole sinussa ap vaan näissä loukkaantujissa.
Kasvaisivat aikuisiksi...
Sanot jo juoneesi kahvia ja yöunien menevän. Musta kahvi ilman sokeria on muuten 2 kcal kuppi, joten sopii vhh ruokavalioon.
Otan tuollaisissa tilaisuuksissa kahvia tai teetä ilman mitään lisukkeita.
Vierailija kirjoitti:
Mitä nää kaks ekaa kommenttia on? Laihdutan kans vhh ruokavaliolla ja välttelen nykyään anoppilassa käyntiä tuossa muutman kilometrin päässä, koska anoppi ei ymmärrä sanaa ei ja kattaa väkisin minullekin lautasen. Ei siinä ole mitään itsekästä jos kieltäytyy tarjottavista.
No juuri näin. Omasta terveydestä huolehtiminen ei ole itsekästä, ja jos haluaa sen tehdä vaikka vhh:lla, niin se on jokaisen oma asia. Ei kai absolutistillekaan aleta tyrkyttää alkoholijuomia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olet ilmeisesti uskovainen. Pohdi tätäkin henkilökohtaisessa kilvoituksessasi: miten olisi hyvä käyttäytyä ja reagoida muihin. On juuri alkamassa tällaiselle itsetutkiskelulle otollinen aika eli paastonaika.
Menepä sinä itseesi, "pyhimys"😇
Vierailija kirjoitti:
Voiko joku olla niin itseään täynnä kuin ap?
Tietyn ruokavalion noudattaminen on itsekästä? Okei, ihan vapaasti saat ajatella noin. Itsekkäämpää on mielestäni se, jos ei kunnioiteta toisen valitsemaa tapaa ja yritetään saada hänet syömään kuin tuputtaja itse haluaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Et ole maailman napa.
Mutta sinäkö olet😇
Et vain mene kahville tai et syö mitään herkkuja. Ei se ole sen kummempaa. Ei toisten jankkaamiseen tarvitse lähteä mukan. Vähän sama kun puhelinmyyjät tai auloissa norkoilevat myyjät, ei vaan edes ala keskustelemaan.
Mieti myös mitä mahdollistat omalla käytökselläsi.
Voi ottaa vaikka lasillisen kylmää vettä ja istua seurana, kun tuttavat ruokailevat.
Vierailija kirjoitti:
Olet ilmeisesti uskovainen. Pohdi tätäkin henkilökohtaisessa kilvoituksessasi: miten olisi hyvä käyttäytyä ja reagoida muihin. On juuri alkamassa tällaiselle itsetutkiskelulle otollinen aika eli paastonaika.
En itse asiassa ole, siis en ole ns. uskossa. Käyn siellä silloin tällöin kuitenkin, minulla on toki jonkinlainen usko. Sitä ei siellä kuitenkaan kysellä, että miten vahvasti uskot.
Ap
Jos siis on tarjoilu, tyhjästähän on turha maksaa, miksi ei voi istua pöytään, ottaa kuppia teetä tai kahvia ja jutella vaikkei muistaisi ottaa hörppyäkään. Sama siellä anoppilassa. Istuu pöytään eikä tee numeroa itsestään. Ottaa minimaalisesti ja jättää tai ei ota ollenkaan.
Näin miniäni tekee, hän istuu pöytään, ottaa kupin tai lautasen mutta mitään ei laita suuhunsa. Annan asian olla tuputtamatta, ei ole koskaan perustellut vai pelkääkö jotain bskteereja.
Toinen miniä on avoimesti sanonut, vain kasvisruokaa, maidoton, gluteiiniton. Mutta ei hänkään siitä numeroa tee, ei ota jos ei tykkää.
Täällä nyt joku läski pahoitti mielensä, kun toisella onkin itsekuria.
Varmasti riittää se, että noudatat ruokavaliotasi kotona. Kukaan ei ole lihonut satunnaisten kahvitarjoiluiden vuoksi.
Jos jokus sanoo, että "meillä on lounas tarjolla", niin se ei tarkoita, että sinun on pakko mennä syömään. Et merkitse tuolle henkilölle mitään, hän ei erityisemmin muista sinua, mutta on kohtelias ja muistuttaa ruokailumahdollisuudesta. Pakottamiseksi se menee vasta sitten, kun hän siinä kirkkokansan kuullen ryhtyy huutamaan, että "täällä on Irmeli, jolle ei lähetyslounas kelpaa, on siinä itsekäs ihminen, kun ei halua olla muiden seurassa".
Sanot että ei tarkottaa ei.