Mies pihtaa, en jaksa enää!
Yhdessä 5 vuotta, naimisissa 4. Mies 39 minä 34 Minulla 1 lapsi aiemmasta suhteesta 8v. Asuu vuoroviikoin meillä. Yhteinen 2 v. Yhteisesti sovittuna olisi toive vielä vauvasta. Mutta, mies on alkanut viimeisen vuoden aikana pihtaamaan. Minulle kelpaisi vaikka joka päivä, miehelle kerran viikossa tai kahdessa.
Ensimmäisen vuoden seksiä oli noin 4 kertaa viikossa ja se oli hyvää. Molemmat ollaan aika vaniljaa. Pärjäisin ehkä kahdella kerralla viikossa. Jos ehdottelen niin teen sen aina jotenkin väärin tai olen "kiukutteleva pikkutyttö" kun en saa "munaa". Miehellä on aina syy valmiina, väsyttää, liian valoisaa jne. Mies saa aina kun haluaa, minä silloin kun mies haluaa.
Mä olen ihan rikki ja nujerrettu. Näivetyn sisältä. Erityisesti oviksen aikaan voisin viedä kenet tahansa vastaantulevan miehen sänkyyn. Pettämään minusta ei kuitenkaan ole, enkä ole sitä koskaan elämäni aikana tehnytkään. Minun korkea viettini oli julkista ihan alusta asti ja se oli miehelle ok. Lelut eivät ole ratkaisu. Kaipaan kosketusta. Avoin suhde ei sovi kummallekaan.
Mikä avuksi? Kohtalotovereita?
Kommentit (167)
Puoli grammaa testosteronia ukolle viikkoon ni alkaa kiinnostamaan. Sen jälkeen saat monta kertaa päivässä 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tavannut tuollaista miestä. En osaa siis antaa neuvoja. Mutta oletko miettinyt, että mistä johtuu, että sinä haluaisit noin paljon.
Mikä on paljon kenellekin. Seksi on mukavaa ja siitä tulee hyvä mieli. Olen ollut tällainen aina. Ap
Eli haluatko seksillä poistattaa jonkun ikävämmän tunteen.
Oppikirjaesimerkki matalalibidoisen ajatusmaailmasta. Vähän kuin: "Yritätkö kusella käymällä itseasiasta ratkaista jonkun sisäisen ristiriitasi?" Tai "Oikeastihan kuitenkin kaipaat varmaankin hyväksyntää ja itsetuntosi vahvistamista etkä sitä panemista sinällään"
Oman empiirisen kokemuksen perusteella oman seksualisuutensa tunteva ja siitä nauttiva nainen on joillekin uhka. Seksi ei ole kauppatavaraa (paitsi kun maksusta on sovittu) eikä mikään peli. Minulla ei ole tarve käydä kauppaa esim. kotitöillä vrt. seksi. Tai ketään kytätä tai pelata pelejä. Monesti kyse on kommentoijan omista epävarmuuksista, huonosta itsetunnosta ja jonkinlaisesta vallankäytön yrityksestä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hienoa kuulla miten asiat menneet. Kiitos vaivannäöstä, ap!
Eipä tästä mitään vaivaa ole. Monesti jää miettimään miten mikäkin tarina päättyi. Nyt meillä ainakin toistaiseksi näin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niin, edelleen tekee mieli. Sitä ei ole aika korjannut. Ap
Ideaalimaailmassasi olisi vähän useammin kuin 2 kertaa viikossa ilmeisesti.
Todennäköisesti joo. Toisaalta kuten jo aiemmin jossain vaiheessa totesin, niin kahdellakin pärjää. Ei voi saada kaikkea, se on osa aikuisuutta. Minulla vaakakupissa painaa myös ne muut asiat, kumppanuus, arvot, huumori, vakaus, puolison äly. En siis koe valinneeni vaihtoehtoa 1, silloin tässä olisi paljon enemmän tyytymistä ja varsinaista tyytymättömyyttä, pahaa ja sietämätöntä oloa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mun mies ei halua eikä kykene. Tai ehkä toisessa järjestyksessä. Ei kykene eikä ilmeisesti haluakaan kyetä. Jokin aika sitten hän sanoi että pelkkä ajatus fyysisestä läheisyydestä kanssani oksettaa ja tärisyttää. Nyt olemme sopineet että toistaiseksi ei ole edes mitään yritystä.
Todella ikävä tilanne. Otan osaa. Halu vaati myös halua haluta. Edes yrittää, etsiä keinoja olla yhdessä myös fyysisesti. On muutakin kuin perinteinen seksi. Itselleni tärkeää on tunne siitä, että toinen edes haluaa yrittää. Välinpitämättömyys on myrkkyä, rakkauden hautausmaa. Vihakin on tunne ja vie eteenpäin ajoittain. Välinpitämättömyys on kylmää, en halua olla mikään huonekalu tai itsestäänselvyys. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja nythän tosiaan huomasin, että vastasitkin hiljattain aloitukseesi. (Kirjoitin tuon yllä olevan) Onnea!
Ehkä tässä tyytymisessä on aina vähän haikeutta mukana. Seksi on niin upea asia, että sitä jotenkin ihmettelee, miten se menettää joillekin merkityksensä.
Mutta sama juttu täällä. Olen valinnut perheeni, mutta kun lapset ovat isompia... En tiedä, ehkä vanhempana ajattelen itsekin asioista eri tavalla ja kiihko vähän rauhoittuu. Nyt mennään vielä teinipojan libidolla, valitettavasti.
T. M40
Nämä on todella vaikeita asioita ja tuo sisäisesti kuoleminen ja jatkuva kaipuu toisen lähelle on todella raastavaa. Kun joskus tekee mieli vaan huutaa, että näe ja koskea mua. Ihmisellä on sisäsyntyinen kaipuu iholle, lähelle, yhteyteen. Kun toinen sen syystä tai toisesta evää, pahimmassa tapauksessa selittämättä, olo on petetty. Tehdäänhän parisuhteessa muitakin sopimuksia. Seksikin voi olla eräänlainen sopimusasia. Ei pakko, eikä kiristys, vaan yhteinen tahto. Me kokeiltiin jossain vaiheessa kalenteriseksiä, auttoi sitoutumaan tahtoon ja yhdessä sopimiseen. Ap
Ja nythän tosiaan huomasin, että vastasitkin hiljattain aloitukseesi. (Kirjoitin tuon yllä olevan) Onnea!
Ehkä tässä tyytymisessä on aina vähän haikeutta mukana. Seksi on niin upea asia, että sitä jotenkin ihmettelee, miten se menettää joillekin merkityksensä.
Mutta sama juttu täällä. Olen valinnut perheeni, mutta kun lapset ovat isompia... En tiedä, ehkä vanhempana ajattelen itsekin asioista eri tavalla ja kiihko vähän rauhoittuu. Nyt mennään vielä teinipojan libidolla, valitettavasti.
T. M40