Koiran ottaminen oli virhe ja kunhan tuosta aika jättää niin uutta lemmikkiä ei oteta enää ikinä
Siinä. Nyt se on myönnetty. Sitoo ihan liikaa, siitä on kaikkea ylimääräistä säätöä mitä ei enää jaksaisi yhtään, kaikenkaikkiaan siis rajoittaa elämää ihan liikaa.
Kommentit (106)
Olen aina rakastanut koiria. 30 vuoden aikana olen saanut pitää perheessäni yhteensä viittä eri ystävää. Yksi heistä on vielä jäljellä, vanhus jo. Mitään en kadu enkä koe menettäneeni, mutta enää ei koiria tule. Aika aikaansa kutakin. Karvat, sotkut, lenkitykset jne siedän, mutta se huolen määrä on niin kuormittavaa. Aina tuntee olevansa väärässä paikassa jos ei ole koiran luona.
Miksi pitää hampaat irvessä lemmikkiä tai ylipäänsä mitään elämässä, jos se on rasite? Etsikää uusi koti, jollekin se on ilo. Eläin vaistoaa tuon, eikä tilanne ole kellekään lopulta hyväksi. Jos kyse on lapsista ja hoito jää aikuisille, ei ole peruste pitää. Ottakoot aikuisena omansa.
Otin pentuna koiran, kohta 3v. Ihana ja rakas. Elämäni ilo. Nautin ja elän hyvät vuodet yhdessä, mutta uutta koiraa en ota. Nautin tästä koira-ajasta tiedostaen kuitenkin, että tämä on paras ja ainoa koirani
Otettaisiin hyvään ja vastuulliseen kotiin perheenjäseneksi ja toisen koiran kaveriksi. Maalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadun myös koiran ottamista. Mietimme koiran ottamista vuosia ja kävimme läpi mitä koiran vaatii tarkkaan ennen kuin otimme koiran. Nyt koira on 2 vuotta ja vihaan arkeani. Meille sattui erittäin hankala yksilö jonka kouluttaminen vei kaiken vapaa-ajan. ja jotenkin vaikka vaimoni halusi koiraa enemmän niin Koira silti on minun vastuullani. Eihän mikään ole koiran vika mutta kun omalle kohdalle sattuu koira joka tarviikin enemmän kuin itsellä on jaksamista.
Jospa se tuosta tasottuisi! Koiranne on vielä nuori, kohta kun teini-ikä on ohi voi hyvinkin helpottua.
Kastroiminen usein auttaa. Tai steriloiminen.
Laki kieltää häkittämisen. Tuomioita on tullut.