Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ole koskaan seurustellut vaikka olen ihan kohta 30.
07.02.2024 |
Teininä oli "etäsuhde" joka kesti kuukauden (en laske tätä, koska ei koskaan tavattu". Minusta ulkopuolelta tulee paljon painetta. Vanhemmat ehkä haluavat joskus isovanhemmiksi, mutta en ole lapsia hommaamassa. Mistäpä sen toisenkaan osapuolen nyt nuin vain hommaisi.
Mulla on vähän kavereita ja kaikki ovat samaa sukupuolta. En ole koskaan ollut hirveän sosiaalinen tai yöelämässä yms viihtyvä. Deittipalveluissa on kaikki ne erikoisimmat ja huonoimmat vaihtoehdot (anteeksi). En ole edes pussanut ketäään, puhumattakaan mistään intiimimmästä.
Asiat tuntuu masentavalta kun sinun oletetan olevan kummajainen jos et ole koskaan seurustellut. "Pakko sussa olla jotain vikaa kun kukaan ei ole kelpuuttanu". Ulkonäöstäkään ei voi olla kiinni, kun tiedän olevani vähintää normaalin/keskiverron näköinen. Ehkä en anna itsestän sellaista kuvaa kuin kuvittelen?
Miksi kaikki "ei mukavat ja erikoiset" seurustelee, mutta kunnollisille ihmisille ei välttämättä löydy ketään?
Kommentit (44)
Minä olen 38 enkä ole koskaan käynyt edes treffeillä vastakkaisen sukupuolen kanssa. Teininä olin lyhyt ja lihava. En tiedä, miksi kukaan kouluterveydenhuollossa ei puuttunut asiaan.
Juuri luin artikkelin NHL:sä nykyään pelaavasta Valtteri Puustisesta. On samanpituinen kuin minäkin, 176 cm, mutta yli 10 vuotta nuorempi. Hänen kouluaikanaan terveydenhuolto puuttui siihen, ettei hän ollut kasvanut pituutta.
Naiset ovat aina vaikuttaneet mielestäni etäisiltä ja tylyiltä. Kun olin teini, niin tytöt lisäksi halveksuivat ja koulukiusaamistakin oli. Sain tästä erityisesti tyttöjen tylystä kohtelusta sen verran traumoja, etten ole koskaan aikuisiällä kyennyt ketään lähestymään eikä vastakkainen sukupuolen edustajat ole normaaleja ihmisiä.
Ammatillisesti olen kyllä menestynyt. Turvallinen valtion virka ja oma firma. Vuositulot 80k-100k euroa. Luonnollisesti taloudellinen menestyminen on aikaansaanut sen, etten ala ketä tahansa elättämään. Ei älyllisesti ja taloudellisesti eri lähtökohtien ihmiset tule toimeen saman katon alla.
M38
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulle ei koskaan löydy kumppania koska eristäydyt toisesta sukupuolesta. Syy ei ole sun "kiltteys" tai "kunnollisuus" vaan se, että pelkäät sitä toista sukupuolta etkä altista itseäsi sille.
Eli oma pelkuruutesi eristää sinut. Ei ihmisten kanssa opi koskaan olemaan, jos niitä juoksee karkuun.
Kateeksi käy. Ei ole tarvinnut orjailla toista. Jatka samaan tyyliin.
Elämä menee miten menee. Vuodet vierii. Helpottaa kun tosta 15v pääset eteenpäin.
Sinulla on huonot sosiaaliset taidot ja olet aloitekyvytön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä ei ollut muita kuin hyväksikäyttökokemuksia 38 vuotiaana mutta sitten ura urkeni. Siihen asti naissukupuoli suositteli minua painumaan helvettiin, katsoin sitten kauempaa ja se kannatti.
Asioiden eteen pitää tehdä jotain. Ei ne muut ole vahingossa päätyneet seurustelemaan. Taidat olla aika arka ja mukavuusalueellasi pysyttelevä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän yhden 30-vuotiaan, joka ei ole ikinä seurustellut tai saanut kokemusta mistään intiimitouhuista. Hän on normaalinnäköinen ja muutoinkin ihan tavallinen ihminen, jolla on erilaisia kiinnostuksenkohteita. Hän on opiskellut ja käy nyt töissä. Lisäksi hänellä on ystäviä, joita näkee usein.
En osaa sanoa, että onko hänellä kaipuuta parisuhteeseen, mutta lapsia hän haluaa. Minusta tosin tuntuu, että hän on jollain tavalla arka hakemaan seuraa esim. Tinderin kautta, jota tosin on kaiketi jollain tasolla yrittänyt. Tällaisessa tilanteessa vain pitää ottaa riski ja heittäyty deittailun maailmaan, että voi löytää ketään. Omassa arjessaan (työn tai ystävien kautta) hän tuskin tapaisi ketään, jonka kanssa ryhtyisi seurustelemaan.
Minä seurustelin ensimmäisen kerran 28-vuotiaana. Saman tyypin kanssa nykyään naimisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuvittelisin, että jos et ole opiskellut tai pitänyt työssä menestymistä kaiken muun edellä, tuohon päätyisi helpostikin, jos pysyttelee samalla paikkakunnalla, samoissa tutuissa ympyröissä ja on hyvin turvallisuushakuinen.
Kolmikymppisyys on juuri oikea ikä. On elämänkokemusta ja näkemystä, mitä ei ainakaan halua. Mutta jos haluaa lapsia, on tehtävä nyt se ratkaisu.
Vaikutat kyllä jotenkin haikealta, et kai vain luovuta ja tyydy. Sehän olisi virhe, jos itse muuta ja enemmän haluat. Ja se edellyttää aktiivisuutta, harrastuksissa, ihmisten ilmoille menemisessä jne., niin että joku voisi "löytää sinut". Opettele tanssimaan, käy tanssiaisissa, osallistu vaikka katsojana urheilukilpailuihin ja tapahtumiin, matkustele ja tutustu eri kaupunkeihin vaikka jonkun kivan tyttökaverin kanssa jne. Kirjoittele ahkerasti erilaisiin turvallisiin kanaviin ja saat mielipiteitä ja tuttuja tms. Eli tule näkyväksi. Sillä on tietysti haittapuoliakin,
Ei enää tuossa iässä tehdä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä yliarvioi tasoasi.
Naisilla ei tuota ap kaltaista ongelmaa ole tai sitten naisen on oltava todella ruma jos se ei kelpaa miehille.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 38 enkä ole koskaan käynyt edes treffeillä vastakkaisen sukupuolen kanssa. Teininä olin lyhyt ja lihava. En tiedä, miksi kukaan kouluterveydenhuollossa ei puuttunut asiaan.
Juuri luin artikkelin NHL:sä nykyään pelaavasta Valtteri Puustisesta. On samanpituinen kuin minäkin, 176 cm, mutta yli 10 vuotta nuorempi. Hänen kouluaikanaan terveydenhuolto puuttui siihen, ettei hän ollut kasvanut pituutta.
Naiset ovat aina vaikuttaneet mielestäni etäisiltä ja tylyiltä. Kun olin teini, niin tytöt lisäksi halveksuivat ja koulukiusaamistakin oli. Sain tästä erityisesti tyttöjen tylystä kohtelusta sen verran traumoja, etten ole koskaan aikuisiällä kyennyt ketään lähestymään eikä vastakkainen sukupuolen edustajat ole normaaleja ihmisiä.
Ammatillisesti olen kyllä menestynyt. Turvallinen valtion virka ja oma firma. Vuositulot 80k-100k euroa. Luonnollisesti taloudellinen menestyminen on aikaansaanut sen, etten ala ketä taha
ehdit vielä helposti tekee perheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään ole koskaan seurustellut. Nuorempana oli muutamia säätöjä ja naispuolisia tuttuja joiden kanssa viestittelin.
Nuorempana olin enemmän ihmisten ilmoilla mutta nyt kun ikää tullut enemmän niin vuosia elämä mennyt niin että työ,koti,kauppa ja läheiset sukulaiset.
Tiedän että "syy" sinkkuudelle on se että en oikein missään käy enkä etsi edes aktiivisesti seuraa, tinder profiili on kyllä mutta harvoin sitä sovellusta käytän.
En ole katkera tai vihainen asiasta kenellekkään, näin elämä on myös hyvää.
M33
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole koskaan seurustellut. Nuorempana oli muutamia säätöjä ja naispuolisia tuttuja joiden kanssa viestittelin.
Nuorempana olin enemmän ihmisten ilmoilla mutta nyt kun ikää tullut enemmän niin vuosia elämä mennyt niin että työ,koti,kauppa ja läheiset sukulaiset.
Tiedän että "syy" sinkkuudelle on se että en oikein missään käy enkä etsi edes aktiivisesti seuraa, tinder profiili on kyllä mutta harvoin sitä sovellusta käytän.
En ole katkera tai vihainen asiasta kenellekkään, näin elämä on myös hyvää.
M33
no sulla on vielä hyvin aikaa. ei mitään kiirettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole koskaan seurustellut. Nuorempana oli muutamia säätöjä ja naispuolisia tuttuja joiden kanssa viestittelin.
Nuorempana olin enemmän ihmisten ilmoilla mutta nyt kun ikää tullut enemmän niin vuosia elämä mennyt niin että työ,koti,kauppa ja läheiset sukulaiset.
Tiedän että "syy" sinkkuudelle on se että en oikein missään käy enkä etsi edes aktiivisesti seuraa, tinder profiili on kyllä mutta harvoin sitä sovellusta käytän.
En ole katkera tai vihainen asiasta kenellekkään, näin elämä on myös hyvää.
M33
no sulla on vielä hyvin aikaa. ei mitään kiirettä.
Aikaa on ja saattaa olla etten edes koskaan seurustele elämäni aikana koska olen tottunut elämään sinkkuna. En ajattele koko asiaa oikeastaan edes.
M33
En minäkään vaikka olen kohta 50.
En ole minäkään ja olen jo yli 40. Oli tuossa joku muutaman kuukauden etäjuttu, pari kertaa tuli käytyä toisella kylässä ja vähän halailtiin ja pussailtiin mutten minä sitä miksikään suhteeksi silti laskisi etenkin kun toinen esiintyi edelleen sinkkuna. Nyt on ajatus sen verran selkiytynyt että yksin se on vaan parempi, ihmisjutut aiheuttaa minulle vain stressiä ja muuta huonoa enemmän kuin positiivista.
Vierailija kirjoitti:
Sulle ei koskaan löydy kumppania koska eristäydyt toisesta sukupuolesta. Syy ei ole sun "kiltteys" tai "kunnollisuus" vaan se, että pelkäät sitä toista sukupuolta etkä altista itseäsi sille.
Eli oma pelkuruutesi eristää sinut. Ei ihmisten kanssa opi koskaan olemaan, jos niitä juoksee karkuun.
No ei kai se paljoa kiinnosta hakeutua sellaisten seuraan jotka vain vihaavat sinua?
Alue: Aihe vapaa
Kuvittelisin, että jos et ole opiskellut tai pitänyt työssä menestymistä kaiken muun edellä, tuohon päätyisi helpostikin, jos pysyttelee samalla paikkakunnalla, samoissa tutuissa ympyröissä ja on hyvin turvallisuushakuinen.
Kolmikymppisyys on juuri oikea ikä. On elämänkokemusta ja näkemystä, mitä ei ainakaan halua. Mutta jos haluaa lapsia, on tehtävä nyt se ratkaisu.
Vaikutat kyllä jotenkin haikealta, et kai vain luovuta ja tyydy. Sehän olisi virhe, jos itse muuta ja enemmän haluat. Ja se edellyttää aktiivisuutta, harrastuksissa, ihmisten ilmoille menemisessä jne., niin että joku voisi "löytää sinut". Opettele tanssimaan, käy tanssiaisissa, osallistu vaikka katsojana urheilukilpailuihin ja tapahtumiin, matkustele ja tutustu eri kaupunkeihin vaikka jonkun kivan tyttökaverin kanssa jne. Kirjoittele ahkerasti erilaisiin turvallisiin kanaviin ja saat mielipiteitä ja tuttuja tms. Eli tule näkyväksi. Sillä on tietysti haittapuoliakin, niin kuin kaikella, mutta saatat myös törmätä johonkin kivaan tyyppiin. Kolmikymppisyys ei ole este yhtään mihinkään. Kaikki arvostavat hyvää tyyppiä, joka ei ole riekkunut ja tuhlannut koko nuoruuttaan ja pilannut tunne-elämäänsä lukuisissa teinimäisissä suhteissa.