Eläkeläisenä olon hyvät puolet

Olen itse sairaseläkkeellä oleva 56v Helsingissä ja en yksinkertaisesti suostu poistumaan asunnosta siinä ilta kolmen-kuuden välillä kun tosiaan röyhkeitä ja töniviä työläisiä on joka paikka täynnä. Ei saa kadullakaan kävellä ilman että joku korkkaripelle tuhahtelee ja yrittää juosta ohitsesi jäisellä tiellä.

Paratiisi on siinä ennen kahta iltapäivällä ja sitten iltaisin. Kun saa joka paikassa kulkea rauhassa ja ihmisiä on harvassa.

Arkiruuhkat muistuttavat miten ylikansoitettu tämä maailma on. En kestäisi jossain Pekingissä varmaan päivääkään kun siellä on 4 kertaa enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa yhteenlaskettuna.

Eläkeläisenä saan kääntää päivän yöksi ja yön päiväksi.  Nukun milloin nukuttaa ja valvon kun huvittaa.

Ei tarvi herätä kellon soittoon.

Saan kerrankin rauhassa kuunnella luonnon ääniä ja seurata kun linnut ja oravat touhuaa metsän reunassa.  

Keitän päiväkahvit vaikka viis kertaa päivässä.

Luen kaikki ne kirjat jotka jäi lukematta kun en ennen ehtinyt.

Mutta mulla on ikävä työpaikkaani ja työkavereitani.  Minulla oli ihana työ.  Onneksi yksi työkaveri jäi eläkkeelle samoihin aikoihin ja nyt vietetään paljon yhdessä sitä vapaa-aikaa.  

Unissani kuitenkin kuljen työpaikkani käytävillä, olen asiakaspalvelussa joskus ihan hullusti että naurattaa kun herään.  Unet vääntelee asioita hauskasti.  

Olen vielä terve, joten nyt olisi hyvää aikaa lapsenlapsille, mutta ne on kaikki jo aikuisia.

Saan olla poissa Suomesta niin paljon kuin vaan mahdollista! Välillä käyn moikkaamassa miestä, lapsia ja lastenlapsia ja palaan lämpimään

Olisi tietty kiva osata nukkua pidempään mutta tänäänkin heräsin 05. Kesällä se on ihanaa mutta talvela ei

Vierailija kirjoitti:

Eläkeläisenä saan kääntää päivän yöksi ja yön päiväksi.  Nukun milloin nukuttaa ja valvon kun huvittaa.

Ei tarvi herätä kellon soittoon.

Saan kerrankin rauhassa kuunnella luonnon ääniä ja seurata kun linnut ja oravat touhuaa metsän reunassa.  

Keitän päiväkahvit vaikka viis kertaa päivässä.

Luen kaikki ne kirjat jotka jäi lukematta kun en ennen ehtinyt.

Mutta mulla on ikävä työpaikkaani ja työkavereitani.  Minulla oli ihana työ.  Onneksi yksi työkaveri jäi eläkkeelle samoihin aikoihin ja nyt vietetään paljon yhdessä sitä vapaa-aikaa.  

Unissani kuitenkin kuljen työpaikkani käytävillä, olen asiakaspalvelussa joskus ihan hullusti että naurattaa kun herään.  Unet vääntelee asioita hauskasti.  

Olen vielä terve, joten nyt olisi hyvää aikaa lapsenlapsille, mutta ne on kaikki jo aikuisia.

Minulla ihan sama kuin sinulla tuossa alkutekstissä,paitsi työpaikkaan ei ole ikävä. Tosin muutin niin kauas sieltä että työkavereitakaan ei vai tavata kovin usein,vaikka sekään ei haittaa  mutta eläkeläisen olo on ihanaa,ainakin vielä kun on hyvässä kunnossa.

Oletteko hankkineet jotain uusia, säännöllisiä harrastuksia antamaan ryhtiä ajankäyttöön? Vai tuntuuko, että täysi vapaus toimii hyvin?

Vielä muutama vuosi eläkkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko hankkineet jotain uusia, säännöllisiä harrastuksia antamaan ryhtiä ajankäyttöön? Vai tuntuuko, että täysi vapaus toimii hyvin?

Vielä muutama vuosi eläkkeelle.

 

Mitä ryhtiä? Mä en ainakaan ole vielä ehtinyt löhöilemään vaikka olen ollut jo 3v eläkkeellä. 2 taloa, 2 pihaa, lastenlapset, liikunta, ystävät, reissut jne pitää kiireisempänä kuin ikinä! 

Päivärytmi on (valitettavasti) ennallaan, herään liian aikaisin

3