Miksi Suomessa ei nukuteta magneettikuvaukseen joutuvia??

Ap on sama trolli joka kieltäytyi ilmaisista (valtio maksaa) hammas  implanteista

koska ei saanut nukutuksessa.

Kertoisitko ap miksi?

Vierailija kirjoitti:

Odotin kerran vuoroani magneettikuvaukseen. Sieltä tuli edellinen potilas ja ihan selvästi näki, että hän oli vasta herännyt. Itsekin laitoin silmät kiinni ja rentouduin.

Ei siinä putkessa ihan helposti nukahda. Meteli on sen verran kova.

Olen joitakin kertoja käynyt pään magneetissa. Varjoaineesta on tullut usein vähän tokkurainen olo. Siinä on varmasti näyttänyt siltä kuin olisi juuri herännyt.

Vierailija kirjoitti:

Jos on noin fobinen tarvitsee jokapäiväiseen arkeen lääkitystä jotta niitä tupla-annoksella. 

Ai. Kuka ryömii jokapäiväisessä arjessa ahtaaseen putkeen ja yrittää olla liikkumatta? SE saisi miettimään lääkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Oletko joku 200 kiloinen norsu? Nykyaikaiset kuvausputket ovat tosi tilavia isokokoisellekin naiselle.

Yritä nyt edes sen norsun paino hahmottaa :D

Ei siellä mitään hätänappia tarvi, kun oot koko ajan puheyhteydessä hoitajiin joka tapauksessa. Jos tulee hätä, niin vaikka kuiskaat apua.

Vierailija kirjoitti:

Ei siellä mitään hätänappia tarvi, kun oot koko ajan puheyhteydessä hoitajiin joka tapauksessa. Jos tulee hätä, niin vaikka kuiskaat apua.

 

Kun olin magneettikuvauksessa, hoitaja oli toisessa huoneessa suljetun oven takana, eikä mitään puheyhteyttä ollut. Sain hätänapin käteen ja kehotuksen painaa sitä ainoastaan jos on todellinen tarve.

Vierailija kirjoitti:

Ei siellä mitään hätänappia tarvi, kun oot koko ajan puheyhteydessä hoitajiin joka tapauksessa. Jos tulee hätä, niin vaikka kuiskaat apua.

Ei mulle ainakaan sanottu mistään puheyhteydestä mitään, eikä hoitajakaan sanonut kuvauksen aikana mitään. Päijät-Hämeen keskussairaalassa kävin viime viikolla

Vierailija kirjoitti:

Mulle on tehty kolme kertaa. Eka kerta oli jo 90-luvulla, olin nuori, enkä pelännyt vaikka putki oli todella kapea nykyisiin laitteisiin verrattuna.

Se ääni on upea, etenkin silloin eka kerralla kuuntelin sitä kuin taideteosta. Ei häirinnyt yhtään.

Toisella kerralla oli jo ahtaan paikan kammo, vaikka putki oli leveä. Hoitaja piti jalasta kiinni, kun pyysin ettei jättäisi mua yksin.

Kolmannella kerralla jännitin, mutta päätin että laitan silmät kiinni ennen putkeen menoa, ja ajattelin muita asioita. Lopulta putken sisällä olin kuitenkin rauhallinen, ja uskalsin avata silmätkin, ja nauttia äänistä. Putki oli kaikista levein viime kerralla.

Ymmärrän hyvin, että ahtaan paikan kammoinen ei pysty menemään sinne. Mulla on korkean paikan ja hämähäkkikammo, eikä mua saisi aseellakaan uhaten menemään minnekään korkealle, tai laatikkoon jossa on hämähäkkejä (kuten joissakin seikkailukisoissa on tehtävänä).

Se on kyllä omituista että ilkeillään. Sehän vaan pahentaa tilannetta. Potilas on aina luottavaisempi ja rauhallisempi tullessaan kuulluksi ja kohdatuksi. Mitätöiminen ja halveksunta lisää pelkoa, koska se osoittaa että hoitaja/lääkäri ei hallitse tilannetta, eikä häntä kiinnosta ihminen, jota hoitaa. Onneksi eivät kaikki ole sellaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosialisoitu terveydenhoito kiduttaa mielellään.

Kiduttaa? Magneettitutkimus on kivuton.

Kivuton on mutta ahtaanpaikan kammoiselle se on todellinen kidutus

Mä olen konkari, mitä tulee tutkimuksiin ja kuvantamisiin. 

Magneettikuvaus pelotti alkuun juuri putken ahtauden vuoksi, mutta olen opetellut omat tavat, millä kestän sen 45 minuuttia, mitä se mulla kestää. Mainitsin joskus hoitajalle ahtaanpaikankammosta, hän käski seuraavalla kerralla pyytää isompaan laitteeseen. En pyytänyt. Silmät kiinni ja omat hyväksi havaitut hengitysharjoitukset ja tietty radiokanava luureihin, niin pärjään siinä pienemmässä ilman lääkkeitä. Taysissa on ainakin eri kokoisia. Jopa sellainen, että edesmennyt isäni saatiin kuvattua. Ja hän oli Iso joka suuntaan.

Tässä ketjussa joku mainitsi, ettei ole saanut paksusuolen tähystykseen rauhoittavia. Oma kokemukseni on reilun viikon takaa. Kolme eri ihmistä kävi erikseen kysymässä, enkö todellakaan halua esilääkitystä. No en halunnut tälläkään kertaa. Hyppäsin heti tutkimuksen jälkeen auton rattiin ja menin töihin. Yleensä ajan lempipuistooni kävelemään. En halua jäädä tuntikausiksi notkumaan sairaalalle tarkkailuun ja miettiä, mistä saan kuskin reissulle.

Siihen mitään tarvita, hyvin se menee. Asenne kohdalleen. 

Vierailija kirjoitti:

Missä mahdoit käydä? Esim. HUSin mukaan voidaan tehdä kevyessä nukutuksessa. Tai antaa rauhoittavaa. Suosittelen menemään uudelleen lääkäriin ja sanomaan pelostasi ja siitä, että nukutus tai rauhoittava ovat mahdollisia, miksi et saanut sellaista.

Minä olen skipannut jo kolme magneettikuvausta kun en vaan pysty menemään sinne putkeen. Vieläkään en ole saanut humautusta. HUS kyseessä. 

Rauhoittava pitäisi saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on noin fobinen tarvitsee jokapäiväiseen arkeen lääkitystä jotta niitä tupla-annoksella. 

Ai. Kuka ryömii jokapäiväisessä arjessa ahtaaseen putkeen ja yrittää olla liikkumatta? SE saisi miettimään lääkitystä.

Eikä vaan se, että menee ahtaaseen putkeen. Itselleni on (yritetty) tehdä kuvausta, jossa pää sidotaan kiinni alustaan. Kauhea tunne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen 10 minuuttia kyllä pitää kestää vaikka silmät kiinni. 

 

Kokonainen tunti. Hirveää meteliä. Kyllä koettelee. En mene enää ilman pilleriä.

Ihan muu

 

20 vuotta sitten näin olikin mutta nyt on 2024 ja tekniikka on huimasti kehittynyt.

 

Mulla ne on aina kestäneet 40-60 minuuttia. Kymmenen minuuttia vielä menis. 

Minun alakouluikäisen tyttöni pää kuvattiin juuri magneetissa, ja oli kyllä niin helppo homma että nukutus olisi ollut paljon pelottavampaa kummallekin. Pitelin hänen jalastaan kiinni koko ajan ja silittelin, tyttö kuunteli luureista radiota. Ei tarvinnut mitään lääkitystä, eikä sitä edes kysytty. Meitä ennen putkessa oli vauva, sekin hereillä ja itki. En kyllä ymmärrä miten hänestä saatiin kunnon kuvia kun ei tietenkään osannut olla liikkumatta. 

Nukutus on aina riski.

Ihan varmasti saat kunnon rauhoittavat, niiden avulla tutkimus on ihan ok. Minulla on todella paha ahtaanosikan kammo ha rauhoittavien avulla sujui hyvin eikä jäänyt traumoja.

Missä te ootte käyny tutkittavana kun teille on annettu musiikkia ja hätänappeja? Julkisella (keskussairaala) lätkästiin korvatulpat kouraan, eikä mitään paniikkinappeja laitteessa ollut. Kylmä viima siinä koneessa oli ja meteli jokseenkin hypnoottinen. Ja se varjoaine... hrr, tämmönen neulafoobikko kaatu jo siinä vaiheessa kun laitettiin kanyyliä. Joutuivat viemään vaakatasossa sinne laitteeseen.

Mulla se koneen ääni oli niin voimakas, että sattui päähän koko tutkimuksen ajan. Tuotti siis kipua. Kuulosuojimet eivät riittäneet herkälle kuulolleni. Samoin pään mra vai mikä lie (se, jossa laitetaan kaapeleita pitkin päätä) sattui, koska mulla on herkkä tuntoaisti. Ne napit työnnettiin päänahkaan niin, että kipu vain paheni mitä kauemmin tutkimus kesti. Senkin piti olla kivuton tutkimus.

Niille, jotka sanovat ettei satu.

Vierailija kirjoitti:

Missä te ootte käyny tutkittavana kun teille on annettu musiikkia ja hätänappeja? Julkisella (keskussairaala) lätkästiin korvatulpat kouraan, eikä mitään paniikkinappeja laitteessa ollut. Kylmä viima siinä koneessa oli ja meteli jokseenkin hypnoottinen. Ja se varjoaine... hrr, tämmönen neulafoobikko kaatu jo siinä vaiheessa kun laitettiin kanyyliä. Joutuivat viemään vaakatasossa sinne laitteeseen.

Tays:ssa ainakin oli hätänappi kädessä ja radiokanavan kuulokkeisiin sai valita. Kauhea ronksotus toki häiritsi kuuntelua. Mukavasti hoitaja aina kertoi kuinka monen minuutin sarja kuvataan. Sitten sai vaikka kutittaa nenäänsä ennen seuraavaa sarjaa.

Päätäni on kuvattu useita kertoja.