Miksi ennen oli varaa pitää palveluja, mutta nyt ei toimi mikään?

-Huoltosuhde on nykyään surkea, eläkeläisiä on paljon. En kritisoi iäkkäitä tai aidosti pysyvästi sairaita, mutta onhan se kumma, että nykyään on iso joukko kolmekymppisiä mt-eläkeläisiä pysyvällä eläkkeellä. Tietyissä tilanteissa työ olisi (mielen)terveyttä tukeva asia.

-Ennen paheksuttiin, jos joku tietoisesti lorvi työttömänä. 60-luvullakin saatettiin määrätä mies pakkotöihin, jos ei suostunut elättämään omia lapsiaan. Nykyään on paljon ihmisiä, joilla ei ole aikomustakaan mennä töihin, koska ei huvita. Tuet ovat monilla niin hyvät, ettei kannata mennä palkkatöihin, josta jäisi käteen saman verran tai satasen enemmän.

-Huono-osaisia on aiempaa enemmän ja he voivat aiempaa huonommin. Jos ennen oli huono-osainen lapsiperhe, niin yhteiskunnan auttamismenetelmät olivat rajalliset. Nykyään on kaikenlaista tukea, avustajaa, tukimuotoa jne (mutta vain niille kaikista huonoimmille tapauksille, monet aidosti tarvitsevat jäävät ilman). Lisään tähän joukkoon myös kielitaidottomat ihmiset, jotka vievät paljon enemmän resursseja kuin äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvat.

-Ennen ei tarvinnut kirjata töissä sen sataa asiaa sähköiseen järjestelmään. Nykyisin monesta työstä menee kohtuuton aika kaikenlaiseen kirjaamiseen, tilastointiin yms. Sihteerejä ei enää ole, niin monessa työssä täytyy tehdä kaikki tuollaisetkin työt itse, jotka ennen hoiti joku toinen pienemmällä palkalla. Nämä kirjaamiset tekevät sen, että ei ehditä ottaa yhtä paljon asiakkaita vastaan kuin ennen.

Paikkakuntakohtaisia eroja on ennen ollut paljon hoidon laadussa ja määrässä. Asuin pikkukaupungissa (20 000 asukasta silloin), jossa lasten ja nuorten hammashuolto oli ilmaista ja hyvää. Oikomishoito tehtiin kaikille sitä vähänkään tarvitseville. Hämmentyneenä katsoin ikätoverien hampaita Helsingissä, kun muutin opiskelemaan. Monilla oli todella vinot hampaat, jotka olisivat tarvinneet oikomishoitoa. Eri puolilla Suomea asuneet ihmiset kertoivat, että ei heillä oikomishoitoa julkisella annettu lapsille ja nuorille. 

Epäilen, että nykyään entisessä kotikaupungissani hoito ei ole noin hyvää kuin 90- ja 2000-luvun alussa oli.

Kyllä valtiokin ahnehtii. Esim

Liikevaihtovero korvattiin alv:lla

Samalla tämä tasavero kaikille nousi n.20:stä 24%:iin.

Ja kaikenlaisia lupa yms. maksuja tulee vuosittain lisää.

nykyään jaetaan vastikkeetonta rahaa ihan tolkuttomasti tukien muodossa.nykyään ei edes opiskelijat eivät halua asua soluasunnoissa.ennen se oli normaalia.

tukia vaan pois kokonaan ja säästyneet varat velkojen maksuun,kiitos viherpunikit tästä velkamäärästä.

Vierailija kirjoitti:

Esim. 80-luvun lopulla ei sepelvaltimoitten varjoainekuvauksia tehty yli 65-vuotiaille. Samoin keinimunuaishoitoon ei otettu yli 65-vuotiaita. Nyt ylivoimaisesti suurin osa noista potilaista on yli 65-vuotiaita eli tutkimukset ja hoidot ovat moninkertaistuneet. Pitäisikö alkaa priorisoida?

Aika tylyä. Sitten kun lähdet eläkkeelle, kuole pois.

Vielä 15 vuotta sitten valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli Suomessa samaa tasoa kuin Ruotsissa, noin 30%. Nyt se on Suomessa yli 70%, Ruotsissa edelleen 30%:n paikkeilla. Syitä on monia, mutta tilanne on tällä hetkellä oikeasti paha ja siihen on pakko puuttua, velan kasvu saatava loppumaan ja jossain vaiheessa sitä velkaa olisi hyvä saada maksettua poiskin, jos ei muusta syystä niin siksi, että korkoihin menee paljon rahaa, jota tarvittaisiin muuallakin.

Kaiken lisäksi ikärakenne on sellainen, että julkiset menot tulevat jatkuvasti kasvamaan samaan aikaan kun verotulot pienenee. 

Kukaan , siis mikään puolue, ei kiistä sitä, että velka ei saa enää joka vuosi jatkaa kasvua vaan kasvu on saatava loppumaan, mutta ollaan eri mieltä keinoista, joilla se pitäisitoteuttaa. Joka tapauksessa se tulee tekemään kipeää, ja mitä kauemmin asiassa viivytellään, sen kipeämpää se tulee tulee olemaan. 

Tiettävästi suomi on nettomaksaja Eu:ssa. Nyt maksamme myös Natossa. Rahaa tarvitaan, jotta sitä saadaan osakkeiden omistajille osinkoina. Johtajilla on valtavat tienestit ja terveydenhuolto palveluja karsitaan. Tietenkin iäkkäitä on paljon. Toisaalta sanotaan, että jos kansa laittaisi paljon lapsia niin tulisi veronmaksajia. Nyt ne suuret ikäpolvet ovat iäkkäitä ja yhteiskunnan kannalta taakka ja menoerä, toivottavasti ei ?! Auttaisiko jos kaikki ihmiset laitettaisiin tekemään vapaaehtois töitä palkatta?! Nythän jo opiskelijat tekevät töitä palkatta harjoittelussa. Onhan suomessa jo työkokeilu.

Nykyään tullut paljon enemmän kaikkia muita kuluja. Sosialismilla on taipumus paisua vaan menemään. Lisäksi myös väestö ikääntyy, enemmän elätettäviä, vähemmän elättäjiä. Tuossa jotain selityksiä.

Olisko suhdeluku: työtätekevät/loiset?

Vierailija kirjoitti:

Suomen valtion suurin menoerä ovat eläkkeet. Ihan heittämällä. Mikään toinen meno ei pääse edes lähelle. Ne menevät kaiken muun yli.



Ne syrjäseudut, joista palveluita leikataan, ovat yleensä täynnä lähinnä köyhiä eläkeläisiä. Köyhät eivät juuri tuota verotuloja vanhat ihmiset kuluttavat paljon kalliita hoito- ja lääkäripalveluita.

Jos tätä halutaan korjata, niin ainoa ratkaisu on todella kattava valtion puuttuminen markkinoihin ja yritysten toimintaan lainsäädännöllä ja säätelyllä.



Mitä ihmiset ilmeisesti haluavat, mutta yrittävät saada tämän voimaan äänestämällä kokoomusta.

Suurin meno on kyllä sosiaali-ja terveyshuollon menot. Toisena koulutus. 

Sähköiset järjestelmät nielevät aivan tolkuttomasti rahaa. Niiden kehittäminen, ylläpitäminen, päivittäminen, turvallisuus.

En ole mikään kommunisti, mutta siinä vaiheessa kun julkisia palveluita alettiin ulkoistamaan yksityisille firmoille, välistävetäjien määrä kasvoi ihan uusiin ulottuvuuksiin. Ja kuten tunnettua, mikä mahtaa olla pörssiyhtiöiden moraali ja ainoa päämäärä? Tuottaa mahdollisimman paljon tuottoa sijoittajille, mitään keinoja kaihtamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen valtion suurin menoerä ovat eläkkeet. Ihan heittämällä. Mikään toinen meno ei pääse edes lähelle. Ne menevät kaiken muun yli.



Ne syrjäseudut, joista palveluita leikataan, ovat yleensä täynnä lähinnä köyhiä eläkeläisiä. Köyhät eivät juuri tuota verotuloja vanhat ihmiset kuluttavat paljon kalliita hoito- ja lääkäripalveluita.

Jos tätä halutaan korjata, niin ainoa ratkaisu on todella kattava valtion puuttuminen markkinoihin ja yritysten toimintaan lainsäädännöllä ja säätelyllä.



Mitä ihmiset ilmeisesti haluavat, mutta yrittävät saada tämän voimaan äänestämällä kokoomusta.

Suurin meno on kyllä sosiaali-ja terveyshuollon menot. Toisena koulutus. 

Ketkä niitä julkisia terveydenhuoltopalveluita käyttävät? Ihan vinkkinä, eivät terveet ja työikäiset ihmiset, joista suurella osalla on kattava työterveys.

Ennen oli suurempi osa väestöstä töissä.

Ja ongelma nykyään ei niinkään ole työttömien määrä, vaan eläkeläisten, ja niistä vanhuuseläkeläisten.

Ennen moni kuoli jo ennen eläkkeelle pääsemistä, tai viimeistään 15 vuotta sen jälkeen. Nykyään eläkeläiset peijakkaat elävät pari - kolmekymmentä vuotta, moni pidempäänkin. 

Työeläkejärjestelmä vielä kun on rakennettu niin, ettei kukaan maksa omaa eläkettään, vaan aina aiempien sukupolvien eläkkeitä, niin nykyiset pienet sukupolvet joutuvat raatamaan niska limassa, jotta saavat sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien eläkkeet maksettua. Siitä sukupolvesta moni myös on saanut ikänsä tehdä töitä, olematta välillä työttömänä, joten työeläkettä tosiaan on kertynyt.

Päälle vielä se kun lääketiede kehittyy ja erilaisia hoitoja on jos johonkin vaivaan, jotka olisivat ennen tappaneet vanhat pois. Nyt käyvät eläkkeellä ollessaan kymmenessä kalliissa leikkauksessa, kun ennen olisi jo eka slaagi tappanut pois.

Toisesta päästä vaikuttaa jonkin verran se, että koulutusajat on pidentyneet. Ennen saatettiin kokopäivätyöt aloittaa jo 15-kesäisenä, ja tehdä niitä sinne eläkeikään asti, jolloin kohta jo kuoltiinkin pois.

Tarkoitukseni ei tällä ole mollata eläkeläisiä vaan ihan vain todeta se tosiasia, miksi ennen oli varaa ja nyt ei. Ihan jos tilastoista katsoo, niin vanhuudesta aiheutuvat menot koko kansantaloudessa ovat paisuneet ihan suhteettomasti.

En tajua, miten tuo asia on voinut niin monelta mennä ohi.

Kyllä se ulkomailta tulleiden osuus terveyspalveluiden käyttäjinä ja tukien saajina on edelleen pieni verrattuna ihan kotoperäiseen eläkeläisväestöön. Ikärakenne on muuttunut niin, että työikäisiä on paljon vähemmän suhteessa eläkeläisiin, joten ei vaadi kovinkaan kummoista matemaattista osaamista ymmärtää, että jos pienenevän joukon verotuloilla pitää maksaa kasvavan joukon elämä ja terveydenhuolto niin näin siinä sitten käy. 

Vierailija kirjoitti:

-Huoltosuhde on nykyään surkea, eläkeläisiä on paljon. En kritisoi iäkkäitä tai aidosti pysyvästi sairaita, mutta onhan se kumma, että nykyään on iso joukko kolmekymppisiä mt-eläkeläisiä pysyvällä eläkkeellä. Tietyissä tilanteissa työ olisi (mielen)terveyttä tukeva asia.

-Ennen paheksuttiin, jos joku tietoisesti lorvi työttömänä. 60-luvullakin saatettiin määrätä mies pakkotöihin, jos ei suostunut elättämään omia lapsiaan. Nykyään on paljon ihmisiä, joilla ei ole aikomustakaan mennä töihin, koska ei huvita. Tuet ovat monilla niin hyvät, ettei kannata mennä palkkatöihin, josta jäisi käteen saman verran tai satasen enemmän.

-Huono-osaisia on aiempaa enemmän ja he voivat aiempaa huonommin. Jos ennen oli huono-osainen lapsiperhe, niin yhteiskunnan auttamismenetelmät olivat rajalliset. Nykyään on kaikenlaista tukea, avustajaa, tukimuotoa jne (mutta vain niille kaikista huonoimmille tapauksille, monet aidosti tarvitseva

Työelämä ja lähes kaikki elämä on vaan mennyt niin monimutkaiseksi, että pienetkin mt-haasteet helposti suistavat ihmisen syrjään ja eläkkeelle. Niitä helppoja lapiohommia ei vaan ole enää oikein olemassakaan.

Ja ihan kuin olisi unohtunut se tosiseikka, että kaikilla ei vaan voi olla se 120+ äo, jota kohta tarvitaan elämässä mukana pysymiseen. Älykkäät on tehneet tästä yhteiskunnasta sellaisen, että vähemmän älykkäät eivät pysy kyydissä. Se ei ole näiden vähemmän älykkäiden syy.

Vierailija kirjoitti:

-Huoltosuhde on nykyään surkea, eläkeläisiä on paljon. En kritisoi iäkkäitä tai aidosti pysyvästi sairaita, mutta onhan se kumma, että nykyään on iso joukko kolmekymppisiä mt-eläkeläisiä pysyvällä eläkkeellä. Tietyissä tilanteissa työ olisi (mielen)terveyttä tukeva asia.

-Ennen paheksuttiin, jos joku tietoisesti lorvi työttömänä. 60-luvullakin saatettiin määrätä mies pakkotöihin, jos ei suostunut elättämään omia lapsiaan. Nykyään on paljon ihmisiä, joilla ei ole aikomustakaan mennä töihin, koska ei huvita. Tuet ovat monilla niin hyvät, ettei kannata mennä palkkatöihin, josta jäisi käteen saman verran tai satasen enemmän.

-Huono-osaisia on aiempaa enemmän ja he voivat aiempaa huonommin. Jos ennen oli huono-osainen lapsiperhe, niin yhteiskunnan auttamismenetelmät olivat rajalliset. Nykyään on kaikenlaista tukea, avustajaa, tukimuotoa jne (mutta vain niille kaikista huonoimmille tapauksille, monet aidosti tarvitsevat jäävät ilman). Lisään tähän joukkoon myös kielitaidottomat ihmiset, jotka vievät paljon enemmän resursseja kuin äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvat.

-Ennen ei tarvinnut kirjata töissä sen sataa asiaa sähköiseen järjestelmään. Nykyisin monesta työstä menee kohtuuton aika kaikenlaiseen kirjaamiseen, tilastointiin yms. Sihteerejä ei enää ole, niin monessa työssä täytyy tehdä kaikki tuollaisetkin työt itse, jotka ennen hoiti joku toinen pienemmällä palkalla. Nämä kirjaamiset tekevät sen, että ei ehditä ottaa yhtä paljon asiakkaita vastaan kuin ennen.

Eläkeläisten määrä tuossa on se ratkaiseva asia.

Työttömyydestä: Isompi ongelma kuin lusmuilijat ovat työhaluiset työttömät, joita ei päästetä töihin. - Nuo 60-luvun työllisyystyöt ovat vähän kaksipiippuinen juttu. Työtä teetettiin älyttömin menetelmin, eli esim. kaivatettiin ojaa lapiomiehillä, vaikka traktorikin olisi ollut saatavilla ja olisi tehnyt työn paljon tehokkaammin. Töistä ei enää tuohon aikaan ollut taloudelista hyötyä. Niitä teetettiinkin ihan vain siksi, että pidettiin moraalisesti paheksuttavana, että joku olisi saanut rahaa tekemättä mitään. Ikävimmissä tapauksissa perheetkin hajotettiin, kun isä lähetettiin siirtotyömaalle jonnekin Etelä-Suomeen.

Työttömyyden keskeinen ratkaisu 60-luvulla oli kyllä Ruotsi, sinnehän muutti suomalaisia töihin pilvin pimein. Siksi ongelma ei saanut sellaisia mittasuhteita kuin nykyään. Nykyään ei oikein ole maata, josta töitä saisi sen helpommalla.

Huono-osaisten vointikin on siitä kiinni, mihin aikaan vertaa. Vielä 70-luvulla saattoivat huono-osaisimpien asumisolot olla todella kurjat siihen verrattuna, mikä nykyään on normi. Myös esimerkiksi lapsiperheiden.

Itse olen tehnyt toimistotöitä ennen it-aikaa (80-luvun alkupuolelta), ja pakko sanoa, että toiminta on siitä tehostunut varmaan satakertaiseksi, ja hyvä niin. Siis vaikka joku taloushallinnon työ on tehostunut niin että sen tekee murto-osa siitä porukasta mikä ennen tarvittiin. Jos terveydenhuoltoon viittaat, niin siellä tietenkin saattaa esiintyä epätarkoituksenmukaista työnjakoa. Ja, huonosti hoidettujen kilpailutusten takia, myös kehnoja ohjelmistoja ja järjestelmiä. Yleisesti ottaen kuitenkin byrokratia on todella sulavaa verrattuna siihen mitä joskus.

Vierailija kirjoitti:

-Huoltosuhde on nykyään surkea, eläkeläisiä on paljon. En kritisoi iäkkäitä tai aidosti pysyvästi sairaita, mutta onhan se kumma, että nykyään on iso joukko kolmekymppisiä mt-eläkeläisiä pysyvällä eläkkeellä. Tietyissä tilanteissa työ olisi (mielen)terveyttä tukeva asia.

-Ennen paheksuttiin, jos joku tietoisesti lorvi työttömänä. 60-luvullakin saatettiin määrätä mies pakkotöihin, jos ei suostunut elättämään omia lapsiaan. Nykyään on paljon ihmisiä, joilla ei ole aikomustakaan mennä töihin, koska ei huvita. Tuet ovat monilla niin hyvät, ettei kannata mennä palkkatöihin, josta jäisi käteen saman verran tai satasen enemmän.

-Huono-osaisia on aiempaa enemmän ja he voivat aiempaa huonommin. Jos ennen oli huono-osainen lapsiperhe, niin yhteiskunnan auttamismenetelmät olivat rajalliset. Nykyään on kaikenlaista tukea, avustajaa, tukimuotoa jne (mutta vain niille kaikista huonoimmille tapauksille, monet aidosti tarvitseva

Ne nuoret mt-potilaat tarvitsisivat tukea työllistymiseen ja työssä olemiseen. Ei sellaista ole tarjolla, kun ei meinaa edes terapiaan päästä. Helpompi passittaa kaikki eläkkeelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vielä 15 vuotta sitten valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli Suomessa samaa tasoa kuin Ruotsissa, noin 30%. Nyt se on Suomessa yli 70%, Ruotsissa edelleen 30%:n paikkeilla. Syitä on monia, mutta tilanne on tällä hetkellä oikeasti paha ja siihen on pakko puuttua, velan kasvu saatava loppumaan ja jossain vaiheessa sitä velkaa olisi hyvä saada maksettua poiskin, jos ei muusta syystä niin siksi, että korkoihin menee paljon rahaa, jota tarvittaisiin muuallakin.

Kaiken lisäksi ikärakenne on sellainen, että julkiset menot tulevat jatkuvasti kasvamaan samaan aikaan kun verotulot pienenee. 

Kukaan , siis mikään puolue, ei kiistä sitä, että velka ei saa enää joka vuosi jatkaa kasvua vaan kasvu on saatava loppumaan, mutta ollaan eri mieltä keinoista, joilla se pitäisitoteuttaa. Joka tapauksessa se tulee tekemään kipeää, ja mitä kauemmin asiassa viivytellään, sen kipeämpää se tulee tulee olemaan. 

 

Ruotsissa on menestyneitä yrityksiä. 

Suomen väkimäärä on kasvanut lyhyessä ajassa 600 000:lla. NATO- ja EU-jäsenyydet eivät ole ilmaisia.