Lue keskustelun säännöt.
Miksi parisuhteet ei kestä?
04.02.2024 |
Taas kuulin, kuinka 30 vuotta yhdessä olleet eroavat. Mikä ihme siinä on, että parisuhteet on niin vaikeita? Samanlaisia ihmisiä me kaikki olemme.
Kommentit (96)
Minä olin avioliitossa 30 vuotta mutta nyt tulee ero. Mies ei ole missään vaiheessa hyväksynyt minua sellaisena kuin olen. Pitäisi toimia, ajatella ja harrastaa kuten hän, muuten olen paha ihminen. Hän katsoo oikeudekseen olla pomoni ja työnjohtajani. Seksi on on ollut koko ajan surkeaa, joten minun pitäisi ryhdistäytyä ja ruveta paremmaksi. Kiitti nyt riitti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska ihmiset on niin itsereflektointiin kykenemättömiä, henkisesti kehittymättömiä ja kypsymättömiä, itsekeskeisiä ja itsekkäitä aikuisia vauvoja. Ei osata katsoa peiliin, ei empatiakykyä, ei osata miettiä miten itse käyttäydytään ja miten se vaikuttaa toiseen, vaaditaan vaan sitä ja tätä.
Ei edes yritetä tehdä ja elää oikein: Jos kiukuttaa, se puretaan toiseen, jos huvittaa pettää, petetään. Eletään kuin ei parisuhteessa oltaisikaan, toisen pitää vain hyväksyä kaikki ja joustaa.
Näin tapahtuu, kun ei olla kunnon kristittyjä, jotka elävät todellisessa parannuksenteossa ja joilla Jumala ja Jeesus on tärkeä osa suhdetta, joilta rukoillaan apua ja neuvoja. Ja ylipäätään ollaan väärän kumppanin kanssa. Pitäisi olla vain Jumalan osoittaman oikean kumppanin kanssa, muut suhteet päättyvät eroon tai jopa toisen kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
79: koska minä en syyllistä miestä, hauku tai solvaa häntä enkä uhkaile. Purnaan vain yksinäni. Niin sanotusti kannan vastuun omista tunteistani.
Edelleen kuulostaa siltä, että mies on sinulle joku tunteiden tunkio, minkä päälle voi puklata kaiken pahan olon tai "kiukutella".
Oletko koskaan pohtinut millainen olisi läheinen ihminen joka valittaa ja raivoaa vieressä jatkuvasti? Onko raskasta pidemmän päälle? Eikö pahalle ololle ole mitään rakentavampaa kanavaa?
Jostain syystä kovasti mielestäsi kiukuttelet yksinäsi, mutta tarvitset kiukuttelulle yleisön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
79: koska minä en syyllistä miestä, hauku tai solvaa häntä enkä uhkaile. Purnaan vain yksinäni. Niin sanotusti kannan vastuun omista tunteistani.
Edelleen kuulostaa siltä, että mies on sinulle joku tunteiden tunkio, minkä päälle voi puklata kaiken pahan olon tai "kiukutella".
Oletko koskaan pohtinut millainen olisi läheinen ihminen joka valittaa ja raivoaa vieressä jatkuvasti? Onko raskasta pidemmän päälle? Eikö pahalle ololle ole mitään rakentavampaa kanavaa?
Jostain syystä kovasti mielestäsi kiukuttelet yksinäsi, mutta tarvitset kiukuttelulle yleisön.
jaa. Mieheni on toista mieltä. Ehkä kuitenkin uskon miestäni enemmän kuin sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-
kopioin sinullekin aiemman viestini:
koska minä en syyllistä miestä, hauku tai solvaa häntä enkä uhkaile. Purnaan vain yksinäni. Niin sanotusti kannan vastuun omista tunteistani vain todeten, mikä minua ärsyttää.
Tuo on totta ainoastaa villeimmissä päivä unissasi. Ihan varmasti purat pahan olosi tai mielesi mieheen niin kuin ihan kaikki muutkin naiset
Höpsis. Tuo on vastaus mielikuvituksellesi, että luulet tietäväsi jotain, mitä et oikeasti tiedä.
mutta tosi asiassa on, että joskus - harvoin - tapahtuu ylilyönti. Tiedostan sellaisen tapahtuvan joskus. Muista, kuinka pari vuotta sitten pyysin mieheltäni anteeksi asiaa.
Näin se aina menee ensin hoetaan että minä en koskaan ja sitten alkaa listaus että kylläpä minä sittenkin. Tätä juuri tarkoitin kun sanoin että ihan jokainen nainen oksentaa pahan mielen miehen niskaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska ihmiset on niin itsereflektointiin kykenemättömiä, henkisesti kehittymättömiä ja kypsymättömiä, itsekeskeisiä ja itsekkäitä aikuisia vauvoja. Ei osata katsoa peiliin, ei empatiakykyä, ei osata miettiä miten itse käyttäydytään ja miten se vaikuttaa toiseen, vaaditaan vaan sitä ja tätä.
Ei edes yritetä tehdä ja elää oikein: Jos kiukuttaa, se puretaan toiseen, jos huvittaa pettää, petetään. Eletään kuin ei parisuhteessa oltaisikaan, toisen pitää vain hyväksyä kaikki ja joustaa.
Näin tapahtuu, kun ei olla kunnon kristittyjä, jotka elävät todellisessa parannuksenteossa ja joilla Jumala ja Jeesus on tärkeä osa suhdetta, joilta rukoillaan apua ja neuvoja. Ja ylipäätään ollaan väärän kumppanin kanssa. Pitäisi olla vain Jumalan osoittaman oikean kumppanin kanssa, muut suhteet päättyvät eroon tai jopa toisen kuolemaan.
Muuten olisin allekirjoittanut koko kommenttisi mutta sitten sotkit satuolennot ja uskomukset mukaan niin en todellakaan allekirjoita mitään mitä mielikuvitusolentoja näkevä ihminen sanoo
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät jaksa katsella sitä sohvalla kyyhöttävää junttia. Hyvä että he uskaltavat erota ja nykyään olla hankkimatta lapsia taakakseen.
Miksi sen sohvalla kyyhöttävän juntin kanssa edes aloitettiin parisuhde?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa, meidän liitto kestää, on kestänyt jo yli 40 vuotta. Tuntuu, että suhde koko ajan vain paranee. Nykyajan ihmiset eivät kestä vastoinkäymisiä, heti laitetaan kantapäät vastakkain, jos jotain sattuu.
Mitä vastoinkäymisiä teillä on ollut, joista olette selvinneet? Ai niin, kun ei ole. Suhde vaan paranee. Ihmettelen kyllä miten se on mahdollista, kun ainakaan toisella osapuolella ei ole ollenkaan empatiakykyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-
kopioin sinullekin aiemman viestini:
koska minä en syyllistä miestä, hauku tai solvaa häntä enkä uhkaile. Purnaan vain yksinäni. Niin sanotusti kannan vastuun omista tunteistani vain todeten, mikä minua ärsyttää.
Tuo on totta ainoastaa villeimmissä päivä unissasi. Ihan varmasti purat pahan olosi tai mielesi mieheen niin kuin ihan kaikki muutkin naiset
Höpsis. Tuo on vastaus mielikuvituksellesi, että luulet tietäväsi jotain, mitä et oikeasti tiedä.
mutta tosi asiassa on, että joskus - harvoin - tapahtuu ylilyönti. Tiedostan sellaisen tapahtuvan joskus. Muista, kuinka pari vuotta sitten pyysin mieheltäni anteeksi asiaa.
Näin
Näin se aina menee ensin hoetaan että minä en koskaan ja sitten alkaa listaus että kylläpä minä sittenkin. Tätä juuri tarkoitin kun sanoin että ihan jokainen nainen oksentaa pahan mielen miehen niskaan
Olen eri.
Samalla tavalla jokainen mies oksentaa välillä pahan olonsa naisen niskaan. Sitä kutsutaan ihmisyydeksi. Meistä kukaan ei ole täydellinen. Et edes sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jahas. Ketjuun on tullut joku katkeroitunut.
Suurin syy on naisten tylsistyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkimusten mukaan pettämisen taustalla on useinmiten henkilökohtainen kriisi. Väitän, että samasta syystä parisuhteet väljähtyvät.
Vierailija kirjoitti:
Mun parisuhde ei kestä enää, koska mies ei ole kiinnostunut tarpeeksi. Ei koskaan kysy mitään, ei halua tietää mitä tunnen tai ajattelen tai haluan. Taisi se suhteen alussa jotain joskus kysyä.
Anyways. Haluan tuntea, että mies on musta kiinnostunut. Hän ei ole. Seksi on vielä hyvää enkä sen takia ole eronnut.
Minulla oli sama ongelma mieheni kanssa. MAinitsin asiasta, niin hän sanoi, että paljonko itse kyselet minulta, ja jos ihan aidosti ajattelet kumpi se oikeasti edes kyselee, niin se olen minä, mutta lopetin turhan kysymisen, koska se aina tuntu niin vaikealta sinusta antaa vastausta. Toiseksi, en ole ajatustenlukija enkä voi tietää mitä haluat, koska kaikki mitä olen ehdotellut on täyttä paskaa tai ei kiinnosta, niin menes peilin eteen ja kysy itseltäsi toiminko omaa miestäni kohtaan reilusti ja voinko nyt myöntää, että ne asiat mistä valitan, niin itseasiassa mieheni on tehnyt kaikki asiat, mutta minä en kuuntele ja nyt ihmettelen kaikkea ja laitan toisen piikkiin kaiken.
Ja kun ajattelin, niin mieheni oli täysin oikeassa. Hän sanoi juuri niinku asia on. Pyysin anteeksi ja muutin omaa asennettani ja nyt kaikki on taas hyvin. Nyt kysellään ja jutellaan enemmän kuin koskaan ja suhde on taas kuin uusi. Yhdessä oltu 18 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietyt ihmiset eroavat niin helposti. Mutta. He. Eivät. Kestä. Kuulla. Sitä. Ympäristöltään.
Vielä parisuhteessa olevat, lukekaa hyvä kirjoitus:
https://hidastaelamaa.fi/2020/01/emme-valitse-itse-milloin-havahdumme-j…
Itse ummistin varmaan silmäni, kun ero pari vuotta sitten tuli ja aivan puskista. Mies ei puolta sanaakaan ollut maininnut etukäteen
Ap: jos on 30 vuotta ollut yhdessä, niin ei se varmaan vaikeaa sinällään ole ollut, vaan hieno liitto kaiken kaikkiaan, kun noinkin pitkään kesti.
Höpsis. Tuo on vastaus mielikuvituksellesi, että luulet tietäväsi jotain, mitä et oikeasti tiedä.
mutta tosi asiassa on, että joskus - harvoin - tapahtuu ylilyönti. Tiedostan sellaisen tapahtuvan joskus. Muista, kuinka pari vuotta sitten pyysin mieheltäni anteeksi asiaa.