Armeijaa käymätön, mihin hommiin sinut voitaisiin määrätä kriisitilanteessa?

Ei kuulu sinulle Vladimir.

Ase käteen ja koulutuksena 'ammu jos haluat elää'.

Vierailija kirjoitti:

Tykinruoaksi...

Ei tykkejä tarvitse ruokkia. Murkulaa vaan putkeen.

Hyville etenrmisuran tiedustelijoille a.k.a. miinanpolkijoille on aina käyttöä.

TiedTja

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Pyrkisin maasta pois. Sori vaan.

Ei kannata viivytellä. Lähde heti huomenna, kun vielä pääset...

Jos yritykseni säilyisi toiminnassa, varmasti jatkaisin nykyisessä työssäni (onhan Ukrainassakin edelleen firmoja toiminnassa). Ammatti on sellainen, ettei suoraan sovellu sodankäynnin oloihin (kuten vaikkapa terveydenhuolto, ruokahuolto, infra).

Siitä minulla ei ole aavistustakaan millaiseen työhön yhteiskunta minut voisi määrätä. Armeijaa tai maanpuolustuskursseja käymättömänä naisena on aika nollatietous siitä, millaisia varautumissuunnitelmia ja tehtäviä modernin sodankäynnin aikana on tähän tehty. Varmaan kaikki II maailmansodan aikainen ei enää ole relevanttia.

En ole käynyt armeijaa koska kun olin siinä iässä ei naisilla ollut sinne vielä asiaa.

Olen kuitenkin ensihoitaja ja sairaanhoitaja ammatiltani tosin jo pois työelämästä. Varmasti taitojani voitaisiin käyttää monipuolisesti sairaanhoitoon ja ensiapuun.

Tyttäreni avomies on vapautettu selkävian takia.  Työskentelee 5G-verkon tuen parissa joten varmaan sensuuntaisesssa jatkaisi. Poikani kävi armeijan viestipuolella, kersantti.

Kyllä niitä lapiomiehiä tarvitaan vähän joka paikassa. Jos pysyy vasara ja saha käsissä, niin kaikenlaista rakennushommaa piisaa kans. Logistiikka ja ruokahuolto vaativat myös paljon porukkaa.

No siis oikeasti sodassa suurin osa ihmisistä jatkaisi päivätöitä niin kuin ennenkin paitsi kriisialueilla. Katso vaikka miten Ukrainassa on asiat. Ei siellä rintamalla ole todellakaan lähes kaikki edes miehistä.

Varmaan ne pistää jonnekin etulinjaan kantamaan tarvikkeita, kaivamaan juoksuhautoja ja sen semmoista. Veikkaan että aseettomana mun elo siellä saattaa olla lyhytkin. 

Olen antanut sitoumuksen MPK:lle. Sodan aikana Puolustusvoimat käskyttävät minut suorittamaan tehtävää, johon olen sitoutunut. MPK ylläpitää rekisteriä.

Sairaanhoitajan koulutus varmaan määrittäisi tehtäväni. Ongelma vain on, että olen ollut psykiatrialla viimeiset 20 vuotta. Niin että jos joltakulta irtoaa raaja niin voin kysyä myötätuntoisesti "ja mitä tunteita se sinussa herättää?". 

Toivottavasti ei tykinruuaksi. Näkö on huuono. lantio vinossa. Kovat kivut. ei voi nostaa oikein mitään. masentunut, itsetuhoinen. Vois vaikka laittaa minut vaikka pyssy kädessä kävelemään maalaiskylän metsiä jos vaikka vihollinen olisi siellä niin postauuttaisin ilmat ulos

Minut varasto pannaan etulinjaan hernekeiton hämmentäjäksi. Olen muuten sodassa turhake.. 👍

Kaukopartiomieheksi, on jo kyselty. Ikääkin vasta 67v. On Rautanen kunto. 

  Tosi sodassa ei kysellä sivareita mitä haluat tehdä... Heidät määrätään kuka mihinkin... Silloin hienoperseet eivät valitse... 👍👍👍🤣🤣🤣🤣🤣

OI miksi te pakanat pauhaatte ja kansat turhia ajattelevat? En pelkää kymmentuhantista joukkoa, joka asettuu yltympäri minua vastaan.

Nouse, Herra, pelasta minut, minun Jumalani! Sillä sinä lyöt poskelle kaikkia minun vihollisiani, sinä murskaat jumalattomain hampaat.

Ei ainakaan mitään muonitushommaa kun en osaa kokata. Eikä vanhustenhoitoa tai muuta hoitoalaa. Muut työt käy.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan eturintamalle ammuttavaksi kun olen saanut vapautuksen mielenterveysongelmien vuoksi, päihdeongelma, persoonallisuushäiriö, tuomioita, työtön, ei koulutusta ym. 

Vain venäläiset sotii noin, kaikkialla muualla on tajuttu jo sata vuotta sitten et kaheleilla kun antaa pyssyjä ja vähän pakottaa niin ne ampuu selkään.

Olen pitkäaikaistyötön yh. Nivelrikko ja byt saamassa eläkepäätöksen. Tärkein työni on huolehtia lapsistani meillä ei ole sukulaisia tai ystäviä joten lapseni ovat kokonaan minun varassani. Suomeenkin on tullut pakolaisia esim.ukrainasta,joten lähtisin lasteni kanssa pois jaloista.  Toki suomalaisilla on oikeus paeta kun tännekin tulee pakolaisia. Vai menisikö se niin että naapurin pakolaisperhe saisi lähteä karkuun ja minä joutuisin palvelukseen ja lapset laitokseen?