Olen 38-vuotias sinkku, pelkään jääväni yksin ja että elämä on ohi
Minulla on lapsi, töitä, ystäviä. Mutta kaipaisin parisuhdetta ja haaveilen vielä toisesta lapsesta.
Tunnen olevani jossain välitilassa. En käy enää missään, en näe ystäviä, en edes silloin kun lapsi on isällään. Tuntuu, että elämä on ihan seisahtunut ja pelkään sen menevän kokonaan ohi.
Onko tämän ikäisellä enää toivoa saada rakastava parisuhde, ehkä lapsi, sekä sisältöä elämään ja vaikka joskus jotain ihania aikuisten juhlia?
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Tietysti on toivoa. Miksi et käy missään?
En tiedä missä kävisin ja kenen kanssa. Kaikilla ystävillä on myös pieniä lapsia eikä kukaan käy missään.
Yritä nyt hankkia sisältöä elämääsi jonkin muun kuin juuri tuon haaveen kautta. Pohdi sen sijaan mihin voit juuri tässä hetkessä vaikuttaa ja mistä uusista asioista saisit lisää elämäniloa. Epätoivoisena parisuhdetta etsivät päätyvät usein vain epätoivoisiin parisuhteisiin.
38 v on vielä nuori. Onni on mielentila, johon voit itse vaikuttaa.
Olet ilmeisesti nainen? Eli kyllä, sinulla on mahdollisuus löytää vaikka mitä vielä elämässäsi. Lapsen kanssa tulee kiire, mutta parisuhteen löydät aivan varmasti. Ihan itsestäsi se on kiinni.
Surullista, jos kuvittelet parisuhteen olevan elämisen merkki. Miksi?
Mene äkkiä pakastamaan munasoluja.
Jos olet 38v. , niin sen lapsen kanssa on kiire! Mutta parisuhde on tietenkin ihan mahdollinen.
Vanha sukulainen löysi aviomiehensä yli viisikymppisenä, ehtivät olla naimisissa parikymmentä vuotta ja onhan niitä kumppaneita kohdattu vanhempanakin.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, jos kuvittelet parisuhteen olevan elämisen merkki. Miksi?
En tarkoittanutkaan "elämisellä" vain parisuhdetta. Kaipaan kovasti sekä parisuhdetta ja romanttista rakkautta, että sisältöä elämään ja ihania aikuisten juttuja. Tänäänkin illalla töistä kotiin tullessani näin matkalla monia iloisia juhlivia porukoita ja mietin, että ei minulla ole ollut mitään tuollaista enää pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista, jos kuvittelet parisuhteen olevan elämisen merkki. Miksi?
En tarkoittanutkaan "elämisellä" vain parisuhdetta. Kaipaan kovasti sekä parisuhdetta ja romanttista rakkautta, että sisältöä elämään ja ihania aikuisten juttuja. Tänäänkin illalla töistä kotiin tullessani näin matkalla monia iloisia juhlivia porukoita ja mietin, että ei minulla ole ollut mitään tuollaista enää pitkään aikaan.
Ne ajat vaan ovat meillä kasivitosilla tai kutosilla jo ohi. Nuo porukat ovat hajaantuneet jo kaikkialle maailmaan ja suurimmalla osalla on perhettä. On aika löytää ilo ja onnii jostain muualta. Tai sitten menet Tinderiin, missä kaikki muutkin meidän ikäluokasta epätoivoisina pyörivät.
Äiti + lapsi paketti. Ei kiitos
M
Minä aikoinaan pienen taivuttelun jälkeen laitoin 50:lle äidilleni ilmoituksen Deitti-nettiin, kun muutin ulkomaille. Siihen vastasi passeli mies ja maksoivat lentolippuni, että pääsin häihin.
Vierailija kirjoitti:
Minä aikoinaan pienen taivuttelun jälkeen laitoin 50:lle äidilleni ilmoituksen Deitti-nettiin, kun muutin ulkomaille. Siihen vastasi passeli mies ja maksoivat lentolippuni, että pääsin häihin.
Näin se käy, kun ei vaadi liikaa miehen ulkonäöltä.
Mitä jos ehdottaisit kavereillesi tyttöjen iltaa tms? Voisi piristää ja toimia ensiaskeleena uuteen elämääsi kyllä se siitä.
Kiitos tosi ihanista ja kannustavista vastauksista.
Olin viimeisimpään miesystävääni niin järisyttävän rakastunut, että ehkä siksikin pelkään kaikkea ja etten koskaan enää löydä ketään. Tai ainakaan ketään sellaista, jota kohtaan tuntisin yhtä vahvoja tunteita.
Haluaisin ylipäätään tuntea elämässä jotain.
Voi kuule aloittaja.
Kyllä se nyt auttamatta on ohi, elämä :(
Laahaudu nyt jonnekin syrjäiseen paikkaan ja kaiva hautasi.
Kuuletko miten korpit raakkuvat, ne vaistoavat pitopöydän kohta odottavan. Itke, onneton kadotetttu sielu...
Tietysti on toivoa. Miksi et käy missään?