Miksi vanhemmat ihmiset tykkää alistaa nuorempia tyyliin " ettehän te nuoreet tiedä!"

Vierailija kirjoitti:

On se jotain itsensä korostamista kuitenkin ellei alistamista. Totuus on että maailma muuttuu ja se elämänkokemus ja tieto, jota vanhuksella on, voi olla täysin hyödytöntä nykymaailmassa. Itse koin tuollaista väheksyntää mieskollegan taholta, joka oli minua alemmassa asemassa ja yritti päteä elämänkokemuksellaan, isyydellään ja muilla asioilla, joita en voi ikinä naisena saavuttaa, kun ammatillisesti ei pystynyt kilvoittelemaan. 



Saattoi sanoa, että vain isänä ja sinua vanhempana voi ymmärtää sen ja tuon asian. Minulle jäi noista keskusteluista mieleen vain yksi asia: HUONO ITSETUNTO ja omani vahvistui. 

Jokaisen sukupolven pitää keksiä se polkupyörä uudelleen ja hakata sitä päätä seinään?

Koska nuoret ei tiedä.

Älä ota alistamisena vaan mahdollisuutena oppia uutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kansakoulun käynyt äitini tykkää myös vedota elämänkokemukseen. Noh, hän on ajanut 25km pätkää töihin ja takas koko työelämänsä. Asunut pienessä käpykylässä koko ikänsä. Kerran käynyt Kanarialla. Päivästä toiseen samaa. On siinä kokemusta karttunut kerrakseen. Itse en kehtaisi tuolla päteä. 

Vaikka äitisi olisi viettänyt koko elämänsä yhdessä huoneessa, jossa on radio, käymättä ulkona, on hänellä pitempi elämänkokemus kuin sinulla. 

Pätevä antamaan ohjeita kun lähden kolmatta kertaa Aasiaan reppureissulle? Tai fuksivuoden neuvoja yliopistoon? Tai kun ostan hybridiauton? Tuskin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jotain itsensä korostamista kuitenkin ellei alistamista. Totuus on että maailma muuttuu ja se elämänkokemus ja tieto, jota vanhuksella on, voi olla täysin hyödytöntä nykymaailmassa. Itse koin tuollaista väheksyntää mieskollegan taholta, joka oli minua alemmassa asemassa ja yritti päteä elämänkokemuksellaan, isyydellään ja muilla asioilla, joita en voi ikinä naisena saavuttaa, kun ammatillisesti ei pystynyt kilvoittelemaan. 



Saattoi sanoa, että vain isänä ja sinua vanhempana voi ymmärtää sen ja tuon asian. Minulle jäi noista keskusteluista mieleen vain yksi asia: HUONO ITSETUNTO ja omani vahvistui. 

Jokaisen sukupolven pitää keksiä se polkupyörä uudelleen ja hakata sitä päätä seinään?

Pitää, koska sitä maailmaa ei ole missä edellinen sukupolvi oli. Jokaiseen maailmaan joutuu keksimään oman kulkupelinsä. Nykynuori tuskin keksii polkupyörää, se keksii skuutin.

Miksi nuoret ihmiset tykkää mollata vanhempia tyyliin "ettehän te vanhukset tajua mitään"?

On fiksuja ja tyhmiä ihmisiä, niin nuorissa kuin vanhoissakin.

Vierailija kirjoitti:

Pelkkä ikä ei tuo tietoa ja elämänkokemusta. Jollain 30 vuotiaalla voi olla enemmän kokemusta elämästä kuin 50 vuotiaalla.

Tyhmä ihminen on tyhmä vanha ihminen. Ikä ei tee ketään tietäväksi tai fiksuksi. Jos ei ole ikinä ymmärtänyt asioita oikein eikä tajua mitään maailmanmenosta niin ei se pelkkä ikääntyminen maagisesti anna viisautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kansakoulun käynyt äitini tykkää myös vedota elämänkokemukseen. Noh, hän on ajanut 25km pätkää töihin ja takas koko työelämänsä. Asunut pienessä käpykylässä koko ikänsä. Kerran käynyt Kanarialla. Päivästä toiseen samaa. On siinä kokemusta karttunut kerrakseen. Itse en kehtaisi tuolla päteä. 

Vaikka äitisi olisi viettänyt koko elämänsä yhdessä huoneessa, jossa on radio, käymättä ulkona, on hänellä pitempi elämänkokemus kuin sinulla. 

Pätevä antamaan ohjeita kun lähden kolmatta kertaa Aasiaan reppureissulle? Tai fuksivuoden neuvoja yliopistoon? Tai kun ostan hybridiauton? Tuskin. 

Ehkei pätevä, mut ei se välittämistä poista. Se vaan on niin, että vanhemman huoli ja rakkaus omista lapsistaan ei lopu koskaan, vaikka nämä olisivat 60-vuotiaita <3

Itse nyt nelikymppisenä katson työpaikkani parikymppisiä nuoria ja mietin miten fiksuja ja kypsiä ovatkaan. Ei tulis mieleenkään painaa heitä alaspäin "ihan vaan koska voin". Oppivat kaiken nopeasti eivätkä junnaa kehityksen tiellä vaatimassa että kaikki pitää tehdä hankalamman kautta koska niin on tehty aina ennenkin. Tänä päivänä meillä vanhoilla on paljon opittavaa nuorista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kansakoulun käynyt äitini tykkää myös vedota elämänkokemukseen. Noh, hän on ajanut 25km pätkää töihin ja takas koko työelämänsä. Asunut pienessä käpykylässä koko ikänsä. Kerran käynyt Kanarialla. Päivästä toiseen samaa. On siinä kokemusta karttunut kerrakseen. Itse en kehtaisi tuolla päteä. 

Vaikka äitisi olisi viettänyt koko elämänsä yhdessä huoneessa, jossa on radio, käymättä ulkona, on hänellä pitempi elämänkokemus kuin sinulla. 

Pätevä antamaan ohjeita kun lähden kolmatta kertaa Aasiaan reppureissulle? Tai fuksivuoden neuvoja yliopistoon? Tai kun ostan hybridiauton? Tuskin. 

 

Ehkei pätevä, mut ei se välittämistä poista. Se vaan on niin, että vanhemman huoli ja rakkaus

Nyt ei puhuttukaan välittämisestä vaan siitä että onko vanhat oikeasti viisaampia. 

Vierailija kirjoitti:

Se on jännä ku tällai nelikymppiselle, esivaihdevuotiselle tädillekin puhutaan kuin jollekin teinille tai pahimmassa tapauksessa pikkulapselle. 

"Kyllä se elämä sinuakin vielä opettaa"

Naurahdin kun luin. Oma rakas pikkusiskoni on nelikymppinen, ja minun silmiini hän on edelleen se pikkutyttö, todellakin vasta elämänsä alussa :D

Vaikka järjellä kun ajattelen niin onhan hänelläkin jo kokemusta. Mut näyttääkin niin nuorelta, ja faktisesti on vielä paljon oppimista hänellä. Toki minullakin.

sisko 50+

Itse ajattelen asian niin, että minulla on kokemusta nuorena olemisesta mutta nuorilla ei ole kokemusta minun ikäisenäni olemisesta. Tämän tiedon valossa minulta tulee pystyä odottamaan enemmän kuin nuorilta ja minun on helpompi ymmärtää nuoria kuin heidän minua.

Siinä vaiheessa jos täytyy alkaa pätemään nuorille ikä argumenttina ei kannattaisi päteä ollenkaan. Jos nuori tekee tai toimii väärin, silloin vanhemman täytyy kyetä asiallisesti perustelemaan miksi joku asia ei onnistu nuoren olettamalla tavalla. Ikäargumentti on laiska ja heikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kansakoulun käynyt äitini tykkää myös vedota elämänkokemukseen. Noh, hän on ajanut 25km pätkää töihin ja takas koko työelämänsä. Asunut pienessä käpykylässä koko ikänsä. Kerran käynyt Kanarialla. Päivästä toiseen samaa. On siinä kokemusta karttunut kerrakseen. Itse en kehtaisi tuolla päteä. 

Vaikka äitisi olisi viettänyt koko elämänsä yhdessä huoneessa, jossa on radio, käymättä ulkona, on hänellä pitempi elämänkokemus kuin sinulla. 

Pätevä antamaan ohjeita kun lähden kolmatta kertaa Aasiaan reppureissulle? Tai fuksivuoden neuvoja yliopistoon? Tai kun ostan hybridiauton? Tuskin. 

 

Ehkei pätevä, mut ei se välittämistä poista. Se vaan on niin, että vanhemman huoli ja rakkaus

Sulla meni nyt asiat sekaisin. Huoli ja välittäminen on eri asioita. Voi olla pidempi "elämänkokemus" juu mutta mitä tuollainen ihminen tietää just vaikka nykyajan pätkäsilpputöistä, opiskelemisesta, tinder-deittailusta, matkailusta tai yhtään muustakaan. Sitten neuvotaan väärin, mutta kun pitää vaan päästä neuvomaan.

Kyllä sitä jotenkin järkyttyi kun sijainen sanoi että ei hän ollut syntynyt kun WTC-iskut olivat ja omat lapset olivat silloin teinejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kansakoulun käynyt äitini tykkää myös vedota elämänkokemukseen. Noh, hän on ajanut 25km pätkää töihin ja takas koko työelämänsä. Asunut pienessä käpykylässä koko ikänsä. Kerran käynyt Kanarialla. Päivästä toiseen samaa. On siinä kokemusta karttunut kerrakseen. Itse en kehtaisi tuolla päteä. 

Vaikka äitisi olisi viettänyt koko elämänsä yhdessä huoneessa, jossa on radio, käymättä ulkona, on hänellä pitempi elämänkokemus kuin sinulla. 

Pätevä antamaan ohjeita kun lähden kolmatta kertaa Aasiaan reppureissulle? Tai fuksivuoden neuvoja yliopistoon? Tai kun ostan hybridiauton? Tuskin. 

 

Ehkei pätevä, mut ei se välittämistä poist

Tämä. Ja varsinkin kun saat sen ekan lapsen. Se neuvojen määrä. Fakta on se että jokainen lapsi on yksilö, eikä kukaan voi tulla ylhäältä päin neuvomaan. Varsinkin se vanha 5 lasta ja 10 lapsenlasta kokenut vanhus pitäisi tämä ymmärtää. Mut ei. 

Vierailija kirjoitti:

Se on jännä ku tällai nelikymppiselle, esivaihdevuotiselle tädillekin puhutaan kuin jollekin teinille tai pahimmassa tapauksessa pikkulapselle. 

"Kyllä se elämä sinuakin vielä opettaa"

Itse täytän 50 n. vuoden päästä ja todellakin toivon, että edelleen elämä opettaisi minua. Oppia ikä kaikki. Se tietenkin on totta,  että jokaista elämä kouluttaa eritavoin.

15-vuotias luulee tietävänsä melkein kaiken.

25-vuotias tietää tietävänsä kaiken.

40-vuotias tietää, ettei tiedä kaikkea.

60-vuotias tietää, ettei tiedä juuri mitään.

Näin se menee. Tiedon karttuessa tajuaa oman, ja muidenkin, tiedon puutteellisuuden. Vanhuus ei tule yksin: sen mukana tulee valtava määrä kysymysmerkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Itse nyt nelikymppisenä katson työpaikkani parikymppisiä nuoria ja mietin miten fiksuja ja kypsiä ovatkaan. Ei tulis mieleenkään painaa heitä alaspäin "ihan vaan koska voin". Oppivat kaiken nopeasti eivätkä junnaa kehityksen tiellä vaatimassa että kaikki pitää tehdä hankalamman kautta koska niin on tehty aina ennenkin. Tänä päivänä meillä vanhoilla on paljon opittavaa nuorista. 

4-kymppinen vanha? Vanhat ovat eläkkeellä, sinulla on vielä lähes 30 vuotta siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidempi elämä, enemmän tietoa ja kokemusta. Se on tosiasia. Mutta älä huoli, todennäköisesti sinullekin kertyy tietoa iän myötä.

Äitini on 70 ja on ihan pihalla tästä maailmasta jo eikä tiedä miten se toimii. Sen neuvot tulee sieltä 50-60 luvun maailmasta mitä ei ole ollut enää vuosikymmeniin. 

Onko äidilläsä Alzheimer vai mihin katosivat hänen aikuisvuotensa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidempi elämä, enemmän tietoa ja kokemusta. Se on tosiasia. Mutta älä huoli, todennäköisesti sinullekin kertyy tietoa iän myötä.

Äitini on 70 ja on ihan pihalla tästä maailmasta jo eikä tiedä miten se toimii. Sen neuvot tulee sieltä 50-60 luvun maailmasta mitä ei ole ollut enää vuosikymmeniin. 

Onko äidilläsä Alzheimer vai mihin katosivat hänen aikuisvuotensa? 

Niinpä. Nuoret tuntuvat unohtavan, että me vanhemmat elämme nuorten kanssa edelleen tässä samassa yhteiskunnassa ja maailmassa. Kyllä me seuraamme maailman menoa, vaikka emme harrastakaan samoja asioita nuorten kanssa, kuten esim. reppureissaamista. Monet vanhemmat reissaavat, mutta tekevät sen mieluummin tavoilla, jotka tarjoavat enemmän mukavuuksia.

Ihminen muuttuu paljon iän myötä ja kyllä elämä opettaa väkisinkin asioita. Sitä usein tuntee, ettei itse ole muuttunut mitenkään kypsäksi iän myötä, mutta sitten kun juttelee nuorten kanssa, eron taas huomaa. Ikä antaa perspektiiviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidempi elämä, enemmän tietoa ja kokemusta. Se on tosiasia. Mutta älä huoli, todennäköisesti sinullekin kertyy tietoa iän myötä.

Äitini on 70 ja on ihan pihalla tästä maailmasta jo eikä tiedä miten se toimii. Sen neuvot tulee sieltä 50-60 luvun maailmasta mitä ei ole ollut enää vuosikymmeniin. 

Kyllä. Kun olet tarpeeksi nähnyt maailmaa niin ymmärrät, että hän tarkoittaa neuvoillaan vain hyvää.