Lue keskustelun säännöt.
Miten muinaisen maailman jäännökset ovat usein hautautuneet maan alle?
02.02.2024 |
Katselin tuossa äskettäin dokumentin joka kertoi Aleksanteri Suuresta ja hänen perustamastaan kaupungista Alexandria. Noin 10 metriä maanpinnan alapuolella tekivät kaivauksia ennen kuin löysivät alkuperäisen kaupungin rauniot. Miten tämä on mahdollista, en ymmärrä?
Eihän maa voi kasvaa 10 metriä edes 2 000 vuodessa vai voiko?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Ilmastonmuutoksesta johtuu.
Oletko joku vihervassu, kun tuo muka selittää maailmassa aivan kaiken?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeellistä miten esimerkiksi miljardeja vuosia vanhoiksi väitettyjä trilobiitin fossiileja löytyy suoraan Ahvenanmaan kallioilta.
Tästä oli eräs "dokumentti" myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää nyt joku
Mitä sinulle pitäisi selittää? Ko alueella on ollut maanjäristyksiä, tulvia, mutavyöryjä tai aluetta on vain rakennettu ylöspäin ja vanhat rakennelmat hautautuneet.
Kasvillisuus peittänyt alleen ja tuhannessa vuodessa ehtii jo tulla monta kasvukautta , joka muuttuu mullaksi.
Kasvillisuus ei tee yleensä kerrostumia, koska eloperäinen aines kiertää. Puut pudottavat lehdet ja itse maatuvat, mutta niistä kasvavat uudet puut ja kasvit. Kerrostumia kertyy yleensä veden pohjaan paikkoihin jossa ei ole virtausta. Joskus tuuli voi kuljettaa pölyä joka kerrostuu pikku hiljaa. Eroosio taas kuluttaa maaperää kallioita toisista paikoista.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä miten esimerkiksi miljardeja vuosia vanhoiksi väitettyjä trilobiitin fossiileja löytyy suoraan Ahvenanmaan kallioilta.
Tästä oli eräs "dokumentti" myös.
Ei ole mitään ihmeellistä. Mannerlaattojen liikkuminen selittää tuon. Ja ihminen harvoin hahmottaa paria sukupolvea pidempiä ajanjaksoja.
Geologiselta kannalta vuoret rapautuvat ja tulee hiekkaa, josta taas tulee vuoria. Kaikki hyvin hitaasti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne ei oo koskaan olleet käytössä. Jumala loi maailman noin 4000v sitten ja loi fossiilit ja rauniot maan alle, jotta ihmisillä olisi ihmeteltävää.
Eikös maapallo silloin kasva jatkuvasti isommaksi, jos 10 metriä tulee joka puolelle parissa tuhannessa vuodessa lisää. Mitä vaikutuksia tällä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös maapallo silloin kasva jatkuvasti isommaksi, jos 10 metriä tulee joka puolelle parissa tuhannessa vuodessa lisää. Mitä vaikutuksia tällä on?
Jossain toisaalla taas tulee vajoamia. Afrikassa etiopian reunasta tullee jossain vaiheessa saari. Islannissakin on koko ajan levenevä railo. Erilaisia maanvyörymiäkin on monissa paikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Eikös maapallo silloin kasva jatkuvasti isommaksi, jos 10 metriä tulee joka puolelle parissa tuhannessa vuodessa lisää. Mitä vaikutuksia tällä on?
Pyöriminen hidastuu eli vuorokausi pitenee, samoin kuin etäännymme auringosta, kun massaa tulee lisää. Toivottavasti avaruuspölyä sataisi jossain vaiheessa vähän enemmän että ehtisimme sen verran kauaksi auringosta ettei se "nielaise" meitä elonsa loppuvaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maan alla ne jäännökset säilyvät.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai voi kasvaa. Paikat hautautuvat ajan saatossa, kasvillisuus valtaa alaa ja peittää alleen rakennusten jäänteet.
Mutta maapallon läpimitta tuskin kasvaa? Jos joka paikkaan tulisi lisää materiaa vanhan päälle, planeetan koko paisuisi jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä niitä bunkkereita, katakombeja tai vastaavia kerroksia maan alle on osattu ennenkin rakentaa. Lisäksi kuten täällä moni on jo sanonut, että ajan kuluessa maa muokkautuu. Puita kaatuu, kasvit valtaa alaa, kuivat kaudet, sadekaudet, tuuli kuljettaa maa- ainesta jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai voi kasvaa. Paikat hautautuvat ajan saatossa, kasvillisuus valtaa alaa ja peittää alleen rakennusten jäänteet.
Mutta maapallon läpimitta tuskin kasvaa? Jos joka paikkaan tulisi lisää materiaa vanhan päälle, planeetan koko paisuisi jatkuvasti.
No kyllä kasvaa!!!
Maahan satavan avaruuspölyn määrästä on esitetty monenlaisia arvioita. 1950-luvulla eräs tutkija päätteli pölyä satavan hyvin paljon, koska laski Maan pinnalle putoavan pölyn määrän nikkelipölystä, josta suurin osa tulee maapallolta.
Erään nykyisen arvion mukaan Maahan sataa avaruuspölyä 40 tonnia päivässä eli noin 150 000 tonnia vuodessa, mutta alempia ja korkeampiakin arvioita on esitetty.[7][8]
Se synnyttäisi Maan pinnalle Maan eliniän, 4,5 miljardin vuoden aikana arviolta noin 0,67 metrin paksuisen kerroksen.[9]
Monet arviot Maahan satavasta pölystä liikkuvat nykyään välillä 3060 tonnia päivässä. Kuu kerää pölyä vähemmän kuin Maa, koska sen vetovoima on pienempi kuin Maan. Jos Maahan sataisi 60 tonnia päivässä, niin pienempivetovoimaiseen Kuuhun sataa massaltaan noin 2,3 tonnia päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entisaikaan ei ollut kaivonkoneita, niin rakennuksia ei saatu purettua tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Entisaikaan ei ollut kaivonkoneita, niin rakennuksia ei saatu purettua tehokkaasti.
Mutta kai kierrätettiin rakennusmateriaaleja uudempiin rakennuksiin.
Vanhat kaupungit ovat hautautuneita koska ihmisen toiminta tuottaa paikkoihin jossa on paljon väestöä kerrostumia. Ennen nykyaikaista jätehuoltoa ja viemäröintiä roskia, ruoantähteitä, ulosteita, särkyneitä ruukkuja, hajonneita tiiliä, tulisijojen tuhkia, ym. ei kukaan vienyt kaupungeista pois. Niitä vain heiteltiin sinne minne mahtui, tyhjille tonteille ja pihojen perille. Kaatopaikka oli aivan asutuksessa kiinni jos sellaista oli. Pikku hiljaa näistä kertyy useiden metrien kerrostumia. Esim. Roomassa on paikoitellen useiden metrien kerrostumia tyhjiä öljyruukkuja joita ei ole voinut käyttää uudelleen koska öljy jää huokoiseen saveen.