Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tiedettä pitää kyseenalaistaa
02.02.2024 |
Ei yliopistoissa opita välttämättä kaikkea. Ihan maalaisjärjellä ja peruskoulupohjalta tietää asiat paremmin ja pystyy tieteen tekijöitä kyseenalaistamaan. Lähinnä meitä taviksia on lääketiede ja sieltä vasta puppua tulee, lääkkeiden myynnin edistämiseksi ja ilmiöiden poisselittämiseksi.
Vaikka tämänpäiväinen uutinen, teinin aivokasvain. Jokainen tietää mitä lapsiin työnnettiin 2021.
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
heitän sua kirveellä naamaan
Et tahdo kuulla faktoja. Etsi oikeaa tietoa!
Kyseenalaistaminen on tieteen peruselementtejä.
Kyseenalaistamalla tieteen, kyseenalaistat kyseenalaistamisen.
Vierailija kirjoitti:
Ylsi esimerkki Saharan hiekka. Sieltä asti mikään Suomeen lennä, yritetään peitellä lentokoneista levitettyä punertavaa ainetta. Katsokaa iltapäivän punaisia kajoja, taivas täynnä tuota ainetta.
Tottakai tiedettäkin pitää kyseenalaistaa, mutta järki kannattaa pitää päässä ja olla lähdekriittinen. Auringon ollessa matalalla valo joutuu kulkemaan ilmakehässä pidemmän matkan, jolloin suurin osa sinisestä on sironnut pois. Jäljelle jäänyt punainen valo saa aikaan ilta- ja aamuruskon. Mitä enemmän ilmassa on pienhiukkasia ja kosteutta, sen värikkäämpi auringonlasku on. Eli siis nimenomaan esim. ilmassa oleva hiekka tai savu voi "värjätä" auringonlaskuja.
Hiekka voi kulkea erittäin pitkiä matkoja. Jopa kilometrien korkeuteen nouseva hieno hiekkapöly kulkee ilman tai suihkuvirtausten mukana. Samoin esim. metsäpaloja on voinut haistaa Suomessa Keski-Venäjällä palavista metsistä. Ilmavirrat tuovat myös esim. helteitä mukanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hohoijaa.. tää on taas näitä "tein itse tutkimusta internetissä" juttuja.
Tottakai tiedeettä pitää kyseenalaistaa ja niin tehdäänkin koko ajan.
kyseenalaistuksesta seuraa kuitenkin pelkästään pyörän uudelleenkeksintää ja taas uudelleenhylkäämistä, jollei kyseenalaistaja ei itse tiedä, mistä puhuu - ei tunne asiaa, eikä tunne tiedonmuodostusta, vaan mutuilee mitä sattuu omiaan. Jotta siitä olisi mitään hyötyä, kyseenalaistaja ei siis voi olla mikään random kadullakävelijä, vaan hänenkin pitää tietää asiasta ja tutkimuskesta kåytånnössä vähintään yhtä paljon kuin sen, jota kritisoidaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On modernia kieltää tiede ja kuolla johonkin normaalisti harmittomaan kulkutautiin.
Darwinismi kunniaan!
Tieteen yksi ominaisuus on se, että se kyseenalaistaa olemassa olevia tutkimuksia ja tarkoittaa järjestyksellistä toimintaa jonkin tietyn asian selvittämiseksi.
Tottakai olemassa olevia tutkimuksia kyseenalaistetaan ja niin tuleekin tehdä. Erona vain näin tällaiseen tavalliseen kansalaiseen on se, että minulla on hyvin rajallista tietoa ja muita resursseja selvittää asioita. Se, että vedän omia johtopäätöksiä oman aiemman kokemukseni mukaan lukemistani asioista, joita todennäköisesti teen kognitiivisen vinouman vuoksi vahvistaen jo olemassaolevia mielipiteitäni niin ei ole tutkimus. Eikä edes selvitys.
Silti asioita on hyvä kyseenalaistaa, koska mitä useampia niin tekee, jokin taho sen todennäköisimmin tutkii, keneltä riittävät resurssit ja tieto sen tekemiseen löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tieteeseen itsessään sisältyy kriittinen lähestymistapa. Ilmiöitä kyseenalaistetaan, ja jos teoria tai idea läpäisee tämän kriittisen keskustelun, siitä tulee vallitseva teoria, kunnes toinen teoria kumoaa sen. Sitä kutsutaan tieteen kumoutumiseksi. Tavallisille ihmisille tämä kriittinen keskustelu ei näy arkipäivässä, mutta tieteellisissä kriittisissä julkaisuissa käydään kiivasta keskustelua ja argumentointia vallitsevista tieteellisistä näkemyksistä ja niiden totuusväittämistä. Tieteellinen keskustelu on julkista ja läpinäkyvää, ja periaatteessa kuka tahansa voi ottaa osaa tieteelliseen keskusteluun. Toisaalta teoriat ovat usein monimutkaisia ja tieteen keskeiset ongelmat hallitsevat usein vain ko. tieteeseen perehtyneet eli sille tieteelle kouluttautuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
heitän sua kirveellä naamaan
Et tahdo kuulla faktoja. Etsi oikeaa tietoa!
Vai faktoja. Montako kertaa esim. alzheimerin taudista on esitetty faktoja ja yksikään ole paikkaansa pitänyt. Aikoinaan oli fakta, kuinka rautapitoista pinaatti on, sitten tuli fakta, ettei siinä ole enempää rautaa kuin persiljassakaan, oli tieteen faktoissa tapahtunut pilkkuvirhe. Seuraavaksi oli se kananmunien kolesteroli ja niin edelleen....
Alue: Aihe vapaa
Ylsi esimerkki Saharan hiekka. Sieltä asti mikään Suomeen lennä, yritetään peitellä lentokoneista levitettyä punertavaa ainetta. Katsokaa iltapäivän punaisia kajoja, taivas täynnä tuota ainetta.