Lue keskustelun säännöt.
Syntyvyyden romahduksen takana raju muutos: Nuoret aikuiset eivät halua luopua bilettämisestä
Kommentit (268)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sellainen deittisovellus hyvä, jossa voisi ruksia kohdat "haluan lapsia vaikka heti", "haluan lapsia seuraavan 3 vuoden aikana", "haluan lapsia 3-5 vuoden kuluttua", "haluan lapsia, mutta myöhemmin", "en tiedä haluanko lapsia", "en halua lapsia".
Näin nainen, jolla biologinen kello tikittää, voisi valita miehen, joka haluaa lapsia muutaman vuoden kuluttua eikä hamassa tulevaisuudessa. Palvelisi molempia osapuolia paremmin.
En ymmärrä, miksi tämä kommentti on saanut noin paljon miinuksia. Lasten hankkiminen tai hankkimatta jättäminen on aika iso osa parisuhdetta ja kyllähän se helpottaisi parisuhteen löytämistä, jos esimerkiksi deittisovelluksesta saisi suoraan rajattua pois ne, jotka ei asiassa ole samalla aaltopituudella. Onhan tuo nyt suurimmalle osalle tärkeämpi kriteeri puolison valinnassa, kuin vaikka se pituus.
Tuosta tulee toimiva tapa karsia ehdokkaita vasta sitten, kun ihmiset voidaan haastaa oikeuteen tuon deittiäpissä valitsemansa kohdan väärinkäytöstä. Ihmiset valehtelee, jos sillä saa seksiä tai parisuhteen. Mulla luki aikoinaan deittaillessa ihan suoraan, että en halua lapsia. Deittailin siis miehiä, jotka tiesi etten halua lapsia. Näistä miehistä usea alkoi kyselemään perheen perustamisen mahdollisuuksia uudelleen myöhemmin ajatellen, että mieli muuttuu kun opin tuntemaan heidät. Ei muuttunut. Vastaavasti mulla on ystävä, joka kovasti toivosi lapsia. Useampi hänen eksänsä on ollut avoin ajatukselle kun suhdetta on viritelty käyntiin, mutta avoimuus ei vaan koskaan päässyt raskauteen asti kun miehillä oli aina jotain minkä vuoksi lapsen hankkiminen ei ollut ajankohtaista vaikka on oltu yhdessä parhaimmillaan yli viisi vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos miettii menneitä aikoja niin ajateltiinko että lapsia ei kannata tehdä tähän aikaan? No ei... entä sotien kynnyksellä, Pohjan sota, isoviha. No ei... Ja nyt kun ihmisillä käytössä kaikki huvitukset ja härpäkkeet niin ei haluta lapsia. Olisikohan oikea syy itsekkyys ja halu elää itselle.
Kun se biletys keskeytyy ainakin joksikin aikaa lapsen kanssa.
Meinaatko että isovihan aikana on ollut tomivia ehkäisymenetelmiä ja mahdollisuus turvalliseen aborttiin? Nyt vähän taas perspektiiviä näihin asioihin. Totta kai lapsia syntyy mitä hirveimpinä aikoina, jos ehkäisyä tai aborttia ei ole saatavissa.
Monet nuoret aikuiset eivät halua edes aloittaa mitään "bilettämistä" ja näin on lapsista/lapsettomuudesta huolimatta.
Vapaaehtoinen lapsettomuus on biologian näkökulmasta mielenkiintoinen ilmiö. Kuvittelin vielä parikymmentä vuotta sitten, että niin vahvaa voimaa ei olekaan, että se tukahduttaisi ihmisen tarpeen saada jälkeläisiä. Olin väärässä.
En kuitenkaan usko, että taloudelliset tekijät näyttelisivät asiassa merkittävää roolia. Samoin tulevaisuuden uhkakuvat, niin pelottavia kuin tänä päivänä ovatkin, tuskin johtavat kovinkaan monen kohdalla jäämiseen vapaaehtoisesti lapsettomaksi. Viime sotien aikaan Suomi oli paljon köyhempi ja tulevaisuuskaan ei todennäköisesti näyttänyt kovin paljon sen valoisammalta kuin nytkään ja silti syntyi suuria ikäluokkia.
Luulen, että nykyinen elämäntapa houkutuksineen ja nautintoineen on yksinkertaisesti saanut ihmiset keskittymään omaan hyvinvointiinsa ja henkilökohtaisiin tarpeisiinsa. Jopa niin vahvasti, että osa on valmis sivuuttamaan lasten saamisen kokeakseen mahdollisimman paljon ja mahdollisimman täysipainoisesti erilaisia elämyksiä. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, päinvastoin ilmiö saattaa tuoda helpotusta maapallon liikakansoitukseen odotettua lyhyemmällä aikataululla.
-biologi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö enää ajatella, että lapset ovat elämässä onnellisuutta lisäävä tekijä? Niin minun sukupolveni ainakin ajatteli. Nekin meistä, jotka jäivät lapsettomiksi, olisivat periaatteessa halunneet lapsia/lapsen. Ajattelisin, että syynä ehkä työelämän koventuneet vaatimukset.
Ei, koska moni on tajunnut millainen harhakuva tuo on ja että se perustuu pitkälti sotien jälkeiseen aikaan, jolloin syntyvyys oli suurta. Toki lapset voi lisätä onnellisuutta ja varmasti on onnellisia perheitä, mutta ei se ole mikään automaatio että näin tapahtuu. Nyt vasta on alettu viime vuosina avoimemmin puhumaan äideistä, jotka toivovat etteivät olisi tehneet lapsia. Niitä äitejä on ollut aina. Aiemmilla sukupolvilla on ollut vahva oletus, että lapsia nyt vaan tehdään jos on parisuhde. Se on ollut normi ja siihen taipuminen tuonut hyväksyntää, vaikka perhe-elämä ei olisikaan ollut vanhe
Ja ihan hyväkin tiedostaa, ettei niitä lapsia ole pakko tehdä. Ja jos lapsia haluaa, niin ei ole mikään synti hankkia vain yksi, tai sitten sisarukset isommalla ikäerolla.
Oma äitini tuntui inhoavan minua jo alusta asti. En kuullut koskaan sanovat, että rakastaisi, tai edes pitäisi minusta.
Olin syntynyt nuorimmaisena tosi pienellä ikäerolla. Niin uskoisin, että syntymäni oli varmaan se joka katkaisi jaksamisessa kamelinselän, ja sitä pahuuttani sitten minulle ilmeisesti sitten kostettiin. Koska siskoani kohtaan taas sitten oltiin kivempiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö enää ajatella, että lapset ovat elämässä onnellisuutta lisäävä tekijä? Niin minun sukupolveni ainakin ajatteli. Nekin meistä, jotka jäivät lapsettomiksi, olisivat periaatteessa halunneet lapsia/lapsen. Ajattelisin, että syynä ehkä työelämän koventuneet vaatimukset.
Ei, koska moni on tajunnut millainen harhakuva tuo on ja että se perustuu pitkälti sotien jälkeiseen aikaan, jolloin syntyvyys oli suurta. Toki lapset voi lisätä onnellisuutta ja varmasti on onnellisia perheitä, mutta ei se ole mikään automaatio että näin tapahtuu. Nyt vasta on alettu viime vuosina avoimemmin puhumaan äideistä, jotka toivovat etteivät olisi tehneet lapsia. Niitä äitejä on ollut aina. Aiemmilla sukupolvilla on ollut vahva oletus, että lapsia nyt vaan tehdään jos on parisuhde. Se on ollut normi ja siihen taipuminen tuonut hyväksyntää, vaikka perhe-elämä ei olisikaan ollut vanhe
Kuinkahan monella niistä äideistä/isistä, jotka katuvat lasten hankintaa, on useampi kuin 1 tai 2 lasta? Ja kuinka pieniä nuo lapset ovat silloin, kun tätä on kysytty? En tiedä monilapsisten perheiden tilanteita niin tarkkaan, mutta itsensä kannattaisi tuntea sen verran, että tietää, missä omat rajat menevät. On täysin eri asia tehdä ruokaa, pyykätä, siivota, auttaa läksyissä vaikka kolmea tai neljää lasta kuin yhtä tai kahta. Myös liian pienet ikäerot lasten välillä voivat rasittaa. Toisaalta lasten kasvaessa homma usein helpottuu ja useista lapsista on seuraa toisilleen. Aikuislapsista taas voi olla jopa hyötyäkin ikääntyville vanhemmille. Joku vaikeampi vaihe on aina, niillä joilla on vain yksi lapsi, tai niillä joilla on monta. Aika surullinen ajatus, että joku katuisi lastensa hankintaa pysyvästi, myös siinä vaiheessa kun lapset ovat isoja.
Nelikymppisenä on turhan myöhäistä tehdä esikoista. Nykyajan nuoret ei tunnu tajuavan että se lapsi pitää tehdä nuorempana ja unohtaa biletys. Toisaalta aika harva kolmikymppinen enää bilettää. Tai tiiäppä häntätyönantajat ei tykkää jos nuori nainen jää äitiyslomalle. Saapa siinä ihmetellä miksi syntyvyys laskee. Töissä on vissiin vaan miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkahan monella niistä äideistä/isistä, jotka katuvat lasten hankintaa, on useampi kuin 1 tai 2 lasta? Ja kuinka pieniä nuo lapset ovat silloin, kun tätä on kysytty? En tiedä monilapsisten perheiden tilanteita niin tarkkaan, mutta itsensä kannattaisi tuntea sen verran, että tietää, missä omat rajat menevät. On täysin eri asia tehdä ruokaa, pyykätä, siivota, auttaa läksyissä vaikka kolmea tai neljää lasta kuin yhtä tai kahta. Myös liian pienet ikäerot lasten välillä voivat rasittaa. Toisaalta lasten kasvaessa homma usein helpottuu ja useista lapsista on seuraa toisilleen. Aikuislapsista taas voi olla jopa hyötyäkin ikääntyville vanhemmille. Joku vaikeampi vaihe on aina, niillä joilla on vain yksi lapsi, tai niillä joilla on monta. Aika surullinen ajatus, että joku katuisi lastensa hankintaa pysyvästi, myös siinä vaiheessa kun lapset ovat isoja.
Yksikin lapsi on liikaa, jos sen saamista katuu. Siinä menee yleensä elämä pilalle sillä lapsella eikä sen äidinkään elämä hyvää varmasti ole, kun tietää että tekemättömäksi ei saa vaikka haluaisi. Toisaalta, lapsen saamisen katuminen ei myöskään automaattisesti tarkoita, että lasta inhoaisi. Se voi tarkoittaa, että jättäisi tekemättä jos nyt voisi valita uudelleen. Syitä on varmaan ihan niin monta, kun on katuvia äitejäkin.
Itseä on sitä vaikeampi tuntea, mitä aiemmin niitä lapsia alkaa pykäämään. Jos haluaa tuntea itsensä ja olla vastuullinen aikuinen, on todennäköistä että lapsi hankitaan vanhemmalla iällä. Ja mitä noihin omiin rajoihin tulee, niin ihan turha verrata lasten määrää. Jos jollekin se yksikin lapsi ruokineen ja pyykkeineen on jaksamisen äärirajalla, niin sitten näin on. Turha jeesustella että monilapsisissa perheissä on niin paljon työläämpää ja kyllähän yhden tai kaksi lasta nyt jaksaa.
Aikuislapsista voi olla hyötyä, tai sitten suunnatonta vaivaa ja surua. Etukäteen et voi tietää mitä tulet saamaan, et vaikka miten rakastaisit ja kasvattaisit parhaasi mukaan. Lapsestakin tulee aina oma yksilönsä, kaikista ei tule hyviä ihmisiä edes omille läheisilleen.
Bilettäminen ei ole se juttu ainakaan itselleni. Voisin hyvinkin hankkia lapsia, jos saisin olla kotiäitinä. Nyt oletetaan, että äidin täytyy hypätä lähes suoraan synnytyksestä takaisin töihin. Täysi työpäivä ja sen päälle vielä kotityöt ajaisi itseni ainakin uupumukseen eikä aikaa eikä jaksamista jäisi ollenkaan enää itsestäni huolehtimiseen liikunnalla. Koen nyt jo työelämän todella uuvuttavana. Mieskin toki löytyy, mutta ei ne vuorokauden tunnit ja jaksaminen kummallakaan lisääntyisi lasten myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan bilettänyt. Ehkä olisi pitänyt, niin olisin voinut tavata siellä bileissä kumppanin jonka kanssa perustaa perhe? Koulukiusaamisesta tullut sosiaalinen ahdistus ja pelot ja myöhemmin aikuisena huonosti palkattu työ jossa huonot työajat on pitäneet huolen ettei ole ollut mahdollista tavata ketään. Eikä nyt olisi lasta varaa elättääkään.
Jäis tekemättä,jos nyt pitäis päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntyvyys on alhaista ja laskenut vuosia koska:
-ei ole varaa lapsiin
-ei ole kumppania
-lapsia ei haluta tehdä
Totta, mutta joku ehkä ihmettelee tätä viimeistä, että miksi ei halua tehdä, vaikka olisi mahdollisuus?
- ei haluata pilata vartaloa ja joutua ikuisesti ulos deittimarkkinoilta
- itse lapsi laskee myös arvoasi deittimarkkinoilla noin 90%
- ei haluta riskeerajat terveyttä, monille jopa elinikäisiä merkittäviä terveyshaittoja (joista aina vaietaan)
- halutaan elää vapaasti, harrastaa, matkustaa ynnä muuta ja nimenomaa ilman lasta/lapsia
- halutaan nukkua aamuisin ja öisin, eikä viedä lapsia bussilla ympäri kaupunkia ennen töitä päiväkotiin
- halutaan käyttää vapaa-aika itseen, töiden jälkeen katsoa vaikka nefliksiä, eikä laittaa lapselle ruokaa
- ...kumppani ja talousasi
Eli kaikki tuo tiivistettynä: ollaan itsekeskeisiä ja mukavuudenhaluisia, eikä haluta huolehtia muista. Kaikki liikenevä aika halutaan keskittyä omaan itseen ja ajatella aina vain että minä, minä, minä.
Vai bilettämisestä.. Öh ja köh!
Mielenterveyden tää yhteiskunta ja maailma on vienyt.
Ei oo paljon lapset käyneet mielessä. Ja kohta liian myöhästä miettiäkään. Ei kelvannut heikko ja hauras mieli työelämään, nyt ei enää edes potilaaksi. Mieti siinä jotain lisääntymistä sitten hah. Kunhan nyt päivästä toiseen sais ittensä pidettyä hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen lapsettomuus on biologian näkökulmasta mielenkiintoinen ilmiö. Kuvittelin vielä parikymmentä vuotta sitten, että niin vahvaa voimaa ei olekaan, että se tukahduttaisi ihmisen tarpeen saada jälkeläisiä. Olin väärässä.
En kuitenkaan usko, että taloudelliset tekijät näyttelisivät asiassa merkittävää roolia. Samoin tulevaisuuden uhkakuvat, niin pelottavia kuin tänä päivänä ovatkin, tuskin johtavat kovinkaan monen kohdalla jäämiseen vapaaehtoisesti lapsettomaksi. Viime sotien aikaan Suomi oli paljon köyhempi ja tulevaisuuskaan ei todennäköisesti näyttänyt kovin paljon sen valoisammalta kuin nytkään ja silti syntyi suuria ikäluokkia.
Luulen, että nykyinen elämäntapa houkutuksineen ja nautintoineen on yksinkertaisesti saanut ihmiset keskittymään omaan hyvinvointiinsa ja henkilökohtaisiin tarpeisiinsa. Jopa niin vahvasti, että osa on valmis sivuuttamaan lasten saamisen kokeakseen mahdollisimman paljon ja mahdollisim
Miten voidaan tukahduttaa jokin tarve, jota ei ole koskaan ollutkaan?
Olisiko ennemmin kyse omista kokemuksistasi käsin katselemastasi näkökulmasta? Että "koska minulla se tarve on, on muillakin oltava ja näin ollen se on tukahdutettu".
Ihmiset syntyvät erilaisina erilaisiin elämiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntyvyys on alhaista ja laskenut vuosia koska:
-ei ole varaa lapsiin
-ei ole kumppania
-lapsia ei haluta tehdä
Totta, mutta joku ehkä ihmettelee tätä viimeistä, että miksi ei halua tehdä, vaikka olisi mahdollisuus?
- ei haluata pilata vartaloa ja joutua ikuisesti ulos deittimarkkinoilta
- itse lapsi laskee myös arvoasi deittimarkkinoilla noin 90%
- ei haluta riskeerajat terveyttä, monille jopa elinikäisiä merkittäviä terveyshaittoja (joista aina vaietaan)
- halutaan elää vapaasti, harrastaa, matkustaa ynnä muuta ja nimenomaa ilman lasta/lapsia
- halutaan nukkua aamuisin ja öisin, eikä viedä lapsia bussilla ympäri kaupunkia ennen töitä päiväkotiin
- halutaan käyttää vapaa-aika itseen, töiden jälkeen katsoa vaikka nefliksiä, eikä laittaa
"Eikä haluta huolehtia muista"
Niin tai jospa on syntynyt perheeseen, jossa on jo lapsena joutunut kantamaan vastuun ja on niistä vanhemmista ja sisaruksista huoledittavaa loppuiäkseen, ihan ilman omaa valintaa?
Ei oo paljon saanut itse sitä huolehtimista ja oma terveys mennyt jo lapsena ja nyt kannattelen sen minkä jaksan perheenjäseniäni, vaikka omakin vointi on heikoilla. t. syntynyt tk-eläkkeelle
Siihen vielä lapsi niin huhheijaa. Kovin kaukana elämänilot ja -halut, saati huvit tästä elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sellainen deittisovellus hyvä, jossa voisi ruksia kohdat "haluan lapsia vaikka heti", "haluan lapsia seuraavan 3 vuoden aikana", "haluan lapsia 3-5 vuoden kuluttua", "haluan lapsia, mutta myöhemmin", "en tiedä haluanko lapsia", "en halua lapsia".
Näin nainen, jolla biologinen kello tikittää, voisi valita miehen, joka haluaa lapsia muutaman vuoden kuluttua eikä hamassa tulevaisuudessa. Palvelisi molempia osapuolia paremmin.
En ymmärrä, miksi tämä kommentti on saanut noin paljon miinuksia. Lasten hankkiminen tai hankkimatta jättäminen on aika iso osa parisuhdetta ja kyllähän se helpottaisi parisuhteen löytämistä, jos esimerkiksi deittisovelluksesta saisi suoraan rajattua pois ne, jotka ei asiassa ole samalla aaltopituudella. Onhan tuo nyt suurimmalle osalle tärkeämpi kriteeri puolison valinnassa, kuin va
Ihmisille ei todellakaan koidu tarpeeksi suuria ongelmia siitä, että he valehtelevat tulevaisuuden toiveistaan mahdolliselle kumppanille. Yksi keino estää valehtelevan kumppaniehdokkaan suorittaman ajan hyväksikäyttö on olla mahdollisimman suora ja laittaa toisen selkä seinää vasten ja valitsemaan. Seksi on monille miehille niin tärkeä asia, että mikään valhe ei ole liian iso kerrottavaksi, jos sen avulla voidaan pitää nainen suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen lapsettomuus on biologian näkökulmasta mielenkiintoinen ilmiö. Kuvittelin vielä parikymmentä vuotta sitten, että niin vahvaa voimaa ei olekaan, että se tukahduttaisi ihmisen tarpeen saada jälkeläisiä. Olin väärässä.
En kuitenkaan usko, että taloudelliset tekijät näyttelisivät asiassa merkittävää roolia. Samoin tulevaisuuden uhkakuvat, niin pelottavia kuin tänä päivänä ovatkin, tuskin johtavat kovinkaan monen kohdalla jäämiseen vapaaehtoisesti lapsettomaksi. Viime sotien aikaan Suomi oli paljon köyhempi ja tulevaisuuskaan ei todennäköisesti näyttänyt kovin paljon sen valoisammalta kuin nytkään ja silti syntyi suuria ikäluokkia.
Luulen, että nykyinen elämäntapa houkutuksineen ja nautintoineen on yksinkertaisesti saanut ihmiset keskittymään omaan hyvinvointiinsa ja henkilökohtaisiin tarpeisiinsa. Jopa niin vahvasti, että osa on valmis sivuuttamaan lasten saam
Lisääntymätön laji kuolee sukupuuttoon. Ihminen on samanlainen eläin kuin muutkin. Ilman lisääntymistä ei ole koko ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miettii menneitä aikoja niin ajateltiinko että lapsia ei kannata tehdä tähän aikaan? No ei... entä sotien kynnyksellä, Pohjan sota, isoviha. No ei... Ja nyt kun ihmisillä käytössä kaikki huvitukset ja härpäkkeet niin ei haluta lapsia. Olisikohan oikea syy itsekkyys ja halu elää itselle.
Kun se biletys keskeytyy ainakin joksikin aikaa lapsen kanssa.
Meinaatko että isovihan aikana on ollut tomivia ehkäisymenetelmiä ja mahdollisuus turvalliseen aborttiin? Nyt vähän taas perspektiiviä näihin asioihin. Totta kai lapsia syntyy mitä hirveimpinä aikoina, jos ehkäisyä tai aborttia ei ole saatavissa.
Ja ajatellapa sitä, kuinka suuri elämys orgasmi on ollut vuosisatoja sitten, kun ihmisillä ei ollut paljon muita asioita, joista olisi saanut suurta mielihyvää, vaan elämä oli ankaraa. Luulisi siis, että seksin harrastaminen oli tuolloin tosi tärkeä elinvoiman tuoja. Onkohan olemassa mitään arvioita seksin määrästä vaikkapa 1700-luvun Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään suuri osa liitoista ja parisuhteista menee karille jo ennen kun lapsia kerkeisi tekemäänkään. Moni ei uskalla tehdä lapsia koska ei ole mitään taetta että mies on rinnalla. Nykyään suhteet ovat kertakäyttötavaraa monen kohdalla.
Näin, ei jakseta edes yrittää pitää sitä suhdetta yllä kun nurkan takana on jo toinen vaihtoehto.
Omalla kohdallani hommat on kylläkin kossahtaneet naisen mielenterveysongelmiin eikä ole nurkan takana ollut ketään odottelemassa.
Ei, koska moni on tajunnut millainen harhakuva tuo on ja että se perustuu pitkälti sotien jälkeiseen aikaan, jolloin syntyvyys oli suurta. Toki lapset voi lisätä onnellisuutta ja varmasti on onnellisia perheitä, mutta ei se ole mikään automaatio että näin tapahtuu. Nyt vasta on alettu viime vuosina avoimemmin puhumaan äideistä, jotka toivovat etteivät olisi tehneet lapsia. Niitä äitejä on ollut aina. Aiemmilla sukupolvilla on ollut vahva oletus, että lapsia nyt vaan tehdään jos on parisuhde. Se on ollut normi ja siihen taipuminen tuonut hyväksyntää, vaikka perhe-elämä ei olisikaan ollut vanhempien tai toisen vanhemman ykkösprioriteetti tai edes toive. Lisäksi moni nykypäivän nuori aikuinen kärsii siitä, että vanhemmat on tehneet onnessaan lapsia ja sitten olleet välinpitämättömiä tai riittämättömiä vanhemmiksi. On vain hyvä, että lasten hankkimista harkitaan, eikä mennä naivisti onnen perässä ja kuvitella että lapsi automaattisesti tekee elämästä hyvää.