Miksi niin moni mekko on jotain keinokuitua?

Vierailija kirjoitti:

Polyester on halpaa ja kulutusta kestävää. 

Pärjää myös hyvin tuotannon kokonaisvaikutukset huomioivassa ehkä maailman käytetyimmässä vertailuindeksissä,

Higg materials sustainability index:

https://www.google.fi/search?sca_esv=5a96c4fe05cadec6&q=higg+materials+…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. lyocell, tencel, viskoosi, modaali eivät ole keinokuituja vaan selluloosakuituja. Eli luontoperäisiä. Myös materiaaleina miellyttäviä.

Tekokuituja kuitenkin, vaikka raaka-aineena onkin selluloosaa.

Selluloosa on kyllä luonnontuote. T. kemisti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekokuidut laskeutuvat kauniimmin, ovat kevyempiä ja kiiltävämpiä (juhlallisempia) kuin arkisemmat puuvilla tai pellava. Silkki on myös juhlavan näköinen materiaali, mutta kallista kuin mikä. 

Kiiltävä juhlallista?

No, asiasta voi varmasti olla montaa mieltä. Itse määrittelen juhlallisuuden eri tavoin.

Jostain syystä niitä kuitenkin näkyy juhlissa paljon. Onko sitten haluttu määritellä niin, että kiiltävyyttä saisi olla vain tietynlaista, vaikka monia vaatteita on todellisuudessa vaikea edes erottaa toisistaan kuten joitain viskoosi ja silkkivaatteita, monesti päällepäin hyvinkin samannäköisiä. Valmistelapun lukemallako tulee se että ahaa tämä on nyt sitten sitä oikeanlaista.

Kaupathan myyvät juuri sitä mitä ostetaan. Ostakaa enemmän pellavavaatteita tai muuta mistä tykkäätte, niin niitä alkaa ilmestymään lisää kauppoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polyesteri on halpaa. Siinä syy. 

Niinpä, ja silti se polyesterimekko nähdään "juhlavampana" mekkomateriaalina kuin esimerkiksi laadukas ja kestävästi tuotettu pellavamekko.

Kyllä ja ei.

Kuvioidut pellavaiset vaatteet ovat oikein juhlavia.

Polyesteri on halvempaa, joten vähän pidettyyn vaatteeseen ei aina haluta satsata.

Pellava vaatii silittämisen, että se on huoliteltu ja juhlava, joten vaatii enemmän pitäjältään.

Keinokuituisissa on enemmän kausivaihtelua ja malleja eri ikäisille ja kokoisille ihmisille kuin luonnonkuiduissa, mikä on sääli.

Se mikä on mitäkin niin ei sitä tulisi pelkästään mutulla määritellä.

Sen sijaan makuasioiden puolelle kun mennään niin esim. visuaaliset jutut on sellaisia että ovat enemmän katsojasta kiinni, mutta kaikki muu ei ihan kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi pellavamekko sopisi hyvin kesän juhliin. 

Ei sovi. Et ole tainnut vilkaista itseäsi peilistä takapuolelta, kunhan olet ollut juhlissa muutaman tunnin. Silloin viimeistään näkee, että kyseessä on pellava, yksikään pellavamekko ei näytä enää kovin freesitlä. Ovat täynnä epäsiistejä ryppyjä ja vekkejä. Puuvillakin pysyy siistimpänä 

Oman kokemukseni mukaan pellava on oikein hyvä materiaali, enkä ole huomannut moista ongelmaa. Minulla ei tosin ole ollut tarvetta katsella takamustaani peilistä mekkoni vuoksi juhlien ollessa käynnissä. Kukaan muukaan tuskin takamustani tuijottaa, saati välittää onko kangas siellä sipisileää vai ei.

Kyllähän se pellava rypistyy, mutta se on pikemminkin ominaisuus eikä vika. Ei ne rypyt niin kivoilta näytä, mutta toisaalta niistä juuri näkee, että on aitoa pellavaa eikä mitään keinokuitua. Pellava on rypistyneenäkin arvokkaan oloinen.

Mustat bluesäijät eivät tykkää puuvillanpoiminnasta joten sen hinta on noussut.

Vierailija kirjoitti:

Olisi aika palata vanhoihin hyväksi todettuihin juttuihin monenkin asian osalta. Yksi on juuri nämä vaatteet. Muovivaatteet pitäisi kieltää terveydelle ja ympäristölle haitallisina. 

Joskus vielä 50-luvulla saattoi perukirjassa ollu lueteltuna kaiken maailman vaatteita, lakanoita ja pyyheliinoja. Tämä nykyajan kertakäyttökulttuuri on mennyt ihan överiksi eikä vaatteille anneta sellaista arvoa kuin wanhoina hywinä aikoina. Sama juttu se on huonekalujen kanssa, ei ne kestä enää isältä pojalle, eikä niistäkään olla valmiita maksamaan, niin että saataisiin kestävää ja kunnollista. 

Kyllä todellakin joudettaisiin palata monessa asiassa takaisin vanhaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi pellavamekko sopisi hyvin kesän juhliin. 

Ei sovi. Et ole tainnut vilkaista itseäsi peilistä takapuolelta, kunhan olet ollut juhlissa muutaman tunnin. Silloin viimeistään näkee, että kyseessä on pellava, yksikään pellavamekko ei näytä enää kovin freesitlä. Ovat täynnä epäsiistejä ryppyjä ja vekkejä. Puuvillakin pysyy siistimpänä 

Oman kokemukseni mukaan pellava on oikein hyvä materiaali, enkä ole huomannut moista ongelmaa. Minulla ei tosin ole ollut tarvetta katsella takamustaani peilistä mekkoni vuoksi juhlien ollessa käynnissä. Kukaan muukaan tuskin takamustani tuijottaa, saati välittää onko kangas siellä sipisileää vai ei.

Kyllähän se pellava rypistyy, mutta se on pikemminkin ominaisuus eikä vik

Ei todella ole arvokkaan näköistä. Kesäjuhlissa maatilalla moni mekko näyttää siltä, että se päällä on käyty myös kierros ladon puolella.

Vierailija kirjoitti:

Samaa harmittelen, polyestervaatteet hiostavat minua niin, etten voi käyttää.

ja silti ostat niitä?

ratkaisuvaihtoehdot:

a) osta muuta kangasta

b) laihduta

Mitä tulee muoviin niin se on pelkkä yleisnimike ja muovia on todellisuudessa monenlaista. Esim. EU on kuitenkin päätymässä tutkimustensakin jälkeen siihen, että muovipullot on ne jotka pyritään edelleen säilyttämään yleisenä juomapullojen materiaalina ja niitä kierrättämään, kestävät kuitenkin useamman käyttökerran ja niitä voidaan myös uudelleensulattaa uudeksi pullomateriaaliksi. Rasite syntyy siitä, jos kiertotalous ei toimi, kuten monissa etenkään köyhissä maissa ei toimikaan. Se taas on toisaalta hieman erikoista, jos maitotölkitkään eivät saa olla jatkossa kartonkipakkauksia. Asia on ilmeisesti kuitenkin vielä keskeneräinen ja käsittelyssä.

Esim. muovikassien osalta Tanskan ympäristöministeriö tutkitutti 2018 erilaisten kassien valmistuksen, käytön ja loppusijoittamisen ympäristövaikutuksia laajemmin kuin vain ilmaston kannalta. Mukana olivat vaikutukset esimerkiksi otsonikerroksen ohenemiseen, myrkyllisyys ihmiselle, pienhiukkasten syntyminen, vesistöjä rehevöittävät ja happamoittavat vaikutukset ja luonnonvarojen kuluttaminen. Näin katsottuna muovikassi on ostoskassiksi entistä parempi vaihtoehto. Tanskalaistutkimuksen mukaan paperikassia pitää käyttää yli 40 kertaa, jotta sen ympäristövaikutus olisi yhtä pieni kuin muovikassilla. Puuvillasta valmistettua kangaskassia taas pitää käyttää peräti 7 100 kertaa, jotta sen ympäristövaikutus olisi yhtä pieni kuin muovikassin. Jos käy kaupassa neljä kertaa viikossa, puuvillakassia pitäisi käyttää noin 30 vuotta, jotta se olisi ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Luomupuuvillasta valmistetun kassin koko elinkaaren mittaiset vaikutukset olivat vielä yli kaksi kertaa suuremmat kuin tavallisesta puuvillasta valmistetun kassin.

 

Mikä pakko se on ostaa polyesteriä, kun voi ostaa puuvillamekon esim.

Vierailija kirjoitti:

Mikä pakko se on ostaa polyesteriä, kun voi ostaa puuvillamekon esim.

Osta vaan, kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota myös siihen tuotantotapaan jos mahdollista,

Puuvillan tuotanto kurittaa ympäristöä halvan paidan todellinen hinta ei näy kuluttajalle

https://reilukauppa.fi/artikkelit/puuvillan-tuotanto-kurittaa-ymparisto…

Otteita artikkelista:

"Ylimääräistä ympäristörasitusta syntyy matkan varrella sekä lentorahdeista että kemikaaleista, joita käytetään esimerkiksi estämään hapsuuntumista kehräyksen aikana tai torjumaan homehtumista kuljetuksissa."

"Garkhelin mukaan viljelijöiden on tyypillisesti ostettava patentoidut siemenet joka satokaudelle erikseen ja jotta GM-siemenistä saisi kaiken irti, heidän on käytettävä suuri määrä kemikaaleja ja vettä. Jos näin ei toimita, siemenistä saatava tuotto jää normaalin puuvillan tasolle."

"WHO:n tilastojen mukaan puuvillan tuottajat päästävät vuosittain kahden miljardin dollarin edestä kemikaaleja pelloille ja lähiympäristöön. Yli 40 prosenttia näistä on ihmiselle haitalliseksi luokiteltuja aineita."

"Toisaalta esimerkiksi Kiinassa on havaittu, että Bt-puuvillan käyttö voi myös kohottaa vaikutusalueen ulkopuolelle jäävien tuholaisten ja näiden nujertamiseen tarvittavien torjunta-aineiden määrää."

"Vaikka Intiassa seurataan Yhdysvaltain mallia geneettisesti muokatuissa puuvillalajikkeissa, käytännössä viljelyä tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa.

Intialaisilla pientiloilla kuten monissa muissa globaalin etelän maissa puuvillan viljelyssä käytetään lapsityövoimaa. Tätä tapahtuu erityisesti puuvillan istutus- ja sadonkorjuuaikana, kun työvoiman tarve on suurin.

Intialaisesta lapsityövoimasta ja sen mahdollisesta hyväksikäytöstä ei ole olemassa tuoreita tutkimuksia. Sen verran kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi vuonna 2007 alle 18-vuotiaita lapsityöntekijöitä arvioitiin olevan pelkästään monikansallisten yritysten, kuten Bayerin ja Monsanton, Bt-siemeniä tuottavilla pelloilla noin 400 000. Raportin mukaan he työskentelivät tyypillisesti 912 tuntia päivässä ja kärsivät muun muassa kasvimyrkkyjen aiheuttamista terveysongelmista. Näistä yli puolet oli alle 14-vuotiaita.

Lapsityövoiman hyväksikäyttöä pahentaa se, että puuvillan poimijoiden palkat ovat hyvin matalat ja palkkaa maksetaan poimitun puuvillamäärän mukaan. Tämä houkuttaa vanhempia hankkimaan lisätuloja tuomalla lapsiaan pelloille. Arviolta 100 000 lasta työskenteli pelkästään Intian Andhra Pradeshissa 13-tuntisia päiviä maksaakseen vanhempiensa ottamia lainoja takaisin.

Pakkotyövoima ja lapsityövoiman hyväksikäyttö ovat polttavia ongelmia myös puuvillan suurtuottajamaissa Uzbekistanissa, Turkmenistanissa ja Tadžikistanissa.

Näissä maissa hallitus pakottaa yhä entiseen neuvostomalliin kansalaisiaan keräämään vuosikiintiön puuvillaa, ja sen vuoksi kymmenet tuhannet lapset, opiskelijat ja aikuiset jättävät vuosittain koulunsa, oppilaitoksensa ja työpaikkansa useammaksi viikoksi mennäkseen pakkotöihin puuvillapelloille."

Edelleen samasta artikkelista:

https://reilukauppa.fi/artikkelit/puuvillan-tuotanto-kurittaa-ymparisto…

"Ympäristökysymysten lisäksi taklattavana on kuitenkin iso joukko räikeitä sosiaalisia ongelmia, kuten lapsityövoiman hyväksikäyttö, pakkotyö, viljelijöiden altistuminen kemikaaleille, elämiseen riittämättömät ansiot pelloilla ja tehtaissa sekä tehtaiden vaaralliset työolot. Ongelmista muistuttaa esimerkiksi vuonna 2013 sattunut, yli 1 100 työntekijää surmannut bangladeshilaisen Rana Plazan tekstiilitehtaan romahtaminen."

"Puuvillan suosion heikkeneminen on ollut nopeaa, sillä vielä vuonna 2008 sen osuus oli 38 prosenttia."

"Puuvillan globaali tuotanto on kaiken kaikkiaan monimutkainen koneisto, josta on vaikea saada otetta. Miten vaateostoksille menevän kuluttajan tulisi sitten käyttäytyä eettisten vaatimusten puristuksessa?

On todella haasteellista tehdä ostoksia, tunnustaa Elli Ojalakin, joka on työnsä puolesta perehtynyt eettiseen tekstiilituotantoon.

Ei voida vaatia, että joka ikinen kuluttaja tekee tuntien selvitystyötä brändien taustoista ennen kuin he voivat tehdä ostospäätöksiä. Kun tuotteessa on sertifikaatit, tiedetään, että esimerkiksi vaate on Reilun kaupan standardien mukaisesti valmistettu."

Kaikkia tuottajia ei voi kuitenkaan siis niputtaa samaan, kuten linkistä käy ilmi.

Reilun kaupan puuvillan haittavaikutukset ovat pienempiä.

Samalla on nostettava esiin myös

https://blogit.lab.fi/labfocus/luonnonkuitujen-mahdolliset-ymparistovai…

Luonnonkuitujen mahdolliset ympäristövaikutukset

Julkaistu 18.2.2021

"Huoli muoviroskan aiheuttamista haitoista nousee tällä hetkellä esiin ympäristökeskusteluissa. Sen sijaan keskustelu muovia korvaavien materiaalien vaikutuksista ympäristölle on jäänyt vähemmälle huomiolle. (Stanton ym. 2019.) Vaikkakin luonnonkuitujen, varsinkin puuvillan, käyttö on suurta, ei merien saastumiseen kohdistuvissa tutkimuksissa olla panostettu luonnonkuituihin. Tämä juontaa juurensa todennäköisesti käsitykseen, jonka mukaan lyhyen hajoamisajan vuoksi luonnonkuitu ei ole vaaraksi ympäristölle. (Ladewig ym. 2015, 12609.) Toisaalta esimerkiksi tekstiileihin lisätyt palonestoaineet voivat hidastaa ei-synteettisten kuitujen hajoamista (Xu ym. 2018, 2053). 

Synteettisten ja luonnonkuitujen osuus ympäristössä 

Makean veden ja ilmakehän mikrokuitupopulaatioiden koostumusta on tutkittu Iso-Britan-niassa Trent-joen yläjuoksulla. Stantonin ym. (2016) tutkimuksessa havaittiin, että näytteiden hallitseva kuitulaatu oli luonnonkuitu. Näytteistä vain 9,7 prosentissa ei havaittu lainkaan luonnonkuituja. Myös meriympäristössä on huomattavissa samaa, sillä Suarian ym. (2020, 1) tutkimuksen mukaan luonnonpolymeerit kattavat suurimman osan meren kuiduista, ja synteettisten kuitujen osuus jää vain alle 10 prosenttiin. 

Luonnonkuitujen sisältämät kemikaalit mahdollinen uhka ympäristölle 

Ladewig ym. (2015, 1260912610) heittävät ilmoille ajatuksen, jonka mukaan luonnonkuidut voivat synteettisten kuitujen tavoin aiheuttaa ongelmia ympäristölle. Sekä synteettiset että luonnonkuidut imevät itseensä kemiallisia epäpuhtauksia. Kemikaalien imeytyminen kuidun pinnalle vaihtelee kuitulaadun mukaan ja näyttää siltä, että luonnonkuidun rakenne on otollisempi imemään itseensä haitallisia kemikaaleja verrattuna synteettisiin kuituihin. Synteettiset kuidut eivät vapauta niiden sisältämiä kemikaaleja yhtä nopeasti ympäristöön, koska näiden kuitujen hajoaminen luonnossa on ylipäätään hidasta. Luonnonkuidut puolestaan hajoavat verrattain nopeasti vapauttaen samalla myös niihin imeytyneet kemialliset epäpuhtaudet ympäristöön. (Ladewig ym. 2015, 1260912610.) 

Zhaon ym. (2016) tutkimuksen mukaan kaikesta lintujen nielemästä mikroskooppisesta roskasta jopa 37,4 prosenttia oli luonnonkuituja. Myös tässä tutkimuksessa todettiin, että haitalliset kemikaalit eivät ehkä imeydy tai hajoa samalla tavalla luonnonkuidun kuin mikromuovin kohdalla. Tämän arvioitiin voivan osaltaan aiheuttaa jopa suuremman riskitekijän, minkä vuoksi luonnonkuitujen mahdollisten ympäristövaikutusten tutkimiseen tulisi kiireellisesti panostaa enemmän. (Zhao ym. 2016.) 

Etsiessä lisätietoa luonnonkuitujen ympäristövaikutuksista tulee nopeasti päätyneeksi samaan lopputulokseen jo aiemmin mainittujen huomioiden suhteen; tutkittua tietoa ei ole juurikaan saatavilla. Tuudittautuminen luonnonkuitujen nopeaan hajoamiseen ei ehkä enää yksinään riitä vakuuttamaan ihmisiä siitä, että haitallisia ympäristövaikutuksia ei olisi ollenkaan olemassa. "

Onhan EU kuitenkin ottanut hampaisiinsa esim. irtoglitterin. Myös turhaa pakkausmateriaalin kertymistä pyritään jatkossa vähentämään.

Mikään vaatemateriaali ei ole täydellinen ympäristön kannalta. Ajattelen, että kannattaisi ostaa vähemmän ja laadukkaampaa, käyttää pidempään. Toisaalta voi hankkia vaatteita vaikka kirpputoreilta. 

Puuvilla ja erityisesti pellava rypistyy helposti. Eikä se silkkikään sileänä pysy. Keinokuitu ei rypisty, siinä syy halvan hinnan lisäksi siihen, että luonnonkuidut jäävät ostamatta.