On tämä elämä kivaa vahdevuosioireiden kanssa.
Väsyttää jatkuvasti kun yöunet katkonaiset.
Ahdistaa ihan jatkuvasti.
Koko kroppa kipuilee ja särkee.
Kuukautiset tulee miten sattuu ja se vuodon määrä on jotain ihan hirveetä. Menkkojen aikaan ei pääse edes lähikauppaan ilman et farkut olisi ihan veressä. Toimistolle ei ole mitään asiaa.
Itkettää ja kiukuttaa vuoron perään.
Viime viikolla tais tulla ekat kuumat aallot, tai sit ne oli ahdistuskohtauksiaen tiedä.
Tätä sit pitäis vielä useampi vuosi kestää. Onpa kivaa.
Ja ei, hormonit ei ole vaihtoehto. Pakko vaan kärsiä.
Kommentit (94)
Apua on saatavissa onneksi. Ketjua lukeville tiedoksi ja lohduksi: läheskään kaikille ei tule vaikeita vaihdevuosioireita.
Poista kohtu, koska vuodot ovat noin valtavat. Helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivaa on joo. Miksihän se on ikäänkuin salaisuus, että nämä vaihtarioireet alkaa monilla jo nelikymppisenä ja näinkin monipuolisina? Virallinen totuus kun tuntuu olevan, että se on ne pari kuumaa aaltoa kun menkoista pääsee vihdoin eroon ja tämäkin siis joskus 55-vuotiaana..
Ei mitään käsitystä vaihdevuosista.
N49
Sama täällä. Kuukautiset loppuivat ilman ensimmäistäkään kuumaa aaltoa tai muita oireita. Siksi vaihdevuosia on ollut vaikea sisäistää. Koen myöskin olevani onnellisempi kuin kertaakaan tähän astisen elämäni aikana:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimalle osalle vaihdevuosioireista kärsiville sopisi hormonikorvaushoito. Aikaisemmin sairastettu rintasyöpä on toki este ja ehkä myöskin vahvasti suvussa periytyvä rintasyöpä.
Muuten hormonikorvausoito ei nosta rintasyöpäriskiä 5 käyttövuoteen asti, ja senkin jälkeen tosi vähän. Eli ei kannata kärsiä turhaan.
Tärkeätä on että se nimenomaan on gyne joka päättää mikä hormonivalmiste ja mikä vahvuus sopii, koska se on yksilöllistä. Minkään terv keskus lääkäriin ei kannata kääntyä. Väärä valmiste väärällä pitoisuudella voi aiheuttaa turhia syöpiä.
Suurin osa elää nuokin vuodet läpi ilman uhriutumista.
Joillakin naisilla vaihtarit menee tosiaan aika vähäisillä oireilla ohi. Oireilu ei ole itse valittavissa, joskin suhtautuminen niihin on. Ei pitäisi kuitenkaan vähätellä kenenkään oireita, tai edes sitä, että jos joku oireistaan valittaa. Vaihdevuosista ja sen moninaisista oireista pitää puhua julkisesti ja myös siitä, että joillekin oireiden kestäminen on hyvinkin vaikeaa.
Minä kuulun sukuun, jossa naisilla tuntuu tulevan vain kaksi vaihdevuosioiretta. Myoomat ja sitten kuuluisat kaksi kuumaa aaltoa ja sitten kaikki on ohi. Myoomat ovat meillä tosin sellaisia, että ihan jokainen naispuolinen sukulainen on jo kauan ennen vaihdevuosien alkamista käynyt sairaalassa operoitavana myoomien takia. Myoomien aiheuttamat oireet ovat olleet sellaisia, että lääkärit ovat aina sanoneet, että nämä pitää poistaa. Muuten me vuodamme kuiviin ja kuormitamme terveydenhoitoa, kun meidät viedään sinne joskus ambulanssilla puolitajuttomana, vuotavana ja vapisevina sekä sekavina. Ei silti valiteta, mutta puhutaan ja se on tärkeää. jos sinua ahdistaa naisten "valitus" vaihtarioireistaan, niin älä avaa näitä ketjuja. Näin voi ummistaa silmäsi koko vaihdevuosilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimalle osalle vaihdevuosioireista kärsiville sopisi hormonikorvaushoito. Aikaisemmin sairastettu rintasyöpä on toki este ja ehkä myöskin vahvasti suvussa periytyvä rintasyöpä.
Muuten hormonikorvausoito ei nosta rintasyöpäriskiä 5 käyttövuoteen asti, ja senkin jälkeen tosi vähän. Eli ei kannata kärsiä turhaan.
Tärkeätä on että se nimenomaan on gyne joka päättää mikä hormonivalmiste ja mikä vahvuus sopii, koska se on yksilöllistä. Minkään terv keskus lääkäriin ei kannata kääntyä. Väärä valmiste väärällä pitoisuudella voi aiheuttaa turhia syöpiä.
Suurin osa elää nuokin vuodet läpi ilman uhriutumista.
Mitä tarkoitat? Kyllä, pienelle osalle ei tule häiritsiviä oireita mutta jos on eläämää rajoittavia oireita niin kannattaa hakea apua.
rautalisääkään ei pitäisi ottaa omin luvin ennenkuin on käynyt lääkärissä oireidensa kanssa ja lääkäri on todennut, että voi ottaa. mene ap tk-lääkärille oireidesi kanssa tai jos sinulla on varaa yksityiselle, niin sitten yksityiselle gynelle. On niillä muitakin keinoja hillitä vuotoja kuin hormonilääkitys.
Toisaalta mietin, että miksi ei halua hormonilääkitystä, kun hormoneistahan ne oireet johtuu ja keho on kyllä tottunut niihin. Iso osa naisgynekologiestakin ottaa hormoneja vaihdevuosiin. Kun niiden riskit tiedetään ja hormonihoitoja ottavat ovat lääkärin seurannassa, niin mahdolliset haitat ehditaan havaita ajoissa. En siis kirjoittanut tuota siinä mielessä, että #otahormonisi, vaan ihan vain olen miettinyt, että miksi niitä vastustetaan, jos mitään sellaista estettä ole jolloin niitä ei saisi ottaa.
Mulle tuli vaihdevuosioireilussa yllätyksenä kuinka oireilu vaihtelee. Tarkoitan et välillä vaikka kuumat aallot on aivan hirveitä monta kuukautta ja sitten taas laimeampia pari kuukautta kunnes taas kamalaa hikoilua ja lehahduksia. Ei tullut mieleen että voisi olla näin ennen kuin itse koki.
Mulla oli teurasmenkat 20.8. -> lokakuun puoleen väliin. Opettelin köyttämään housuvaippoja ja yötenaa arjessa, muuten töistä ei olisi tullut mitään.
Kävin gynellä. Hän suositteli rautalisää, kun hemoglobiini oli pudonnut 132-> 98.
Hormonikierukkaa suositteli paikallisvaikutuksensa takia ja keltarauhashormonien. Keuhkoembolian vasta läpi käyneenä, en uskalla mitään hormonihoitoja.
Ehkä kohdun poltto, jos jatkuu. No, vuodot loppui lokakuussa.
Alkoivat 28.12. ja nyt on 27.1. vuodan yhä. Vuoto on ehkä kolmannes siitä mitä oli viimeksi. Saanut hemoglobiininkin nousuun, 115, 123..
Kyllä tuon kanssa oppii elämään. Väsymys onkin sitten toinen juttu. Yksi lääkäri kirjotti kevyttä unilääkettä. Vielä hakematta.
Mulla on myös nivelkipuja, jotka toisinaan rajoittavat työntekoa. Särkylääkkeitä on suht vähän mitä voin käyttää embolian ja allergioiden takia.
Kerran sain kortisonikuurin ja se veti autuaaksi. Kaksi ihanaa viikkoa, kun aurinko päässä paistoi, ei ollut särkyjä, sain nukuttua, ei ahdistanut ja just silloin ei ollut vuotojakaan!
Mielialanvaihteluita ei isosti ole. Satunnaista itkeskelyä lukuunottamatta.
Kettumaistahan tää on, mutta voimia kullekin! Me pystytään tähän!
Hysterektomia vaan ja mastektomia samassa nukutuksessa. Turha vanhoja kuivuneita värkkejä säilyttää.
Tällä viikolla Iltalehdessä! Oli ehkä parhain juttu aiheeseen liittyen, mitä olen tähän mennessä lukenut.
https://www.iltalehti.fi/seksuaalisuusjasuhteet/a/5e23bb1b-c9f4-44ee-ac…
Laihduta. Ja hormonit todellakin ovat vaihtoehto.
Marina seis, jos ei käypä hoito kelpaa. Muuta ei ole.
Mulla taas elämä parempaa kuin koskaan. Ainut oire ihon ja limakalvojen kuivuus, johon saan hormonit heti kun labrat valmistuu.
En halua että pillu surkastuu. Mulla on sille paljon käyttöä.
N 58
Vierailija kirjoitti:
Hormonit ei ole vaihtoehto
Ap
Sama täällä. Sain Venlafaxinia, se auttaa kyllä jonkin verran. Tosin suostuin ottamaan vain sen kaikkein miedoimman, 37,5 mg. Sillä menty nyt muutama vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Hysterektomia vaan ja mastektomia samassa nukutuksessa. Turha vanhoja kuivuneita värkkejä säilyttää.
Pojulta vois poistaa kaiken, myös pään. Käyttämättömät värkit
Vierailija kirjoitti:
Onko elintavat kunnossa? fyysinen kunto?
Haista sinä sonta.
Ruokavalio, liikunta ja lepo. Olen myös huono nukkuja, mutta lääkäri sanoi että unen voi korvata laadukkaalla levolla. What sanoin ensialkuun. Se oikeasti vaikutti asiaan kun muutti omaa suhtautumistaan. Tämä vaihe nyt vaan menee näin.
Mulla oli pahinta kuumat aallot ja huono nukkuminen.En voinut ottaa mitään korvaushoitoa, mutta parhaiten auttoi runsas ja suhteellisen raskas liikunta..Siis ihan lähes päivittäinen hikiliikunta, juoksu, hiihto ym.
Vierailija kirjoitti:
Laihduta. Ja hormonit todellakin ovat vaihtoehto.
Marina seis, jos ei käypä hoito kelpaa. Muuta ei ole.
Kas kummaa, kun pahimmat vaivat tietämäni vaivat olivat kälylläni, pituus 168, paino 48 ja hormonit eivät sairastetun rintasyövän vuoksi olleet vaihtoehto.
Osalla mitättömät oireet ja osalla taas vaikeat oireet.
Sama koskee kuukautisia, osalla runsaat ja erittäin kivuliaat voimakkailla PMS oireilla, osalla pikkuhousuojan verran vuotoa.
En nyt puhuisi uhriutumisesta. Outoa jos ei sen vertaa ymmärrä ettemme ole toistemme kopioita.