Lue keskustelun säännöt.
Kiitos kaupoista
27.01.2024 |
Suomesta on helppo ostaa pois yrityksiä ulkomaille, koska suomalaiset ovat poikkeuksellisen innokkaita myymään niitä. Ruotsissa sama ei onnistuisi.
ULKOMAISTEN ostajien kiinnostuksen ei pitäisi olla yllätys, sillä Suomesta on poikkeuksellisen helppo ostaa yrityksiä.
Suomalaiset omistajat ovat muita halukkaampia myymään yrityksiään. Ja erityisen halukkaita he ovat myymään niitä ulkomaisille ostajille.
Samantapaiset yritysten myynnit, joita Suomessa on nähty, eivät olisi hänen mukaansa voineet tapahtua yhtä helposti esimerkiksi Ruotsissa.
Suomessa kauppa on käynyt vilkkaasti. Pelkästään viime vuonna Helsingin pörssistä ostettiin pois viisi yhtiötä ennen Mustista tehtyä ostotarjousta, ja viime viikolla nähtiin tämän vuoden ensimmäinen ostotarjous.
Uusin ostokohteeksi joutunut yhtiö on ohjelmistoyhtiö Efecte, josta saksalaisyhtiö Matrix 42 teki ostotarjouksen viime viikolla.
Viime vuonna peliyhtiö Rovio myytiin Japaniin, tietoturvayhtiö Nixu Norjaan, valaisinyhtiö Nordic Lights Yhdysvaltoihin, talotekniikkayhtiö Caverion Yhdysvaltoihin ja putki- ja lämmitinjärjestelmiä valmistava Uponor Sveitsiin.
Aiempina vuosina pörssistä on ostettu pois esimerkiksi Ahlstrom-Munksjö, Tikkurila, Cramo, Hoivatilat, DNA, Amer, Kotipizza, Ramirent, Pöyry ja lukuisia muita.
Lista on pitkä. Vuosien 20042023 aikana Helsingin pörssistä on myyty pitkälti yli 40 yritystä. Näistä valtaosa on myyty ulkomaisille ostajille.
Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2021 teettämä selvitys kertoo, että ulkomaisten ostamien yritysten lukumäärä oli Suomessa jo 2000-luvun alkuun mennessä Euroopan korkeimpia, kun määrä suhteutettiin talouden kokoon. Vuosina 20092020 Helsingin pörssistä ulos ostetuista yrityksistä 70 prosentissa ostaja oli ulkomainen taho.
MIKSI suomalaiset omistajat ovat niin halukkaita myymään?
Syyt eivät ole pelkästään taloudellisia. Granvikin mukaan taustalla on poliittista ajattelua, joka juontaa juurensa vuosikymmenten taakse.
Suomessa on haluttu suosia ulkomaisia ostajia, koska Suomi on haluttu sitoa länteen. Ulkomaisten omistajien haaliminen on ollut yksi keino siihen.
Tähän on ollut poliittinen tahtotila 1980-luvun lopulta asti, kun naapurissa oli vielä Neuvostoliitto, Granvik sanoo.
Ulkomaisten ostajien suosiminen on hänen mielestään jatkumoa keinoille, joilla Suomi on näyttänyt kuuluvansa länteen. Valuuttasäännöstely lopetettiin Suomessa 1980-luvun lopussa, sitten tie vei EU:hun ja lopulta Natoon.
Kaiken takana on ollut turvallisuuspolitiikka.
Jos ulkomaisilla tahoilla on isoja omistuksia Suomessa, he todennäköisesti pitävät huolta, ettei Suomi luisu osaksi itää.
Muualla ei Granvikin mukaan vastaavaa ole nähty.
Kommentit (4)
https://www.hs.fi/visio/art-2000010093123.html
SUOMESSA rahasuvut eivät ainakaan julkisuudessa näytä kantavan samalla tavalla huolta yhtiöiden ulosmyynnistä.
Esimerkiksi Paasikiven suvun sijoitusyhtiö Oras Invest on tehnyt viime vuosina myyntejä, jotka ovat herättäneet keskustelua julkisuudessa.
Viime vuonna se myi Uponorin Sveitsiin ja muutama vuosi aiemmin maaliyhtiö Tikkurilan Yhdysvaltoihin. Molemmissa se oli suurin omistaja.
Huolta herätti muutama vuosi sitten myös Toivasen suvun toiminta. Perheen sijoitusyhtiö Onvest myi ison osan saunayhtiö Harvian omistuksestaan, vaikka sen uskottiin olevan yhtiölle pitkäaikainen ankkuriomistaja yli 12 prosentin omistuksellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni muu maa pyrkii varmistamaan omistuksen ja liiketoiminnan keskittämisen omaan maahansa, jotta osaaminen ei karkaa muualle. Miksi Suomi ei tee niin? Granvik ihmettelee.
Hän muistuttaa, että kun yritykset myydään ulkomaille, samalla Suomessa tuotettu varallisuus kotiutetaan muualle. Näin Suomen vauraus ei pääse kasvamaan.
Päätösvallan siirtymisellä pois Suomesta voi olla myös merkitystä koko maan yrityselämälle ja taloudelle.
Pääkonttorin ja kotipaikan siirto ulkomaille vie verotulot muualle. Lisäksi riskinä on tuotekehityksen ja muiden korkean osaamisen työpaikkojen siirtyminen pois Suomesta.
Vaikutukset eivät toki ole aivan yksioikoisia. Myös monet ulkomaisomisteiset yritykset voivat työllistää Suomessa paljon ja olla isoja veronmaksajia, kuten esimerkiksi ABB ja Bayer.
RUOTSISSA päätösvallan säilymisestä omissa käsissä on huolehdittu monin eri tavoin. Se on pultattu tiiviisti ruotsalaisiin käsiin myös teknisin järjestelyin.
Suomalaiset on tuhnuja. Pikavoiton turvin voi ryypätä etelämmässä tilit sileäksi (esim. salonoja makkarapoika). Aina saa hävetä. Uponorin myynti juuri kun oli saatu kunnolla jalka jenkkeihin on kyllä hieno osoitus siitä mitä pikavoitto-tuhnut on.
Vertailu Ruotsiin on paljastava. Ruotsista ei yrityksiä myydä ulkomaille samalla innolla kuin Suomesta. Ja siihen on selvä syy.
Kyse on rahasta.
Suomi on köyhä maa, Granvik sanoo.
Ruotsissa sen sijaan on vuosisatojen ajan kertynyttä varallisuutta ja iso joukko Wallenbergien kaltaisia vauraita sukuja. Tällaiset suvut ovat toimineet ankkurisijoittajina ja varmistaneet omistuksen säilymisen omassa maassa.
Suomesta tällaiset kotimaisesta omistuksesta huolehtivat ankkuriomistajat puuttuvat.
Ruotsissa kaiken perustana on vahva ruotsalainen pääoma, joka on ollut mukana vaikuttamassa taloudessa, Granvik sanoo.
Vauraita omistajasukuja on Suomessa paljon vähemmän, ja vain harvalla heistäkään omaisuus yltää miljardeihin ruotsalaissukujen tavoin.
Iso merkitys on myös sillä, että ruotsalaissukujen varallisuus on luotu satojen vuosien aikana, kun Suomessa se on paljon tuoreempaa.
Granvik miettii hetken, uskaltaako sanoa tätä ääneen, mutta ottaa riskin.
Suomessa on hieman sellainen minäminä-henki, kun Ruotsissa ajatellaan enemmän yhteistä hyvää. Siellä on me-henki, Granvik sanoo.
Suomalainen omistaja miettii enemmän sitä, millä tavalla hän itse saa enemmän rahaa juuri nyt. Eli miten varmistaa, että itsellä, perheellä, lapsilla ja lapsenlapsilla on kaikki hyvin. Sen takia voi olla isompi houkutus myydä.