Elämä meni aivan päin helvettiä. Pääsispä kelaan taaksepäin ja tekemään fiksuja valintoja.
Teininä olin tyhmä ja halusin vain rellestää kavereiden kanssa. Nykyään olen alkoholisoitunut, masentunut, velkaa paljon, luottotiedoton, en omista mitään ja asun pienessä yksiössä, jota en ole jaksanut edes sisustaa. Mikään ei enää kiinnosta ja minusta tullut välinpitämätön. Olen lihonut todella paljon ja tupakoin. En laittaudu, en halua nähdä ihmisiä.
Olen vanhempieni kaltainen, hekin alkoholisteja. Nuoruus oli täynnä seksuaalista hyväksikäyttöä, väkivaltaisia kumppaneita ja vaikka mitä oli.
Nyt kolmekymppisenä katson elämääni, jossa ei ole tolkkua eikä toivoa ole koska en välitä enää. Seuraava konkreettisen haave olisi vain kuolla. Siihen asti nautin ruoasta ja teen mitä huvittaa, mitään korjaustöitä en jaksa enää suorittaa. Joskus yritin monenlaista mutta enää en saa itsestä mitään otetta.
Kommentit (64)
No ei muuta kun juot ittes hengiltä.
Sulla oli tarkoitus olla nuo oppituntisi, että oppisit niistä ja nousisit sen kaiken yläpuolelle. Et ole vielä onnistunut, mutta sinulla on vielä siihen mahdollisuus. Käytä se mahdollisuus. Muuten tulet tänne maan päälle kerta toisensa jälkeen toistamaan samoja oppitunteja. Haluatko kehittyä nyt tässä elämässä vai jatkatko loputonta kurjuuttasi?
Sun pitää lopettaa juominen ja laihduttaa. Tai et ole täällä enää 10 vuoden päästä. Tai voit olla, mutta elät viimeistä vuosikymmentäsi, eikä asiat taatusti ole parempaan päin.
Käännyt vain ympäri ja kävelet takaisin Kelaan. Hommaa sinäkin KelaGold, niin kuin jokainen kunnon rajamaastolenkkeilijä!
Taas yhtä huono provo, sama satutäti.
Vierailija kirjoitti:
No ei muuta kun juot ittes hengiltä.
Aika epämukava kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Olen siis tehnyt valtavasti töitä elämäni aikana. Olin se joka jäi ylitöihin ja teki kaikkensa palkkansa eteen. Pidin jopa siitä mutta uuvuin monet kerrat. En tajunnut etten olekaan ihminen, joka jaksaa vaikka mitä vaan kyllä se ylpeys sieltä sitten kariutui kun psyyke romahti lopulta. Nykyään en käy töissä, se on aivan samantekevää. Kunhan saan ruokaa ja nukkua kunnes elämä on ohi. Tällaiseksi ihmeelliseksi veltoksi olen mennyt.
En vain välitä. Joka välillä mietityttää koska ennen olin kuitenkin ihminen joka todella välitti.
Ap
Sähän olet pahasti masentunut. Kerää voimanrippeesi ja hae siihen apua. Sulla on koko loppuelämä aikaa tehdä elämästä hyvä. Mun lapseni eli vuosikausia huumehelvetissä, taisteli itsensä pinnalle ja nyt opiskelee menestyksekkäästi, on äitipuoli, käy töissä ja kokee iloa, joskus luuli ettei koskaan sellaista tunnetta koe. Ja on päälle kolmekymppinen nyt. Koskaan, ei koskaan ole myöhäistä. Sun täytyy vai itse haluta sitä apua itsellesi. Jos et halua niin hae silti.
Häh? Oot vasta kolmekymppinen, ja ajattelet että elämä meni jo? Nythän se vasta kunnolla alkaa! Itsestäsi se on kiinni! Viiden vuoden päästä sulla voi olla ammatti, tyä, perhe, kiva koti, harrastuksia, ja vaikka mitä! Jostain pitää vaan aloittaa!
Lapsuuden ja nuoruuden traumoilla voi olla hyvin kauaskantoiset seuraukset. Ne pilaavat usein terveen itseluottamuksen ja itsetunnon kehittymisen, tekevät terveiden ihmissuhteiden rakentamisesta vaikeaa ja aiheuttavat erilaisia mt ongelmia. Valitettavan moni hakee helpotusta pahaan oloonsa päihteistä, peleistä, syömisestä, holtittomasta seksikäyttäytymisesta tai jopa aggressiosta ja väkivallasta, jolloin negatiivinen ja surullinen kierre vain syvenee entisestään.
Oikeastaan ainoa keino nousta pimeästä kuilusta on
1. Päihteidenkäytön välitön lopettaminen joko omatoimisesti tai menemällä katkolle, koska ilman tätä ratkaisua on lähes mahdotonta saada aikaan mitään muitakaan positiivisia muutoksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että jos on paennut ongelmiaan päihteiden avulla, jatkossa niitä joutuu kohtamaan selvinpäin. Jos on hakenut mielihyvää päihteiden avulla, nyt mielihyvä täytyy löytää muulla keinoin.
Esimerkiksi mielialalääkkeet eivät auta toivotusti jos niiden hyödyn ulosmittaa päihteillä, lisäksi päihteiden käyttö tekee koko ajan lisähallaa mielenterveydelle. Päihteet tekevät ihmisestä yleensä itsekeskeisen (silloin kun niitä käyttää) ja elämästä niin epäsäännöllisen, että sitoutuminen normaaleihin asioihin tai ihmissuhteiisin ei oikein onnistu.
Kun päihteiden käyttö on saatu katkaistua, sitten mahdollinen terapia ja mielialalääkitys.
2. Muistaa, että niin kauan kuin elää, on kehitys ja muutos mahdollista.
Täyttyy myöskin tunnistaa ja myöntää oma kehittymättömyytensä, mikäli ei ole vielä osannut elää itselleen ja muille edullisella tavalla. Jos siis olet toiminut toistaiseksi väärin ja tehnyt paljon huonoja valintoja, voit yhä ottaa opiksi virheistäsi, kehittyä ja mennä eteenpäin.
Menneisyyden valinnat voivat toki näkyä jatkossa jollakin tavoin elämässäsi (kuten menetetyt luottotiedot, rikotut ihmisuhteet, jokin terveysongelma), mutta ne eivät ole koko elämäsi ja oikeastaan on hienoa kohdata omien valintojensa seuraukset selvinpäin, vastuunsa viimein kantaen (ja siten todella oppien).
3. Ottaa askeleita itseluottamuksen ja elämänhalun uudelleen nostattamiseksi, mikä on tietysti todella vaikea askel jos on jo kovasti passivoitunut ja uskon itseensä sekä elämäänsä menettänyt.
Täytyy kuitenkin "pakottaa" itsensä aloittamaan uusi harrastus tai päivittäinen ulkoilu, ottaa lemmikki jota täytyy hoitaa ja ulkoiluttaa, lähteä opiskelemaan tai töihin, ottaa yhteyttä vanhoihin ystäviin tai sukulaisiin yms. Luottaa että elämä kyllä kannattelee jos vain uskaltaa itse heittäytyä sen siiville.
Täytyy myös luotaa että positiiviset asiat hiljalleen kumuloituvat jos uskaltaa ottaa ne ensimmäiset vaikeat, ehkä tuskaisenkin kivuliaat askeleet. Älä siis odota, että muutos olisi helppo tai kaikki muuttuisi hetkessä paremmaksi, suuret muutokset parempaan päin ottavat aikaa.
4. Myöntää itselleen että nykyinen epäedullinen elämäntilanne on pitkälti omien valintojen lopputulema. Vaikka olisikin tullut kaltoinkohdelluksi ja sitä myöten on täysin ymmärrettävää että on ollut vaikea lapsuus/nuoruus/elämä, täytyy myöntää myöskin omat väärät valinnat.
Eli ei saa ulkoistaa omaa kohtaloaan täysin muidenkaan harteille, sillä jokaisella meistä on mahdollisuus tehdä omia ratkaisuja ja olla aktiivinen oman elämänsä suhteen, historiastamme huolimatta (vaikka se joitakin rajoitteita tiellemme heittäisikin, esim mt ongelman muodossa).
5. Antaa anteeksi mahdollisille väärintekijöilleen. Mikään ei aiheuta enemmän henkistä taantumusta kuin anteeksiantamaton katkeruus ja viha.
Ilman anteeksiantoa on lähes mahdotonta löytää rauhaa ja tasapainoa itsensä kanssa. Jos mahdollista, olisi menneistä hyvä jutella em ihmisten kanssa, avoimesti ja rehellisesti, mutta ei aivan liikaa syyllistäenkään.
Me olemme kuitenkin kaikki vain ihmisiä ja siten usein heikkoja, erehtyväisiä ja keskeneräisiä, vanhempammekin. Useimmat heistä toimivat kuitenkin parhaan tietonsa ja kykynsä varassa (joka ei tosin aina ole paljoa), usein he myöskin toistavat itse kokemiaan käytösmalleja omasta lapsuudestaan/nuoruudestaan. Väärintekekijä on siis usein itsekin ollut uhri, eikä sukupolvien negatiivinen kierre katkea vihan voimin.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen lämpimästi tuota Veksi hakupalvelua. Sieltä voit tehdä mielenterveyteen liittyviä hakuja esimerkiksi hakusanoilla: alkoholi, vieroitus, riippuvuus, kierre, terveys, terveydenhoito jne. Vastauksena on aina pelkästään artikkeleita aiheeseen liittyen suomalaisista lehdistä.
Silloin kun mulla oli ongelmia tiedon hakeminen tuntui olevan kiven alla. Yhteiskunnalta ei juuri tukea tai sääliä saa. Ainoa vinkki oli lopeta juominen. Hain tietoa monesta paikkaa. Tuo Veksi.com tuntuu olevan aivan erinomainen tietolähde. Kiitos vinkistä. Sieltä muuten näyttää löytyvän kaikki uutiset myös meidän presidenttiehdokkaista, kun hakee ehdokkaan nimellä. Auttaa myös valitsemaan oikean ehdokkaan.
Koeta pärjätä. Ap onko tänään ollut parempi päivä?
Minä kadun sitä että opiskelin paljon ja 3 ammattia koska luulin että töitä saan ja tienaan rahaa mutta enpä ole paljon töitä saanut. Yläasteen jälkeen tuhlasin 7 vuotta opiskeluun turhaan. Olisin voinut vaan makoilla kotona ja nostella tukia. Olen säästänyt tukirahoista enemmän rahaa mitä olen saanut palkkatöistä säästöön. Olen 48 v ja tehnyt palkkatöitä vain 10 vuoden ajan. Tukia olen nostellut 20 vuotta.
Mikä kaupunki ? Mä löysin heti, hyvä tuuri. Just muista töistä terapeutiksi palannut, asiallinen hoitaja.
Ei pilalle menneet asiat ole kaikki aina omaa syytä. Joskus muut ihmiset sabotoivat ja sekoittavat. Paitsi kun niitä hulluja oppii välttämään, jos se on mahdollista, että kuuntelee enemmän itseään. Ja on fiksumpaa seuraa tai oma seuransa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi kukaan ei ymmärrä kun sanon etten vain jaksa enää. Sitten tulee syyllistäviä kommentteja, että itse valinnat teet jne. Kyllä se on totta mutta sitä helvetin stigmaa ei ole enää välittää ja se on se suurin ongelma. Haluaisi vain pois täältä. Syödä kunnolla kaikkea, lihoa vaikka kaksisataa kiloa ja sitten vain menehtyä. Kun ei vaan saa sitä yhteyttä itseensä enää.
Ap
Saatat hyvinkin olla masentunut ja aivokemiat kaipaavat lääkitystä.
Sulla on myös CPTSD tai jokin vastaava tila. Tarttisit hoitoa ja self helpiä. Ota siitä uusi tiivis harrastus.
Yksikään päivä tulevaisuudessa ei ole jo eletty, joten jokainen aamu avaa uuden mahdollisuuden. Ihmisiä tulee uskoon, muittaa ulkomaille, vaihtaa ammattia jne. Muutos on ihan validi vaihtoehto.
Jaaha ja taas mennään 👍