Onko täällä kenelläkään henkilökohtaista kokemusta luterilaisen uskon vaihtamisesta katollilaisuuteen tai juutalaisuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äskeiseen voisi vielä lisätä, ettei sunnuntaivelvollisuutta voi ymmärtää ymmärtämättä katolisen kirkon ehtoollisoppia. Ehtoollinen on osallisuutta Kristukseen ja se välittää Jumalan armoa. Millainen ihminen kääntää tietoisesti selkänsä Kristukselle ja Jumalan armolle? Sellainen joka ei pelastu. Siksi tahallinen sunnuntaivelvollisuuden rikkominen on kuolemansynti.

 

Armo ei voi perustua koskaan velvollisuuteen vaan vapaaseen tahtoon. Jos perustuu, ei kysymys ole enää armosta.

Matt. 15:7,11 ja Matt. 5:23,24

Ainakaan antamasi raamatunkohdat ei tue väitettäsi:

"7 Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.

11 "Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa."

"23 "Jos siis

Olet ymmärtänyt armon väärin.

Matt. 22:11,14

Vierailija kirjoitti:

Olet ymmärtänyt armon väärin.

Matt. 22:11,14

On epäkohteliasta laittaa pelkkä raamatunkohta näkyviin ja olettaa, että muut ottaa sen itse esiin omasta Raamatustaan. Etenkin kun olet jo aiemmin laittanut tänne sellaisia raamatunkohtia, jotka ei liity mitenkään siihen mitä sanot.

Et ole antanut minulle mitään syytä epäillä, että käsitykseni armosta olisi väärä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko jonka Jumala vaikuttaa on eri asia kun teologiaa opiskelleen uskomattoman.

Mitä tarkoitat? Teologiaa opiskelleella ei-uskovalla ei tietenkään ole uskoa, mutta hän voi silti tietää kristinuskosta paljon enemmän kuin useimmat uskovat.

Uskosta tietäminen on täysin eri asia kuin elävä usko ja suhde Jumalaan. Tieto ei ketään pelasta. 

 

Oli miten oli, ei-uskovat teologit tietää paljon Raamatusta ja muusta ja heiltä voi oppia paljon hyödyllisiä asioita.

He tietävät mitä heille on opetettu. Tieto ei ketään pelasta, usko pelastaa. Mutta jos se ei ole tärkeää vaan opit ja uskonnollisuus niin mikäs siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet ymmärtänyt armon väärin.

Matt. 22:11,14

On epäkohteliasta laittaa pelkkä raamatunkohta näkyviin ja olettaa, että muut ottaa sen itse esiin omasta Raamatustaan. Etenkin kun olet jo aiemmin laittanut tänne sellaisia raamatunkohtia, jotka ei liity mitenkään siihen mitä sanot.

Et ole antanut minulle mitään syytä epäillä, että käsitykseni armosta olisi väärä.

Ihminen, joka juoksee velvollisuuksien perässä, ei tunne armoa. Maailma on täynnä velvollisuuksia. Eikä ihminen kaipaa, niitä yhtään lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet ymmärtänyt armon väärin.

Matt. 22:11,14

On epäkohteliasta laittaa pelkkä raamatunkohta näkyviin ja olettaa, että muut ottaa sen itse esiin omasta Raamatustaan. Etenkin kun olet jo aiemmin laittanut tänne sellaisia raamatunkohtia, jotka ei liity mitenkään siihen mitä sanot.

Et ole antanut minulle mitään syytä epäillä, että käsitykseni armosta olisi väärä.

Ihminen, joka juoksee velvollisuuksien perässä, ei tunne armoa. Maailma on täynnä velvollisuuksia. Eikä ihminen kaipaa, niitä yhtään lisää.

Uskotko että Jumala pelastaa kaikki tai arpoo ne ketkä pelastuu? Jos pelastuminen perustuu uskoon, ihmisellä on velvollisuus uskoa voidakseen pelastua.

Ei ole velvollisuutta uskoa. Siihenhän usko, armo ja pelastus juuri perustuvat, että velvollisuutta ei ole. Velvollisuus tappaa uskon.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole velvollisuutta uskoa. Siihenhän usko, armo ja pelastus juuri perustuvat, että velvollisuutta ei ole. Velvollisuus tappaa uskon.

Ihan kuin käytetty sana olisi tärkeämpi kuin sen merkitys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet ymmärtänyt armon väärin.

Matt. 22:11,14

On epäkohteliasta laittaa pelkkä raamatunkohta näkyviin ja olettaa, että muut ottaa sen itse esiin omasta Raamatustaan. Etenkin kun olet jo aiemmin laittanut tänne sellaisia raamatunkohtia, jotka ei liity mitenkään siihen mitä sanot.

Et ole antanut minulle mitään syytä epäillä, että käsitykseni armosta olisi väärä.

Ihminen, joka juoksee velvollisuuksien perässä, ei tunne armoa. Maailma on täynnä velvollisuuksia. Eikä ihminen kaipaa, niitä yhtään lisää.

Uskotko että Jumala pelastaa kaikki tai arpoo ne ketkä pelastuu? Jos pelastuminen perustuu uskoon, ihmisellä on velvollisuus uskoa voidakseen pelastua.

Et vastannut kysymykseen: Uskotko että Jumala pelastaa kaikki tai arpoo ne ketkä pelastuu?

Jatkokysymys: Mitä pelastumiseen mielestäsi vaaditaan?

Äskeinen viesti oli siis sille joka kirjoitti: "Ei ole velvollisuutta uskoa. Siihenhän usko, armo ja pelastus juuri perustuvat, että velvollisuutta ei ole. Velvollisuus tappaa uskon."

'Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja

vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria,

mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.'

'Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.'

Usko tulee ilmi rakkauden kautta. Usko synnyttää rakkauden muita ihmisiä kohtaan. 

"Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän."

"Fariseukset kokoontuivat kuultuaan, että Jeesus oli tukkinut saddukeusten suun. Yksi heistä, laintuntija, kysyi Jeesukselta testatakseen häntä: Opettaja, mikä on lain tärkein käsky? Jeesus vastasi: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja mielestäsi. Rakasta häntä koko elämälläsi. Se on ensimmäinen ja tärkein käsky. Yhtä tärkeä on silti tämä: rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi. Näihin kahteen käskyyn kiteytyvät koko laki ja profeettojen kirjoitukset."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet ymmärtänyt armon väärin.

Matt. 22:11,14

On epäkohteliasta laittaa pelkkä raamatunkohta näkyviin ja olettaa, että muut ottaa sen itse esiin omasta Raamatustaan. Etenkin kun olet jo aiemmin laittanut tänne sellaisia raamatunkohtia, jotka ei liity mitenkään siihen mitä sanot.

Et ole antanut minulle mitään syytä epäillä, että käsitykseni armosta olisi väärä.

Ihminen, joka juoksee velvollisuuksien perässä, ei tunne armoa. Maailma on täynnä velvollisuuksia. Eikä ihminen kaipaa, niitä yhtään lisää.

Uskotko että Jumala pelastaa kaikki tai arpoo ne ketkä pelastuu? Jos pelastuminen perustuu uskoon, ihmisel

Et vastannut kysymykseen: Uskotko että Jumala pelastaa kaikki tai arpoo ne ketkä pelastuu?

Jatkokysymys: Mitä pelastumiseen mielestäsi vaaditaan?

Jumala pelastaa, ne jotka uskovat, joten pelastumiseen vaaditaan uskoa.

Usko = Armo = Kunnioitus

Kunnioitus ei todellakaan ole velvollisuus, eikä sitä voi ansaita vaan se on aina lahja. Lahja annetaan ja otetaan vastaan aina omasta tahdosta. Kunnioitus ei ole koskaan aikaan, paikkaan tai henkilöön sidottu, jos on, se muuttuu velvollisuudeksi ja menettää merkityksensä. Ei kukko käskien laula. Joh. 5:21,25

Usko ,armo , kunnioitus eivät ole synonyymejä. Jokaisella on oma merkityksensä.

Tässä tullaan kristinuskon ytimeen.

Jumala lahjoittaa Jeesuksen oman uskon uskoontulossa.

Mikään muu uskonto maailmassa ei lahjoita uskoa,vaan omilla ponnistuksilla se etsitään. 

Vierailija kirjoitti:  Usko jonka Jumala antaa on Jumalan pojan oma usko.Sitä ei saada teologiaa lukemalla. Se saadaan uudestisyntymällä eli tulemalla uskovaiseksi.Se myös asettaa saajansa taivaanisän lapseksi.

Totta ja ei. Jos ihminen lukee paljon raamattua ja mietiskelee näitä asioita, niin omatunto saattaa herätä sitä kautta. Kun kristinuskossa ajatellaan, että raamattu on Jumalan sanaa niin totta kai se myös puhuttelee ihmistä. 

Vierailija kirjoitti:

Usko ,armo , kunnioitus eivät ole synonyymejä. Jokaisella on oma merkityksensä.

Kyllä ne oikeastaan ovat. Ilman toista ei voi olla toista. Synonyymeillä voi olla pieniä merkityseroja, mutta pääasiassa ne tarkoittavat lähes samaa asiaa. Samaan tapaan kuin Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko ,armo , kunnioitus eivät ole synonyymejä. Jokaisella on oma merkityksensä.

Kyllä ne oikeastaan ovat. Ilman toista ei voi olla toista. Synonyymeillä voi olla pieniä merkityseroja, mutta pääasiassa ne tarkoittavat lähes samaa asiaa. Samaan tapaan kuin Isä, Poika ja Pyhä Henki.

             Voit uskoa mihin tahansa ,vaikka et kunnioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:  Usko jonka Jumala antaa on Jumalan pojan oma usko.Sitä ei saada teologiaa lukemalla. Se saadaan uudestisyntymällä eli tulemalla uskovaiseksi.Se myös asettaa saajansa taivaanisän lapseksi.

Totta ja ei. Jos ihminen lukee paljon raamattua ja mietiskelee näitä asioita, niin omatunto saattaa herätä sitä kautta. Kun kristinuskossa ajatellaan, että raamattu on Jumalan sanaa niin totta kai se myös puhuttelee ihmistä. 

        Mutta vain Pyhä Henki tekee kirjoittamansa tekstin eläväksi ja ymmärretyksi.

Olen kuullut sanottavan, raamattua tulisi lukea rukoillen elävää Jumalaa. Jos ihminen vilpittömin mielin etsii ja kaipaa vastauksia niin eikö sekin ole jo  Jumalan työ ihmisessä? Se on kristillinen ajatus, että Jumala ilmoittaa itsensä raamatussa. Puhuttelee sanansa kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko ,armo , kunnioitus eivät ole synonyymejä. Jokaisella on oma merkityksensä.

Kyllä ne oikeastaan ovat. Ilman toista ei voi olla toista. Synonyymeillä voi olla pieniä merkityseroja, mutta pääasiassa ne tarkoittavat lähes samaa asiaa. Samaan tapaan kuin Isä, Poika ja Pyhä Henki.

             Voit uskoa mihin tahansa ,vaikka et kunnioita.

Ei kysymyksessä ole silloin usko tai sitten et kunnioita. Sitä kutsutaan Raamatussa "ulkokultaisuudeksi".

'Silloin Jeesuksen luo tuli Jerusalemista fariseuksia ja lainopettajia. Miksi sinun opetuslapsesi rikkovat isien perinnäissääntöjä? he kysyivät. Hehän eivät pese käsiään, kun rupeavat syömään.

Jeesus vastasi heille: Miksi te itse rikotte Jumalan käskyä perinnäissäännöillänne? Jumala on sanonut: Kunnioita isääsi ja äitiäsi ja Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla. Mutta te opetatte, että jos joku sanoo isälleen tai äidilleen: Sen, mitä sinun piti minulta saada, olen luvannut uhrilahjaksi, hänen ei enää tarvitse kunnioittaa isäänsä tai äitiänsä. Näin te olette perinnäissäännöllänne tehneet tyhjäksi Jumalan sanan. Te tekopyhät! Oikein Jesaja teistä ennusti, kun hän sanoi:

Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan,

mutta sen sydän on kaukana minusta.

Turhaan he minua palvelevat,

kun opettavat oppejaan,

ihmisten tekemiä käskyjä.'

Usko =Jumalan omaa uskoa.

Armo=Ansaitsematon rakkaus meidän osaksemme.

Jos puhumme hengellisessa merkityksessä.

Kunnioitus kuuluu kaikille ihmisille riippumatta hengellisestä statuksesta, mielentila.