Pitäisikö 3-vuotiaan jo osata siivota, tehdä kotihommia, hoitaa itse itsensä?

Tosin viihtyy paremmin kun ottaa mukaan hommiin.

Mutta kyllä 3 vuotias voi aivan hyvin jo osallistua kotihommiin. Eikö ole hyvä et pienestä pitäen opetetaan et kotona pitää osallistua kotiaskareisiin. Kyllä se on sit vanhempana vaikeampaa!

Meillä alotettiin jo 2 vuotiaana ja nyt tekee jo ihan itse sanomattakin asioita kotona ja ikää on 7v.

Kaikki muu osallistuminen ja itsenäinen toiminta on kiitettävää plussaa, kuten kotitöissä avustaminen, mutta ei millään lailla vaadittua. Kukin tietysti tyylillään ja tilanteen mukaan.

mutta leikin jälkeen meillä lelut laitetaan niille kuuluvaan laatikkoon sitten voidaan leikkiä jollain toisella jutulla jne



Syödä ja pukea osaa ei täysin itsenäisesti, mutta meillä ainakin on sellainen huuto että minä itte että annan opetella maidon kaatamista lasiin yms.

Meillä kyllä pikkuisen vaille 3-vuotias tyhjentää tiskikoneen ruokailuvälinelaatikon. Ja imuroi ja lakaisee joskus, mutta enemmän omaksi ilokseen kuin siivoamisen kannalta...



mukaan pitää ottaa, mutta ei minusta noin pieneltä voi vaatia mitään varsinaista kotitöiden tekemistä.

Ei näitä asioita PIDÄ osata. Toiset lapset vain haluavat tehdä kaikenlaista apuna.



Juuri tänä aamuna pestiin pyykkiä niin ainoa mitä " sain" tehdä oli laittaa pesuaineet lokeroon. Lapsi halusi laittaa pyykit koneeseen ja laittaa koneen päälle ja tyhjentää sen. Ja hui kauhistus, ripustaa kanssani pyykkiä. Itse en ole " leikkijä" -tyyppiä, meillä mies hoitaa sen puolen. Mutta tykkään puuhailla lapsen kanssa " oikeita juttuja" ja kaikki on ollut lapsilähtöistä. Ei meillä tosiaankaan lasta laiteta orjana raatamaan kuten ap tuntuu kuvittelevan ;)



Kaikki tyylillään, ei kaikki lapset halua tehdä pienenä eikä isona kotihommia ja jotkut taas haluaa tehdä. Ja kotihommat on meilläkin aikuisten hanskassa vai luulitko että lapset raatavat oma-aloitteisesti aamusta iltaan niin että aikuiset eivät asiaan koske. Eli tilanne menee toki niin että minä alan pestä pyykkiä ja lapsi ryntää innoissaan auttamaan tai sanon että pitäisi laittaa ruokaa niin lapsi kiljaisee haluavansa auttaa jne.



Mitä sitten teet " minä itte" -lapselle? Puet hänet väkisin, kun hänen ei VIELÄ pidä ja tarvitse osata pukea? Annat tuttipullon, koska hänen ei VIELÄ pidä juoda mukista ja syötät, koska hänen ei VIELÄ pidä osata syödä haarukalla? Jokainen lapsi kehittyy omaa tahtiaan, toiset ennemmin ja toiset myöhemmin.

Mutta jos osoittaa kiinnostusta ja osaamista, ei kieltämäänkään tarvi ryhtyä!

Olen miettinyt noita omatoimisuusasioita aika lailla, koska nuorimmaiseni on lievästi autistinen. Monien käytännön taitojen opettelu on hänelle aivan mahdottoman vaikeaa ja hidasta. Ei esim. pue vieläkään hyvin itse, vaikka ikää on 5 vuotta.



No, moni nyt viittaa kintaalla tuolle sillä perusteella, että " sullahan on erityislapsi" . Mutta en nyt hae tuota. Vaan sitä, millaiset taidot ovat tärkeitä kenellekin?



Päiväkodissa korostetaan juuri tuollaisia toiminnallisia taitoja, koska niiden hallinta on tärkeää päiväkodin toiminnan sujumiselle ja lapsiryhmien rutiineille. Jokainen avustettava lapsi hidastaa ja hankaloittaa arkea jossakin määrin.



Mutta itse olen tuon nuorimmaiseni kautta oppinut arvostamaan monenlaisia taitoja. Ensinnäkin kiittämään häntä hyvästä yrityksestä ja jokaisesta pienestäkin uudesta taidosta. Mutta myös siitä, mitä MUITA ominaisuuksia ja erityistaitoja hänellä on! Hän on tiedollisesti ja muistikapasiteetiltaan ikäisiään monessa edellä, on oppinut ja oppiin todella hyvin ja helposti ulkoa asioita. Sekin on taito, josta voi olla ylpeä. Samoin hurjasta visuaalisesta kyvykkyydestä: vesseli esim. piirtää jo perspektiivissä kuvia, vaikkei sitä hänelle ole kukaan opettanut.



Ollaan siis jokainen ylpeitä lastemme taidoista, eikä lytätä erilaisia oppijoita! Yhdessä perheessä panostetaan aikaiseen omatoimisuuteen, toisessa esim. siihen, että lapsi oppii lukemaan mahdollisimman aikaisin, kolmannessa vaikkapa siihen, että lapsi osaa pyöräillä tukipyörättä jo kolmivuotiaana jne jne.

Mutta ihan niin kun joku tossa sanoi niin hän haluaa tehdä hyvin paljon itse. Haluaa kaataa juomansa itse, haluaa sivellä leivän, haluaa ripustaa pyykkiä, haluaa kattaa jne jne jne.



Enkä todellakaan rupea kieltämään koska tiedän, että jossain kohtaa tulee sitten vaihe, että lapsi ei tee käskemällläkään mitään (tai ei tekisi). Eli olkoon omatoiminen niin kauan kun haluaa. Tämä ei tee hänestä yhtään vähemmän _lasta_ ja meidän mielestä ainakin 3-vuotias on vielä ihanan pieni ihmisen alku!