Ujo, sosiaalisia tilanteita jännittävä ysiluokkainen, Sote vai ravintola- ja catering ala?

Eikö kannattaisi mieluummin tarttua noihin kipukohtiin ja laittaa ne kuntoon? Eli työstää itsessään kuntoon tuollainen pelko, joka siis on pelkkä tunnetila, vaikkakin sellaisena todellinen. Koulumenestykseen auttaa oikeiden ja itselle sopivan opiskelutekniikan etsiminen ja varmaan motivaatiokin kohentuu samalla.

Toisessa vaiheessa voi jatko-opintoja miettiä sitten uudelta pohjalta. Eikä alistu elämään koko elämäänsä jonkin pelkotilan vallassa.

En suosittelisi kumpaakaan alaa omalle lapselleni. 

Voi hyvää päivää taas näitä aikuisia ihmisiä. Suurin osa meistä on ollut yläasteikäisenä ujo ja jännittänyt sosiaalisia tilanteita. Ei ihminen ole vielä valmis 13-15-vuotiaana.

Mielestäni ei ole väliä kumpaan hakee, pääasia että hakee ja jatkaa opiskelujaan. Amiksessa menee se 2-3 vuotta ja siinä ajassa tyttö ehtii kasvaa ja kehittyä valtavan paljon. Saattaa olla, että valmistuessaan ujous ja sosiaalisten tilanteiden jännitys on siedättynyt pois, kun työharjoitteluissa on joutunut treenaamaan ihmisten kanssa työskentelyä ihan kunnolla. Lisäksi kumpikin ala työllistää, joten opiskelujen jälkeen todennäköisesti pääsee töihin.

Olen lukenut ujona, että olisivat hyviä psykoterapeutteja. Ujoilla on käsittääkseni yleensä hyvät introspektion taidot ja intrapsyykkistä älykkyyttä.

Tarttis osaavan ja koulutetun aikuisen neuvoja ja kannustusta, ei tollasta huono-osaisuuden siirtämistä sukupolvelta toiselle.

Kumpikin ala huonosti palkattua ja muutenkin työolot ja työllistyminen ja työehdot hankalia.

Täällä tullu jo ihan hyviä ehdotuksia, miksei mikään muu kelpaa? Esim maansiirtokoneen kuljettaja saa tehdä aika itsenäistä työtä ilman suuria sosiaalisia paineita, samoin erityisesti metsäkoneen kuljettaja. Sopii erakolle hyvin. Rekkakuski, pakettiauton kuljettaja... Monia varsinkin ravintola-alaa paremmin palkattuja hommia, joissa ei tarvi sosialisoida liikoja.

Johan on ehdotuksia! Jos koulumenestys on heikkoa, niin miksi pitäisi mennä kärvistelemään lukioon?? Siellä vaatimustaso on moninkertainen yläasteeseen verrattuna, eikä hän luultavasti tee lukiotodistuksellaan mitään (jos ei kirjoita hyviä papereita) vaan jatkaa silti sitten amikseen. 

Kumpi tätä lasta enemmän kiinnostaa?

Ravintolaan / suurtalouskeittiöön kokiksi, keittäjäksi on ihan ok. Ei siinä valtavasti tarvi ihmisten kanssa olla. Koulukeittiöt, lounasravintolat, sopii varmasti ujollekin. Tarjoilijan työ (asiakaspalvelu) huonommin. 

Toisaalta ei se ujouskaan täysin este sotealalle ole. Mikä sotealalla kiinnostaa? Lähihoitajaksi voi päästä, haastattelu oli itselläni vain kahdenkeskinen eikä ryhmätilanne.

Varhaiskasvattajien materiaalipankissa Fb:ssä oli kerran keskusteluketju ujoudesta siinä työssä (lähihoitajat päiväkodissa), ja ainakaan lasten kanssa työskennellessä se ei ole automaattisesti haitta. Voi olla herkkyyttä huomata ne toiset ujot ja hiljaiset lapset, ei kaikkien tarvitse siinäkään ammatissa olla suuna päänä. Ja ujous usein kariseekin siinä työn myötä. Paljon sieltä tuli kannustusta eräälle nuorelle, joka mietti onko liian ujo sille alalle. 

Vierailija kirjoitti:

Ei oo lukio vaihtoehto kun just nyt on rankkaa selvitä edes peruskoulun läpi. Odottaa vaan että pääsee pois peruskoulusta amikseen. Vaihtoehdot on nuo kaksi, ei tarvitse muita ehdotuksia.

Ap

No siinä tapauksessa sote. Ravintola-ala on liian rankka ujolle ja aralle nuorelle henkilölle. Sote-puolella voi sitten vielä vähän valikoida tehtäviä.

Eli omalla kylällä ei ole muita vaihtoehtoja. 

Kumpikin käy, luonne ei vaikuta. Mä olin nuorena samanlainen ja hyvin on mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Kummassako työssä pärjää hyvin, no ei kummassakaan. Ravintola-alalla perusvaatimus on kova paineensietokyky, sanavalmius ja ulospäinsuuntautuneisuus.

Niksi teit lapsestasi aran hissukan?

Miksi omat vanhempasi tekivät sinusta empatiakyvyttömän kusipään?

Vierailija kirjoitti:

Sotealalle ei kaivata mitään perässävedettäviä hissukoita, sori.

Kaivataanko sua sitten jossain, eikun, sori?? 

Törkeetä kirjoittelua 9-luokkalaisesta. Itse olen päiväkodissa ja tervetuloa vain 9-luokkalainen tälle alalle. Saat olla lähärin työharjoittelussa hiljainenkin, ei se haittaa, kunhan puhelinta et räplää työajalla, vaan tartut tekemiseen ja aidosti osallistut lasten kanssa, katsot mallia ja olet valmis oppimaan uutta! 

Vierailija kirjoitti:

Johan on ehdotuksia! Jos koulumenestys on heikkoa, niin miksi pitäisi mennä kärvistelemään lukioon?? Siellä vaatimustaso on moninkertainen yläasteeseen verrattuna, eikä hän luultavasti tee lukiotodistuksellaan mitään (jos ei kirjoita hyviä papereita) vaan jatkaa silti sitten amikseen. 

 

Kumpi tätä lasta enemmän kiinnostaa?

Ravintolaan / suurtalouskeittiöön kokiksi, keittäjäksi on ihan ok. Ei siinä valtavasti tarvi ihmisten kanssa olla. Koulukeittiöt, lounasravintolat, sopii varmasti ujollekin. Tarjoilijan työ (asiakaspalvelu) huonommin. 

Toisaalta ei se ujouskaan täysin este sotealalle ole. Mikä sotealalla kiinnostaa? Lähihoitajaksi voi päästä, haastattelu oli itselläni vain kahdenkeskinen eikä ryhmätilanne.

Varhaiskasvattajien materiaalipankissa Fb:ssä oli kerran keskusteluketju ujoudesta siinä työssä (lähihoitajat päiväkodissa), ja ainakaan lasten kanssa työskennellessä se ei

Kyllä sen nykymaailmassa huomaa onko käynyt lukion vai ei. Vaikka olisi huonot paperit. Siinä iässä myös opitaan sietämään muita.

Tietysti herkkyydestä, kyvystä tunnistaa asiakkaiden tarpeet on hoitoalalla hyötyä, mutta usein hoitoalalla, valitettavasti, vika ei ole itse työssä vaan työkavereissa. Siinä ilmapiirissä. 

Peruskoulutodistuksen alhainenkaan keskiarvo ei ole mikään maailmanloppu, periaatteessa on mahdollisuus edelleen ihan mihin tahansa. Lisäksi tuo, että on ujo yläasteella on ihan normaalia. Ei se suinkaan tarkoita, että on edelleen ujo myös vanhempana. Kun elämän kokemusta hieman karttuu, niin itsevarmuus vaiheittain korvaa sen ujouden. Ei pidä luovuttaa liian helposti omien tavoitteidensa suhteen. Samaan lopputulokseen voi päästä monta erilaista polkua pitkin.

Olin itse ujo ja arka hakeutuessani sotealalle mutta opintojen aikana vähitellen rohkaistuin kohtaamaan ihmisiä. Olin itse jo lähemmäs kolmikymppinen hakeutuessani alalle mutta uskon että nuoriin suhtaudutaan erityisellä lempeydellä niin koulussa kuin työharjoittelussakin. Ujot ovat usein herkkiä ja empatiakykyisiä, heitä sotealalle kaivataan eikä mitään kovia päällepäsmäreitä. Luja voi olla mutta lempeys pitää säilyttää. Tue vain nuortasi rohkeasti hakeutumaan sotealalle. Töitä on niin paljon tarjolla että varmasti se hyvän työilmapiirin omaava työpaikkakin löytyy. 

Vierailija kirjoitti:

Tarttis osaavan ja koulutetun aikuisen neuvoja ja kannustusta, ei tollasta huono-osaisuuden siirtämistä sukupolvelta toiselle.

Kumpikin ala huonosti palkattua ja muutenkin työolot ja työllistyminen ja työehdot hankalia.

Täällä tullu jo ihan hyviä ehdotuksia, miksei mikään muu kelpaa? Esim maansiirtokoneen kuljettaja saa tehdä aika itsenäistä työtä ilman suuria sosiaalisia paineita, samoin erityisesti metsäkoneen kuljettaja. Sopii erakolle hyvin. Rekkakuski, pakettiauton kuljettaja... Monia varsinkin ravintola-alaa paremmin palkattuja hommia, joissa ei tarvi sosialisoida liikoja.

 

Huono-osaisuuden siirtämistä?? Mistä tiedät että vanhemmat huono-osaisia?

Valitse se ala mikä eniten kiinnostaa. Ujous on normaalia ja se voi ajan myötä helpottaa. Jos on ujouden takia vaikea mennä kouluun tai motivaatio on opiskelujen suhteen muuten hukassa, niin kaikkein tärkeintä on se että tekee sitä mistä tykkää ja että menee sitä kohti mikä eniten kiinnostaa. 

Jos valitset alan mikä ei niin kiinnosta, ei motivaatiokaan silloin ole niin suuri. Motivaation puute saattaa myöhemmin kostautua. Mene unelmiasi kohti ja muista että joskus matkan varrelle mahtuu kivikkoisia reittejä, mutta ne kivikot on ylitettävissä kun tarpeeksi jotain haluaa. Tsemppiä! 

Voi mennä vuodeksi korottamaan arvosanoja ja miettimään tulevaisuuttaan TUVaan tms. Miksi ihmeessä tunkee sosiaalisuutta vaativille aloille? Misää opo, ja mikset sinä ap kerro mitä nuo alat vaatii?

Tekninen ala, insinööri tai joku. Mitään sosiaalisia taitoja ei tarvita. Hommista ei edes tiedä muut kuin pomo, että mitä teet, eikä edes ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Ei oo lukio vaihtoehto kun just nyt on rankkaa selvitä edes peruskoulun läpi. Odottaa vaan että pääsee pois peruskoulusta amikseen. Vaihtoehdot on nuo kaksi, ei tarvitse muita ehdotuksia.

Ap

Ei sitä ammattikouluakaan mennä vain luistelemaan läpi. Ne samat ongelmat oppimismotivaatiossa tulee taatusti seuraamaan myös sinne amikseen, ja vielä jos nuori ei lopulta koe valitsemaansa alaa omakseen, keskeyttämisen riski on suuri.

Minä myös kannustaisin sinne lukioon; saa kolme lisävuotta kehittää ja syventää perusaineopintojen kautta tietojaan, ja haeskella, syntyykö motivaatio siitä siirtyä ammatilliselle korkeakoulupolulle vai vielä yliopistoon.

Nuorilta pitää myös vaatia, ei vain etsiä matalia aidankohtia, mistä helpoimmalla pääsee.

Uskomatonta että jotkut on täysin valmiita romuttamaan 15-16 vuotiaan lapsen tulevaisuuden haaveet sen takia että lapsi sanoo olevansa ujo ja jännittävänsä sosiaalisia tilanteita. Herätkää ihmiset!

Ujous ja jännittäminen ei aina näy ulospäin. Luuletteko että tarjoilijanne, kokkinne, terveyden- tai sairaanhoitajanne ei koskaan ole ujostellut tai jännittänyt? Hyvin todennäköisesti on. Estääkö se heitä tekemästä työtään hyvin? Ei.