Lue keskustelun säännöt.
Millaista oli 80-luvulla?
Etenkin teininä. Jos olit teini 80-luvulla, millaista se oli? Vaatteet, musiikki, vapaa-aika...? Itse en elänyt silloin, joten kiinnostaisi tietää.
Kommentit (881)
Vierailija kirjoitti:
Ainakin punamulta hallituksien Suomessa duunarin palkalla pärjäsi huomattavasti paremmin kuin nykyisin, palkalla oli ostovoimaa. Esim asuntoihin ei saanut kuin max 10 vuoden laina-ajalla, mutta hyvin sai maksettua, vaikka olit työläiskodin nuori ja et kotoa saanut penniäkään.
Ihan täyttä soopaa, reaalitulojen mediaani on nykyään 1,5x sen mitä 80-luvulla. Elintaso on tänä päivänä ts. huomattavasti 80-lukua parempi ja rikkailla vielä sitäkin parempi. Myöskin asumisväljyys on nykyisin parempi kuin 80-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luku oli - tai ainakin osa siitä - vapautumisen ja toivon aikaa.
Suurin piirtein kaikki muu olikin sitten paljon huonommin kuin nykyisin.Sepä juuri, että tottakai 80-luku oli 70-luvun jälkeen ihanaa aikaa monelle. Mutta jos ihminen, joka ei ole elänyt vielä tuolloin kysyy, hän vertaa sen ajan asioita nykyaikaan ja ymmärtää vielä vähemmän mitä on ollut 70-luku.
No jos se nykyajan Kysyjä ei tiedä 70- ja 80-luvuista, niin osaa se verrata ilmapiiriä.
Silloin kasarilla syttyi se tulevaisuudenusko, jengi luotti valoisampaan tulevaisuuteen ja kaikki näytti kehittyvän myönteisempään ja länsimaisempaan suuntaan. Oli iloa ja valoa, väriä harmauden jälkeen.
Kyllä siitä saa käsityksen, kun vertaa nykyaikaan, jolloin kaikilla on vähintäänkin burn-out ja masennus ja korot nousee ja pakkanen kiristyy ja korona ja katujengit ja Ukrainan sota ja lintuinfluenssa.
Ei silloin 80-luvulla oltu menossa joka suhteessa alaspäin ja tulevaisuudennäkymät apaattisia.
Ihanin lomareissu ikinä oli v. -83. Kreikan saarella 2 vk sveitsiläisen mäkihyppääjän kanssa oli unelmaa. Päristelimme ympäri saarta hänen pakullaan. Hän oli ollut saarella jo muutaman viikon joten paikat olivat tuttuja. Kävimme pikkukylien ihanissa, vaatimattomissa ravintoloissa joissa sai huippuhyvää ruokaa. Hän oli tutustunut englantilaiseen lääkäriin joka oli vuokrannut talon vuoren rinteeltä. Lääkäri ei ollut paikalla ja hänen luvallaan kävimme tuossa ihanassa talossa. Lämpimän yön pimeydessä istuimme terassilla ja katselimme merellä lipuvia, täydessä valaistuksessa olevia loistoristeilijöitä. Usein istuin rannalla katsomassa, kun hän viiletti surffilaudallaan pitkin meren aaltoja. Koko 80-luvun ajan kävin joka vuosi lomamatkalla. Kreikka oli useimmin kohteena.
Vierailija kirjoitti:
Töihin pääsi kun vaan käveli johonkin firmaan sisään ja kysyi että onko töitä tarjolla.
Minä en päässyt. Onneksi sain kesätöitä suhteilla.
Kouluissa ei edes yritetty estää kiusaamistilanteita. Omassa koulussani tukioppilaiden ohjaaja (äidinkielen opettaja, mies) oli mukana pilkkaamassa luokan poikien kanssa hiljaisia tyttöoppilaita.
Paljon hyvää oli tuolloin:
- Ei ollut somea ja sen lieveilmiöitä.
- Eletroniikka tuli koteihin, musaa kuunneltiin kunnon soittimista, ei rimpuloista mp3 soittimista. Ghettoblasterit olivat hienoja ilmestyksiä. Tietokoneita ja videopelejä ilmaantui vähitellen koteihin
- Nuori (ja muunkin ikäinen) sai töitä kun vaan viitsi hakea. Ei ikäsyrjintää kummassakaan päässä
- Musiikin diggailu oli = levyjä, kasetteja, musalehtiä (Suosikki) . Muusiikissa oli melodioita ja mahtavia biitejä. Ei tekoälyn tuottamaa touhkaa
- Ei silikonihuulia, naisilla upeat kampaukset ja naisellisia vaatekertoja. Pojat ja tytöt erotti toisistaan
Joka ajassa on omat hyvät juttunsa ja huonot juttunsa. Tekniikka on nyt paljon kehittyneempää mutta muuten ollaan monessa asiassa menty alamäkeen ja kovaa. Valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No oli värikkäitä vaatteita lapsilla koulussa nyt näkyy aivan mustia
vaatteita. Talvella oli kuitenkin pipot päässä , lapaset , sormikkaat tai kinttaat kädessä ja juuri tai kaulahuivi oli kaulassa villasukkia oli jalassa ja toppahousut.
Nyt kulkevat paljain päin ja kovallakin pakkasella on ohuet housut ja nilkat paljaana.Sitten ovat sairaana.
!
Syötiin ennen kunnon ruokaa eikä mitään roskaruokaa, ja Linja- autot kulki kiitteväati.
Neon värit olivat muodissa,
Myös oli Luomalla eri värisiä toppasaappaita ja lapikkaita ja huopikkaita.
Eikö ollu kännyköitä joka ikäisellä, ensimmäiset kännykät olivat isoja ja kaliita tosin kyllä on nytkin jotkut kännykkät kalliita.
Oli silloin paremmin
Muovikorut ja kengät. Pastellisävyiset muoviset korvakorut, jossa korvan lävistävä piikki oli myös muovia. Muovisia kesäkenkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihanin lomareissu ikinä oli v. -83. Kreikan saarella 2 vk sveitsiläisen mäkihyppääjän kanssa oli unelmaa. Päristelimme ympäri saarta hänen pakullaan. Hän oli ollut saarella jo muutaman viikon joten paikat olivat tuttuja. Kävimme pikkukylien ihanissa, vaatimattomissa ravintoloissa joissa sai huippuhyvää ruokaa. Hän oli tutustunut englantilaiseen lääkäriin joka oli vuokrannut talon vuoren rinteeltä. Lääkäri ei ollut paikalla ja hänen luvallaan kävimme tuossa ihanassa talossa. Lämpimän yön pimeydessä istuimme terassilla ja katselimme merellä lipuvia, täydessä valaistuksessa olevia loistoristeilijöitä. Usein istuin rannalla katsomassa, kun hän viiletti surffilaudallaan pitkin meren aaltoja. Koko 80-luvun ajan kävin joka vuosi lomamatkalla. Kreikka oli useimmin kohteena.
Osaa verrata ilmapiiriä. Muttei varmaan olisi valmistautunut siihen, että keski-ikää vanhempi osa väestöstä on elänyt sota-ajan ja asenteet ja puheet sen mukaisia. Ilmapiiri oli paljon nykyistä vakavampi, vaikkakin enemmän tulevaisuuteen uskova ja vapautunut - nyt lähinnä pelätään tulevaisuutta.
Mitään erilaisuutta ei sallittu ja turpaansa saattoi saada jos erottui joukosta.
Ja se, mikä tulisi shokkina on, että olet yksin, jos olet yksin. Ei ole pelastavaa puhelinta ja somea. Ei saa kontaktia keneenkään ellei mene fyysisesti toisen luo tai soita yhteisellä lankapuhelimella toisen kotiin. Jossa puhelimeen vastaa esim. Isä tai sisarus. Ilmapiiri oli todellakin erilainen kuin nykyään.
Syötiin nauriita raakana. Hiihdettiin kouluun kesät talvet puusuksilla. Leikittiin käpylehmillä maalattialla talvella päreen valossa ja karulla kalliolla kesällä. Lipeällä pestiin tukka savusaunassa. Oi niitä aikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy korjata sen verran, että olihan kasarillakin omat suuret kauhukuvat, kuten ydinsota. Eli eipä sekään mitään kevythenkistä aikaa kaikilta osin ollut, mutta 70-luvun jälkeen maailma avautui aiempaa enemmän.
Muistoja teinivuosilta:
- AIDS:sta alettiin puhumaan ja pelottelemaan
- moni teini poltti, silloin ikäraja 16v
- Suomessa todettiin poliotartunta vuonna 1984 ja pian sen jälkeen 9 lisää. Kauhea paniikki rokottaa kaikki. Ensin piikkiä ja sitten tehosterokote sokeripalassa. Hommat hoidettiin puolessa vuodessa.
- tsernobylin ydinonnettomuus 1986
- vesisänky
- solarium
- pankkikortti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa selostaa koko kasariajan kaikkia puolia, mutta tässä näkemykseni kolmesta mainitsemastasi asiasta:
Vaatteet: edeltävään vuosikymmeneen verrattuna vaatteet oli mielestäni huikeasti parempia. Ylikireiden farkkujen sijaan muotiin tuli väljät "ukkohousut" ja porkkanamallifarkut, räikeiden värien, teryleenin ja iänikuisten kireiden trikoiden sijaan raikkaammat värisävyt, hulmuhelmat, luonnonkuidut ja kauniit tekstuurit. Övereitä olkatoppauksia lukuun ottamatta kaikki oli siinä suhteessa paremmin ja valinnanvaraa enemmän.
Musiikki: musiikkimaku tuntui myös monipuolistuvan. Rinnalla kulki edelleen jo vanhemmat klassikot, mukaan tuli yhä vahvemmin mm. hiphop, "uusi aalto", reggae ja ns. maailmanmusiikki.
Vapaa-aika: koska mitään somea ei ollut, ei tietokoneita, ei kännyköitä, ei virtuaalimaailmaa, niin porukat hengailivat enemmän yhdessä. Tietenkin paljon riippui siitä, missä sattui asumaan - maaseudulla on eri mahdollisuudet kuin isommilla kirkoilla. Disko oli kova sana, erilaiset urheiluharrastukset, kirjeenvaihtoystävät, lukeminen, musiikin kuuntelu, konsertit (jos oli varaa) ja ihan perinteinen hengailu kavereiden kanssa jonkun kotona tai kylillä. Musiikin kuuntelusta vielä sellainen tyypillinen juttu, että kasettimankalle tallennettiin suosikkibiisit niistä harvoista ohjelmista, mitä siihen aikaan radiossa lähetettiin. Rockradio oli suuri ja tervetullut uudistus kasarin alussa, se lisäsi nuorisomusiikin määrää radiossa ihan dramaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy korjata sen verran, että olihan kasarillakin omat suuret kauhukuvat, kuten ydinsota. Eli eipä sekään mitään kevythenkistä aikaa kaikilta osin ollut, mutta 70-luvun jälkeen maailma avautui aiempaa enemmän.
No jotkut pelkäsi sitä ydinsotaa, mut en muista, että se mikään iso uhkakuva olis ollu. Ala-asteikäisenä katoin aina puoli ysin uutiset (ja urheiluruudun) vanhempien kanssa ja muistan ne ydinsotajutut ja neukkujen ja jenkkien kilpavarustelun, mut meillä faija ainakin osasi selittää lapselle, ettei tommosta tarvi pelätä, et ne vaan uhittelee, ja et kumpikin osapuoli tajuu, että tuho tulee jos ydinaseet laukaistaan.
Kai - 86 jotkut pelkäsi Tsernobylin laskeumaakin, mutta sekin pelko meni aika äkkiä ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä kasarilla oli monin tavoin parempaa kuin nykyisin, mutta teini-iän kokemukseni eivät olleet hyviä. Kävin itse aivan kammottavan yläasteen, jossa kiusaaminen rehotti, eikä siihen puututtu mitenkään siihen aikaan. Valtaa pitivät kovikset. Jos sait kokeesta ysin, piti olla ihan hiljaa, muuten alkoi kiusaaminen. Jos olit kiltti ja hyvä koulussa, et todellakaan saanut meikata, siitä päättivät nämä järjen jättiläiset. Olen viisikymppinen ja oikeasti voi sanoa, että koko elämäni yläasteen jälkeen on kulunut siitä toipuessa. Nykyään puututaan joihinkin juttuihin ehkä liikaakin, mutta minusta se on paljon parempi kuin se täysin välinpitämätön kulttuuri mikä kasarilla oli. Äitinikin vain totesi jälkeenpäin, että ei kai minua enempää kiusattu kuin muitakaan - normaalia oli kärsiä, ja numeroahan siitä ei tehdä p*rkele. Omien lasteni yläkoulu tässä jokunen vuosi sitten oli kuin pyhäkoulu omaan kouluuni verrattuna.
Luin tyttöjen SinäMinä ja MeKaksi -lehtiä ja jälkeenpäin vasta olen tajunnut, että nekin olivat monesti aika sairaita. Novelleissa ryypättiin ja meni taju ja kai tultiin raiskatuiksi, mutta on se Veka vaan niin ihana!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yli varojen elettiin, mutta mukavaa oli niin kauan kun kesti. Ikävästi kuitenkin jälkeenpäin kävi muutamille. Nyt pitäisi muistaa, ettei toisteta silloisia virheitä.
80-luvun loppu:
Skop sai aikaan kaaoksen. Skopin johtaja teki itsarin. Miljarditappiot . Maksettavaksi langetettiin korkoina , veroina yms. veronmaksajille silloin noun 50-100 miljardin väliin. Netissä oli että 14000 ihmistä yrittäjää yms. rahansa, mt:een menettäneenä teki lopullisen ratkaisun ja päättivät päivänsä. Elämä oli -80 luvun huuman jälkeen monille yhtä helvettiä, työttömyyttä, rahattomuutta, selviytymistä huomiseen. -90 luku oli Suomen historian pahin nykylama. 1930 luvun laman kauhuista en tiedä, oli varmaan sekin.SKOP myi lainoja ja kun markkinat kuumeni Skop maksoi korkeampaa korkoa lainaamistaan rahoista. Arsenal (roskapankki joka hoiti skopin asioita) la
Aihe oli 80-luku. Muutama kommentti :Suomen pankki otti SKOPin haltuun vasta vuonna 1991. Itsemurhat olivat huipussaan 80-luvun lopulla, ne vähenivät radikaalisti heti laman alettua. Kun muillakin meni huonosti, ei ottanut enää niin itsetunnon päälle. Lähde :https://mielenterveyspooli.fi/materiaalipankki/itsemurhien-ehkaisy/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjaimellisesti KAIKKI oli paremmin
No ei nyt ihan kaikki sentään! En muista varmuudella, oliko enää teininä, mutta esiteininä nyt ainakin oli, ja voi olla että vielä 13v eli virallisena teini-ikäisenä vielä, niin siis ruumiillinen kuritus vielä ns. normaalia toimintaa ainakin meillä. Jonnet ei varmaan tajua, että 80-luvulla vielä todella kuritettiin lapsia vyöllä takapuolelle.
Joo, itse sain vyöstä viimeisen kerran kun olin 13, vuosi oli -88. En todellakaan pidä hyvänä ideana, mutta ymmärrän kyllä sinänsä ihan, miksi vanhemmilla keitti yli. Eli olin jäänyt kiinni kaupasta varastamisesta, ja selvinnyt siinä vaiheessa pelkällä puhuttelulla ja lyhyellä arestilla, mutta jo heti vähän ajan päästä varastin toisesta kaupasta ja jäin taas kiinni. Noloa oli (ja periaatteessa jo laitontakin siinä vaiheessa, kuten itse sain tietää vasta paljon myöhemmin), mutta kolmatta kertaa en enää varastanut.
olin teini ja kovin ujo ja epävarma, mitä peittelin olemalla reteä. Aloitin tupakoimaan ja juomaan alkoholia 12-13 vuotiaana, onneksi vanhemmat oli sen verran tiukkoja, että oli pakko aina tulla ajoissa kotiin enkä ihan tärviölle sentään päässyt. Kavereita oli paljon, käytiin kylässä tai hakemassa toisiamme ulos ilman sen kummempaa etukäteen sopimista, tosin soiteltiin myös paljon, edelleen nyt 57 vuotiaana muista kahden parhaan kaverini puhelinnmeron :D.
Koulussa oli tasoryhmät, itse olin laajalla matikan ja kielten tunneilla, mikä oli hyväksi, kun parhaat kaverini olivat keski- tai suppealla tasolla, enkä yksi kehdannut luokassa häiriköidä vaan tuli sentään jotain opittua, lukioonkin menin kevyesti. Kaveritkin kyllä sitten vähän vanhempana kouluttivat itsensä ja hyvissä ammateissa ovat nykyään, kuten minäkin, vaikka tosiaan oltiin sen ajanjakson "pissiksiä", eli viikonloppuna ryypättiin itsemme huomalaan ja pissittiin porttikäytävissä ja puistoissa.
Ulkonäköön ei samalla tavalla kiinnitetty huomiota kuin nykyään, vaikka toki muotivaatteisiin piti pukeutua, ja ne olikin melkein kaikilla samanlaisia, ehkä väri oli eri, kaupoissa kun ei ollut niin paljon valinnanvaraa ja muotkin oli aika yksipuolista. Toki sitten punkkarit, teddyt ja vastaavat pukeutuivat omilla tavoillaan, itse olin ihan perusteini tässä asiassa.
Jotenkin en saa yhtään kiinni näistä ajatuksista, että 80-luvulla olis ollut kauheesti väkivaltaa ja kaikki olis ryypänneet koko ajan.
Olihan alkoholikulttuuri erilainen ja tapeltiin silloin, mutta jos nykypäivään vertaa, niin melko pientä tuo kaikki oli verrattuna tämän päivän ilmiöihin.
Silloin oli puliukkoja julkisilla paikoilla - joo, valtaosa ihan harmittomia tenukeppejä, jotka oli kohteliaita etenkin naisille ja lapsille.
Nykypäivän lommoposkiset narkkarit on puukkoineen arvaamattomia, seuraavan annoksen tarve voi ajaa ihan mihin vaan sekoiluihin.
Väkivaltaa oli, mutta tappeluissa oli kuitenkin joku moraalikoodi, kunnon mies ei lyönyt tai potkinut maassa makaavaa. Jopa rikollisilla oli vanhan liiton miesten koodisto, jonka mukaan toimittiin. Joku roti enimmäkseen kuitenkin oli.
Tällä vuosituhannella paskaelokuvista ja peleistä mallinsa saaneet sekopäät pahoinpitelevät ilman mitään pidäkkeitä, kaikki on sallittua ja iljettävimmillään maassa makaavan pään päällä hypitään, yms.
En siis kiistä, etteikö tosiaan ryypätty ja tapeltu silloinkin, niissäkin asioissa kuitenkin pysyttiin ihan hulluimpia tapauksia lukuunottamatta joissain rajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei todellakaan ollut paremmin. Aika kultaa vanhusten muistoja ketjun perusteella. Lapsen näkökulma on toinen. Muistan lapsuudestani ja nuoruudestani radikaaleja eroja nykypäivään, jotka luojan kiitos muuttuneet parempaan suuntaan.
- Sodan varjot, viinaan kuolevat miehet. Suomalainen alkoholikulttuuri oli kammottava. Lähes JOKA perheessä isällä oli piilopulloja ja alkoholi oli ongelma. Tyypillinen mies veti kunnon kännit vähintään viikoittain. Alkoa käytettiin järjettömästi myös työkuvioissa. Pitkät lounaat ja kännissä kotiin. Seurauksena sairaita ihmisiä ja ennenaikaisia kuolemia. Nykykeski-ikäiset miehet urheilevat vapaa-ajalla, 80-luvun keski-ikäiset joivat.- Pojilta ei sallittu itkua, edes naurua, pehmoilua läheskään samoin kuin nykyään. Pojista piti kasvaa karskeja ja mykkiä miehiä, ei mitään homoja tai tyttöjä. Homofobiasta johtuen aika oli rankkaa niille, jotka eivät sopineet muottiin. Fyysinen kur
-alkoholi on edelleen ongelma.
-poikia ei enää ole koska mies sukupuolta kritisoidaan.
-Hiv tunnistetaan nykyään aikasemmin siksi siihen ei enää niin paljon menehdy.
-yhä harvempi nuori ajaa autolla.
-Tänä päivänä ei saa otettua kontaktia lainkaan.
Jälkikasvuni kävi jokunen vuosi sitten ala-asteen samassa koulussa, jossa itse vietin luokat ykkösestä kutoseen 80-luvulla.
Silloin 40 vuotta sitten kyseisessä koulussa oli joka ikisenä koulupäivänä kouluterveydenhoitaja paikalla klo 8-16.
Koululääkäri oli parina päivänä viikossa paikalla.
Koulussa oli käsitykseni mukaan melko täysinvarusteltu hammaslääkärinhuone, jossa päivysti hammashoitaja joka koulupäivä, ja hammaslääkäri sen 2-3 päivää viikossa.
Ihmettelen suuresti, mitä tässä yhteiskunnassa on sössitty 80-luvun jälkeen näin pahasti, että moista palvelua on aivan turha kuvitella lastensa saavan!
Mihin rahat nykypäivänä on oikein kulutettu? Hyvä jos kouluterveydenhoitaja on pari päivää viikosta koululla, kaikki nuo muut palvelut on häivytetty terveyskeskuksiin, jonne ala-astelaisille sitten osuu ajat kesken koulupäivän ja kauhea härdelli vanhemmille lähteä kesken omien töiden kuljettamaan.
Kyllä monikin asia oli ennen paremmin.
Kasarilla varsinkin.