70-luvun lapset! Minkälaisia ruokia lapsuudenperheessäsi syötiin 70-luvulla?

Ei ikinä mitään pakastejuttuja. Muistan olleeni 80-luvulla köksän tunnilla, kun piti jotain maissihernepaprikaa sulatella ;) Mikä tää on?



Mandariineja sain ekan kerran 70-luvulla, harvinaisena herkkuna ja appelsiinimehua juotettiin -77 syntyneelle pikkusiskolleni ihan pikkusena vauvana :D

meillä ei ikinä ollut soossia ilman lihaa, ei maitoperuja(mitä ne on), ei makaronivelliä(söin sitä ensimmäisen kerran alettuani seurustelemaan, poikaystäväni kotona), ei velliä tai puuroa ruuaksi.



ei kuitenkaan oltu mitään varakkaita

Me oltiin aika varakkaita ja syötiin makaroonivelliä : )

Tai siis me lapset syötiin, ja tykättiin ihan kauheesti.



Meilläkään ei kyllä ollut maitoperuja - mitä ne sit lienekään... mieheni kotona puhutaa peruista kun tarkoitetaa perunoita.

Ihan perinteisiä hämäläisiä ja satakuntalaisia ruokia.

meillä ne samat jo mainitut kanat ja possunkyljykset ja makkarakupit(nam). lisäksi äiti teki melko usein uunilahnaa,ja se oli herkkua...mutta sen lahnan piti olla iso.

Meillä syötiin paljon jauheliharuokia, lihapullia, mureketta ja murusoosia.



Ruskea kastike ei koskaan ollut pelkiltään, vaan siinä oli lihaa, nakkeja tai makkaraa.



Kalaa syötiin vähän, tai siis mä en suostunut syömään muuta kuin pakastekalaa tai kalapuikkoja. Muista meni kuulemma ruoto kurkkuun.



Keittoja, kaalipataa, laatikkoruokia. Äiti laittoi hyvin monipuolista ruokaa. Joka päivä oli jotain vihannesta, salaattia, pakastevihanneksia tai vain kurkunsiivuja.



Jos isä laittoi ruokaa, siis harvoin, meillä oli aina joko makaroonia ja murusoosia tai uunimakkaraa. Äiti oli joskus pitkään sairaana, meinasi makkara ja makarooni tulla korvista pihalle.



Valmisruokia meillä on aina syöty hyvin vähän. Vasta 80-luvulla kun äiti meni töihin, meillä kokeiltiin milloin mitäkin. Mutta ei kelvannut, oltiin opittu hyvään ruokaan ja niinpä äiti laittoi ruuan ja opetti sen taidon meillekin.

Perunaa oli lähes päivittäin joko keitettynä tai muusia. Lisäksi kastikkeita (makkara, jauheliha, palapaisti, lihapulla, kana)



Sunnuntaina oli yleensä kyljyksiä, merimiespaistia, karjalanpaistia, uunikanaa paistettua- tai uunilohta tms fiinimpää lihaa.



Tirripaisti on myös tuttua. Meillä oli myös maksapihvejä, silakkapihvejä, paistettuja ahvenia ja jauhelipapihvejä.



Keittoja syötiin myös paljon: hernekeittoa, lihakeittoa, jauhelihakeittoa, makkarakeittoa, kesäkeittoa, kalakeittoa, makaroonivelliä.



Jälkkärinä pannaria, lettuja, köyhiä ritareita, kiisseleitä, uunipuuroa.



Joskus tehtiin itse pizzaa tai lämpimiä leipiä. Spaghettia ja jauheliha/lihapullakastiketta oli myös satunnaisesti.



Makaroonilaatikkoa ja janssonin kiusausta tai lohiperunakiusausta oli myös.



Salaattipuolena oli lähinnä raasteita (porkkana, lanttu, kaali) ja tomaatti aja kurkkua sellaisenaan.



Ranskalaiset perunat ja nauravat nakit olivat harvinaista herkkua.



Valkosipuliperunoita oli myös meillä mutta taisin olla jo silloin yläasteikäinen.



Mistäköhän johtuu, että meillä ei nykyisin hirveesti syödä perunaa...? ;-)

En ole sen jälkeen keitellyt perunoita montaakaan kertaa... samoin kaikki ruskeat kastikkeet etoo sen takia että niitä tuli syötyä tosi paljon. Laatikkoruokia oli paljon, silakkalaatikkoa ja sen sellaista. Haudutettuja puuroja ja kaikkea mahdollista mikä tekeytyi pitkän aikaa leivinuunissa, maalla kun asuttiin. Riisi oli suurta herkkua sen harvan kerran kun sitä tehtiin ruuan lisäkkeeksi.

Sitten siihen aikaan paistettiin kokonainen broileri, joka sit jaettiin perheelle. Sellaset pakastejutut oli meillä in. Lauantaisin kiukaalla lämmitettiin nakkeja (joko foliossa kiukaalla tai sitten jossain vaiheessa meillä oli sellainen ko. tarkoitukseen tarkoitettu teräs" vati" , joka riippui katosta kiukaan yllä). Sunnuntaisin iskä paistoi pihvit.

Joo, ja nakkikastikettakin oli usein. Ja se tehtiin siten, että rasvassa ruskistettiin jauhot ja sitten vettä päälle. Ekaks tietty kärtsättiin ne nakit ja otettiin sitten pois jauhojen tieltä ja laitettiin takas, kun soossi oli valmis.

Hauska ketju.



Eipä meilläkään mitään läskisoosia ollut, vaikka tosi köyhiä oltiin. Aika monipuolista ruokaa äiti teki arkisin, mutta simppeliä arkiruokaa kuitenkin. Tämmöiset tulee kuitenkin mieleen:



- kalapuikot sitruunaa ja ketsuppia kyytipojaksi

- erilaisia keittoja

- spagettikastike + spagetti

- italianpata

- veriletut (sellaisesta jauheesta tehdyt)

- makaronilaatikko, jauhelihaperunasoselaatikko ja sit sellainen perunalaatikko, jossa oli perunoita viipaleina, jauhelihaa ja paprikaa, nam



Mut viikonloppuisin meillä oli aina " parempaa" ruokaa eli käytännössä kokolihaa. Mun ehdottomia suosikkeja oli äidin tekemät Osso Buccot ja sit Stockan marinoimat lampaankyljykset. Kyljyksiä oli aina aika vähän, mut sit siinä marinadipaistoliemessä oli ihana paistinpannulla uittaa ruisleivänpalasia ja nauttia oikein kunnon mauista.

Makaronivelliä ja perunamaitojuttua ei ollut.

Teen samoja itsekkin vielä. Tosin hedelmiä ja salaattia on aina lisänä.

Lisäksi mieleeni on jäänyt sellaiset " herkut" kuin viipaleina paistetut lauantaimakkarat, joihin sitten laitettiin herne-maissi-paprikasekoitusta sekä jauhelihapizza tomaatin ja juuston kanssa usein lauantai-iltaisin.

mutta 1 lempiruoistani oli LEIPÄMAITO!

Eli kattilassa kiehautettin maito, siihen sitten kuutioitiin ruisleipäpaloja, vielä voinokare ja NAM!

(kuulostaa tosi aneemiselta ruoalta nykyaikana...)

Ja toinen oli rasvassa pannulla paistetut ruisleivänpalat, oikein tirisivät rasvaa. Niin joo, ja syötiinhän me myös maitoperunoita. Ihme, että tässä ei olla täysin aliravittuja.

Usein siis ilman mitään välillä makkaraa tai kyljyksiä seassa.

Isäni on edelleen sitä mieltä, että ruoka ei ole ruokaa, jos ei ole perunoita. Hän aina huomautteli äidilleni, että makroonilaatikonkin kanssa pitäisi olla perunaa.



Ja leipää piti aina ottaa! Paksu ruisleipäviipale. Kasviksia meilläkään ei ollut. Kai joskus kurkkua.



Äiti teki joskus maitokaalia ja kesäkeittoa (Yök, jo niiden hajukin.) Uusia perunoita syötiin myös kesäaikaan ja pelkkää voita seurana tai jos halusi silliä (lapset eivät halunneet), toisinaan oi sitä.



Meilläkin makarooniveliä. Ja äiti teki usein herkuksi suklismannaa tai suklaakiisseliä.

Eli sitä paistettua lauantaimakkaraa, joka taipui paistettaessa kupiksi ja sisään voi laittaa jotain... ne oli pienenä herkkua.



Ja meillä paistettiin silakkaa, sain itse perata niitä torireissun jälkeen. Sen kanssa muussia. Toinen kalaruoka oli paistettu seiti.



Makkarakastike oli herkkua, samoin äidin tekemä kaalilaatikko, makaronilaatikko. Jauhelihasta tehtiin pullia, erilaisia kääryleitä ja färssejä.



Ruskea jauhelihakastike on eka ruoka, jonka opin laittamaan 8-vuotiaana.



vm -69

Lisukkeena riisiä ja mustaviinimarjahyytelöä. Jossain vaiheessa tuota taisi olla pöydässä joka viikonloppu, siitäkö johtunee ettei riisi kuulu herkkuihini.



Toinen viikonloppuruoka oli keitetty naudan kieli sitruunapippuri-kermakastikkeessa.



Saunan jälkeisiin herkkuhetkiin kuuluivat jauhelihapitsa tai lämpimät voileivät (päällä kinkkua ja ananasta).



Eikö tuo jonkun mainitsema italian pata tullut markkinoille vasta 80-luvulla? Silloin sitä meillä ainakin kauhottiin lautaselle liiankin kanssa.

*VERIPALTTU*



(kaupasta ostettiin, isosta mötikästä viipaloitiin pala) valkokastikkeen sekä tietenkin perunoiden kanssa. Veriletut äiti paistoi itse - osti kaupasta puolen litran purkin verta...



En kaiketi oo ainoa...



Makkarakuppeja, uunikyljyksiä,keittoja, paistettua kalaa, uunivuokia esim perunaa ja kalaa. Mutta aina perunaa, ei makaroneja ja harvoin tai ei koskaan riisiä (koulussa kyllä).



ja -71

Siihen ruoka perustui.



Lisäksi:

Jauhelihakastiketta

Makkarakastiketta

Läskisoosia

Kyljyksiä

Wienerleikkeitä

Makaronilaatikkoa

Silakkapihvejä

Liha- tai kalakeittoa

JOskus harvoin kanaa

Kaalilaatikkoa

Kaalikääryleitä