Pikkupaikkakunnalle tuppukylään "jämähtäminen"
Olen aina ajatellut että ihmisen on hyvä nähdä erilaisia paikkoja, asua eri paikoissa, opetella sopeutumaan ja tutustumaan erilaisiin ihmisiin ym. Ajatusta on vahvistanut se että siskoni on asunut samalla pikkupaikkakunnalla koko ikänsä ja on todella suvaitsematon ja rajoittunut ja samoin hänen aikuinen poikansa. Myös asunut siellä vaan aina. Ovat epäileväisiä kaikkia yhtään erilaisia ihmisiä kohtaan, on kyse sitten ihonväristä, pukeutumisesta, suuntautumisesta tms.
Oma lapseni on tottunut erilaisuuteen, hänellä on kavereita ympäri Suomen ja on paljon käynyt Helsingissä ym. On hyvin suvaitsevainen ja avoin. Nuoresta alkaen puhuikin että haluaa muuttaa Helsinkiin tai jonnekin muualle isommalle paikkakunnalle.
Nyt sitten kävikin niin että löysi elämänkumppanin ja jäi sittenkin sinne pikkupaikkakunnalle asumaan. Näyttää siltä että ei ole muuttamassa minnekään.
Lohduttakaa nyt minua että hänestä ei tule suvaitsematonta kapeakatseisesti ajattelevaa rasistia, vaikka jäikin sinne? 😅
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ikänsä Helsingissä asuvaa pidetään maailmankansalaisena, mutta Pihtiputaalla asuva on jämähtänyt paikalleen?
Pikkupaikasta Helsinkiin muuttaneena, täällä tottuu että ympärillä puhutaan eri kieliä, pukeudutaan eri tavalla, erilaisuus ei pistä silmään kun päivittäin on ympärillä suunnasta toiseen ihmisiä.
Juuri tämä. Siskoni pelkää kaikkea erilaista, puistossa istuvien ja pullosta hörppäilevien kulkijoiden kohdalla nyrpistää nenäänsä ja toteaa että hyi helvetti (ääneen, ja vielä ihmettelee kun miehet huutavat jotain takaisin), ei mene samaan kassajonoon jossa on tummaihoisia koska ei niistä tiedä mitä tekevät, pysähtyy tuijottamaan jos näkee vaikka naisparin kävelevän käsi kädessä ja valittaa miksi noidenkin täytyy tuolla lailla esittää....
Tai ehkä siskoni on vaan ääliö. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ylimielisesti pikkupaikkakunnalla asuviin epäluuloisesti suhtautuvat ovat itse suvaitsemattomia.
Mä asun itse vielä pienemmässä kunnassa. Mutta olen asunut sekä maalla että kaupungissa ihan ympäri maan. SE elämänkokemus on mielestäni hyvä asia. Ap
Mikä sitten saa sinut näkemään asiat noin mustavalkoisesti ?
Vierailija kirjoitti:
Se on nähty mihin se liika suvaitsevaisuus johtaa. En halua ikkunastani käsikranaatteja sisään vuosikymmenten suvaitsemisen jälkeen joten anteeksi vaan, elelen mielelläni suvaitsemattomana rassssena täällä tuppukylällä ihanassa rauhassa.
Päivitys suomeesi:
Se rasisti eli rasse korvataan nykyisin sanalla rassukka.
"Elelet mielelläsi suvaitsemattomana rassukkana"
Vierailija kirjoitti:
Helsinki, suomalaisten onnela ?
Viittaako tää Sedu Koskiseen?
Vierailija kirjoitti:
Olen asun Helsingissä ja pienemmissä kaupungeissa. Nyt asun tuppukylässä ja koen löytäneeni paikkani. Olenko rajoittunut ihminen? En ole.
Nimenomaan. Olet asunut monessa paikassa, maalla ja kaupungeissa. Juuri kuten minunkin mielestäni on hyvä tehdä. Nähdä vähän jotain muutakin kuin oma nenä, niin oma elämänkokemus ja ajatusmaailma ei ole niin rajoittunut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on nähty mihin se liika suvaitsevaisuus johtaa. En halua ikkunastani käsikranaatteja sisään vuosikymmenten suvaitsemisen jälkeen joten anteeksi vaan, elelen mielelläni suvaitsemattomana rassssena täällä tuppukylällä ihanassa rauhassa.
Päivitys suomeesi:
Se rasisti eli rasse korvataan nykyisin sanalla rassukka.
"Elelet mielelläsi suvaitsemattomana rassukkana"
Niin oliko tässä viestissäsi joku ideakin? Edelleen asun täällä ihan mielelläni rauhassa, mites siellä suvaitsevaisessa kaupungissa missä pyörätkin häviää alta aikayksikön?
Vartuin pienellä paikkakunnalla, enkä päässyt matkustelemaan ulkomailla, mutta olin siitä huolimatta optimistinen ja suvaitsevainen hippinuori. Sellainen "erilainen" siis.
Nyt aikuisena olen käynyt lomilla ja työn puolesta vaikka missä, ja mitä enemmän olen tutustunut muuhun maailmaan, sitä rasistisemmaksi ja isänmaallisemmaksi olen tullut. Nykyään olen ihan täysi persu ja ylpeä siitä.
Näinkin päin se voi siis mennä, kun todella avaa silmänsä, eikä vain haaveile.
Hämmästelen kyllä aloittajaa, joka ei huomaa oman ajattelunsa ahtautta.
Kaikkialla, niin suurkaupungeissa, Lapin erämaamökeissä tai Keski-Suomen pikkukunnissa voi asua vaikka minkälaisia ihmisiä. Meihin kun vaikuttaa niin moni muukin asia kuin vain asuinpaikka.
Ap:n lapsella on jo kokemuksia muualta, mutta hän valitsee jäädä pienelle paikkakunnalle. Pojasta en olisi huolissaan. Sen sijaan voisi olla paikallaan miettiä, miten ap:n ajatusmalli vaikuttaa pojan jatkoon ja sopeutumiseen maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Siellä missä asuu enemmän ihmisiä niin siellä on myös yksilöön kohdistuvia ongelmia enemmän
Vaikka miten hehkuttavat että ympärillä erilaisia ihmisiä ja siihen tottuu ja olen niin avoin blaablaa niin fakta kuitenkin on että on myös kohonnut riski joutua rikoksen uhriksi. Sitten kun napsahtaa kohdalle niin kysytäänpä uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ikänsä Helsingissä asuvaa pidetään maailmankansalaisena, mutta Pihtiputaalla asuva on jämähtänyt paikalleen?
Pikkupaikasta Helsinkiin muuttaneena, täällä tottuu että ympärillä puhutaan eri kieliä, pukeudutaan eri tavalla, erilaisuus ei pistä silmään kun päivittäin on ympärillä suunnasta toiseen ihmisiä.
Juuri tämä. Siskoni pelkää kaikkea erilaista, puistossa istuvien ja pullosta hörppäilevien kulkijoiden kohdalla nyrpistää nenäänsä ja toteaa että hyi helvetti (ääneen, ja vielä ihmettelee kun miehet huutavat jotain takaisin), ei mene samaan kassajonoon jossa on tummaihoisia koska ei niistä tiedä mitä tekevät, pysähtyy tuijottamaan jos näkee vaikka naisparin kävelevän käsi kädessä ja valittaa miksi noidenkin täytyy tuolla lailla esittää....
Tai ehkä
Joo. Alkuun tein hirveästi huomioita ympäristöstä, että tuossa puhutaan arabiaa ja nuo ovat venäläisiä jne. Nyt ei yleensä jää muistikuvia eri tapahtumista päivän aikana vaan ne ovat kaikki sitä samaa puuroa. Siitä kaupungissa asuminen on ihan hyväksi, että se muuttuu vaistomaiseksi se ihmisten seassa luoviminen ja luottaa itseensä, että huomaa välttää jotain oikeasti vaarallista porukkaa, mitä tapahtuu aika harvoin. Mutta muuten kun tuo tottuminen niin jos on avoin ja älykäs ihminen, ei sillä ole paljon väliä onko kaupungissa vai pienemmässä paikassa. Maaseudulla oppii sitten toisenlaisia hyviä taitoja. T. Helsinkiin muuttanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä missä asuu enemmän ihmisiä niin siellä on myös yksilöön kohdistuvia ongelmia enemmän
Vaikka miten hehkuttavat että ympärillä erilaisia ihmisiä ja siihen tottuu ja olen niin avoin blaablaa niin fakta kuitenkin on että on myös kohonnut riski joutua rikoksen uhriksi. Sitten kun napsahtaa kohdalle niin kysytäänpä uudelleen.
Onko se oikeasti suurempi riski? Luulisi että maaseudulla joutuu varomaan vaikka talomurtoja enemmän. Ja kun on ihmisiä ympärillä on nopea saada myös apua jos joutuu ryöstön uhriksi, tulee sairaskohtaus tai muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vartuin pienellä paikkakunnalla, enkä päässyt matkustelemaan ulkomailla, mutta olin siitä huolimatta optimistinen ja suvaitsevainen hippinuori. Sellainen "erilainen" siis.
Nyt aikuisena olen käynyt lomilla ja työn puolesta vaikka missä, ja mitä enemmän olen tutustunut muuhun maailmaan, sitä rasistisemmaksi ja isänmaallisemmaksi olen tullut. Nykyään olen ihan täysi persu ja ylpeä siitä.
Näinkin päin se voi siis mennä, kun todella avaa silmänsä, eikä vain haaveile.
Selkokielellä: Kävit ulkomailla ulkomaalaiset pelotti ja nyt näet selkeästi silmäluomien sisäpinnan.
Tuppukylät on jees, pyörää voi pitää ulkona eikä kukaan vie. Autossani ei ole lukittua polttoaineluukkua eikä ole kukaan käynyt imemässä bensoja pois. Iltaisin kun käy kävelyllä niin ei näy ristin sielua ja saa nauttia rauhasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä missä asuu enemmän ihmisiä niin siellä on myös yksilöön kohdistuvia ongelmia enemmän
Vaikka miten hehkuttavat että ympärillä erilaisia ihmisiä ja siihen tottuu ja olen niin avoin blaablaa niin fakta kuitenkin on että on myös kohonnut riski joutua rikoksen uhriksi. Sitten kun napsahtaa kohdalle niin kysytäänpä uudelleen.
Onko se oikeasti suurempi riski? Luulisi että maaseudulla joutuu varomaan vaikka talomurtoja enemmän. Ja kun on ihmisiä ympärillä on nopea saada myös apua jos joutuu ryöstön uhriksi, tulee sairaskohtaus tai muuta.
Jatkuvasti tulee juttuja joissa maassa makaava joutuu pitkään kattelemaan niitä ohi kulkevia kenkiä kun kukaan ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä missä asuu enemmän ihmisiä niin siellä on myös yksilöön kohdistuvia ongelmia enemmän
Vaikka miten hehkuttavat että ympärillä erilaisia ihmisiä ja siihen tottuu ja olen niin avoin blaablaa niin fakta kuitenkin on että on myös kohonnut riski joutua rikoksen uhriksi. Sitten kun napsahtaa kohdalle niin kysytäänpä uudelleen.
Onko se oikeasti suurempi riski? Luulisi että maaseudulla joutuu varomaan vaikka talomurtoja enemmän. Ja kun on ihmisiä ympärillä on nopea saada myös apua jos joutuu ryöstön uhriksi, tulee sairaskohtaus tai muuta.
Niinhän sitä luulisi, silti kaupungeissa murtaudutaan jopa kerrostalokämppiin. Ei tarvitse muuta kuin huoltomieheksi naamioitua ja saa puuhastella rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki, suomalaisten onnela ?
Sitähän he itse itselleen hokevat. Paitsi ei se sitä ole, riittää kun katsoo rikostilastoja. Asuvat siellä rumissa neukkukuutioissaan ja ovat niin onnellisia.
Miksi se sinulle on ongelma?
Ei se minulle ole ongelma, heille se näyttää olevan ongelma että minä viihdyn pienemmällä paikkakunnalla ja saan asua väljästi ja viettää aikaani metsässä ilman tuota väkijoukkoa ja joka paikassa iniseviä naapureita.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Alkuun tein hirveästi huomioita ympäristöstä, että tuossa puhutaan arabiaa ja nuo ovat venäläisiä jne. Nyt ei yleensä jää muistikuvia eri tapahtumista päivän aikana vaan ne ovat kaikki sitä samaa puuroa. Siitä kaupungissa asuminen on ihan hyväksi, että se muuttuu vaistomaiseksi se ihmisten seassa luoviminen ja luottaa itseensä, että huomaa välttää jotain oikeasti vaarallista porukkaa, mitä tapahtuu aika harvoin. Mutta muuten kun tuo tottuminen niin jos on avoin ja älykäs ihminen, ei sillä ole paljon väliä onko kaupungissa vai pienemmässä paikassa. Maaseudulla oppii sitten toisenlaisia hyviä taitoja. T. Helsinkiin muuttanut
Kiitos tästä! Suoraan sanoen uskon ettei tyttärestäkään suvaitsematonta junttia koskaan tule, on tosiaan niin avoin ihminen ja ystäviä laidasta laitaan. "Ihmisten seassa luovimisen" taitaa hyvin. Ja tottakai olen hirveän onnellinen hänen puolestaan että löytänyt ihanan kumppanin 😊 Vaikka siskoni jo joskus sukujuhlissa arvioi tyttäreni olevan lesbo kun ei ole poikakaveria tuonut vielä näytille... Ap
Lähdin tuppukylästä ja elämä sai lopulta jämähtämään toiseen tuppukylään. Välillä sitä miettii josko siirtyisi kaupunkiin, mutta kun täällä on niin kivan rauhallista ja hiljaista. Ainakin tuntee kaikki mölyäjät jos mölöyä on. Naapuritkin tuntee sen verran että jos vastaan tulee jossain muuallakin kuin pihalla niin tervehditään. Joskus vaihdetaan muutama sanakin. Kaupan kassat tietää kaikki. Töitäkin sain niin, että kun kotiovelta pysäkille vääntää itsensä talon eteen niin se tiputtaa muutaman sadan metrin päähän. Vuokrakin on kohtuullinen ja halvempikin asunto on mahdollista saada. Mihin sitä ihminen kotoaan lähtis?
Vierailija kirjoitti:
Tuppukylät on jees, pyörää voi pitää ulkona eikä kukaan vie. Autossani ei ole lukittua polttoaineluukkua eikä ole kukaan käynyt imemässä bensoja pois. Iltaisin kun käy kävelyllä niin ei näy ristin sielua ja saa nauttia rauhasta.
Samoin olen unohtanut lukita pyörän, avainnippuni etuoveni lukkoon ulos koko päiväksi roikkumaan ja autonkin ovet on olleet päiväkausia auki eikä mitään ole viety. Yrittäkääs samaa siellä suvaitsevaisissa kasvukeskuksissanne. Enkä itsekään aivan metsässä erakkona asu täällä maalla vaan kylän keskustassa rivitalossa ja ihmisiä on ympärillä.
muutin isosta kaupungista pienempään. Ympäristö on hiljaisempi, mitä itse pidän plussana, mitään muuta en menettänyt