Mitä sellaisia asioita omana kouluaikanasi opetettiin vielä lapsille, mitä omalle lapsellesi ei opeteta enää koulussa?

Vierailija kirjoitti:

Kunnioitusta. 

Olen aineenopettaja yläkoulussa ja totta kai opetan kunnioitusta. Ennen oli varmasti enemmän tapoja, joilla osoitettiin kunnioitusta, kuten seisomaan nouseminen ja tervehtiminen tunnin alussa ja päähinettömyys luokassa (tämä vielä joissain kouluissa). Nyt näitä tapoja ei enää ole, mutta edelleenkään kenellekään ei saa esim haistatella tai haukkua. Toki sitäkin tapahtuu, mutta opetamme, että niin ei saa tehdä.

 

Mummini oli kansakoulunopettajan toimesta eläkkeelle jäänyt. Hän kuulusteli kertolaskua ja sanoi, että se on loppuiäksi tarvittava taito. Oikeassa ihana mummini oli. Päässälasku on vieläkin helppoa ja todella harvoin käytän vieläkään laskinta vaikka se onkin puhelimessa. 

Kertotaulun osaaminen ulkoa on ihan ehdotonta juuri tuon päässälaskun takia. Jos pitää laskea päässä vaikka joku 14x28 niin miten ihmee

Ei tuota 14x28 opetella ulkoa eikä kertotaulua pidä ulkoa opetella. Pitää ymmärtää idea ja saada riittävästi rutiinia, että saa tosiaan tarpeeksi nopeasti päässä laskettua.

Tuon 14x28 lasken päässäni näin

14x28=1028+428=280+4(25+3)=280+425+43=280+100+12=392

Helpompiakasn ei tarvitse kaikkia osata ulkoa, esim. 76=57+7=35+7=42.

-matematiikan opettaja

Ysiluokkalaisena otan kantaa muutamiin ketjussa mainittuihiin seikkoihin.

Esseitä ja kirjoitelmia kyllä on, erityisesti äidinkielessä. Jokaisella "kurssilla" luetaan myös kirja. Nyt ysillä lähinnä klassikkoteoksia. Myös reaaliaineiden kokeiden lopussa usein on tehtävänä kirjoittaa essee tietystä aiheesta.

Ulkoläksyjä on. Kyllä mekin maantiedossa opeteltiin ulkoa joka ikinen Euroopan valtio, pääkaupugit, vuoristot, joet, järvet. Tänään yhteiskuntaopissa pistokoe ja kirjallinen läksynkuulustelu fysiikassa liittyen sähköoppiin. Asioita opetellaan yhä ulkoa, uskokaa tai älkää.

Kaunoa ei ala-asteella opetettu, sinällään harmi, kaunokirjoittaminen kauniimpaa ja paikoittain siistimpää.

Jakokulmasta olen samaa mieltä. Ala-asteella opetettiin ihmeellinen, näennäisen moderni tapa laskea jakolaskuja jotenkin allekkain. Olen aina ollut hyvä matikassa, mutta se ei iskostunut päähäni millään. Vuotta myöhemmin pikkuveljeni, jolla oli eri kirjasarja matikassa, opetti mulle jakokulman ja kas kummaa se oli helppo. Ihan ihmeelliseksi nykyään väännetään matematiikkakin, toisinaan olisi parasta pysyä tutussa ja turvallisessa laskumenetelmästä.

Kuvataidetta, musiikkia, käsitöitä ja kotitaloutta opetetaan. Kuviksessa usein tekniikka, jolla tehdään oma työ, joskus on käsitelty taidehistoriallisesti merkittäviä maalauksia ja värioppia sekä eri tekniikoita. Ainakin 6. luokalla piti kirjoittaa valitsemastaan tunnetusta teoksesta aine ja pohtia symboliikkaa jne. Musiikkia ja kässää mulla ei enää ole, mutta kässässä hitsattiin, sahattiin, hiottiin, kolvattiin ja myös virkattiin, kudottiin, ommeltiin vaate ainakin. Musiikissa soitettiin mm. kitaraa, pianoa ja ukulelea ala-asteella vinkuvaa nokkahuilua. Köksässä ravitsemusta, ruokakulttuureja, seiskalla oli perustaitojen opettelua, eli miten tiskataan, suurustetaan. Tunneilla yleensä laitetaan ruokaa ryhmissä teorian jälkeen.

On epäilemättä totta, että kuri on höllentynyt ja teinit on ajoittain äänekästä ja kapinoivaa kansaa. Kuri vaihtelee opettajasta suuresti, mutta sanoisin että perushyvää käytöstä vaaditaan oppitunneilla ja kunhan on auktoriteettia niin työrauha säilyy ja tehtävät tehdään. Enkä näe, miksei se riittäisi. Jos ei ole ollut skarppina tunneilla, saa kokea sen koepaperi nenän edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonto tunnilla opetettiin kymmen käskyä selityksineen. Koko maailman lait perustuu näihin.. Jo silloin tiesi mikä on oikein mikä väärin. Kunnioittamaan toisiamme , esim. vartamisesta, väärän sanominen lähimmäisestä. Älä tapa  ym. Ym. Y.m.  Ne jäi kyllä loppuelämäksi ohjeeksi... Näkyy rikostilastoissa ja arkielämässä mitä tapahtui kun uskonnon opetus lopetettiin. 

Että sellaista. Mitenkä selität sen, että molempien lapseni luokkien pahimmat koulukiusaajakakarat ja häiriköt ovat kaikki sellaisia, jotka käyneet uskontotunneilla, ja ne mukavimmat ja empaattisimmat tyypit poikkeuksetta Et-oppilaita? Kyllä rakkaudella ja sopivilla rajoilla kasvatettu lapsi oppii nuo elämän perusasiat ilman, että niihin uskontoa liitetään. 

Taas joku haastaa riitaa ja valehtelee, minkä kerkiää.

Afrikan maista opetettiin yhtä sun toista, jota ei nykyään saa enää ääneen sanoa.

Vierailija kirjoitti:

 

Mummini oli kansakoulunopettajan toimesta eläkkeelle jäänyt. Hän kuulusteli kertolaskua ja sanoi, että se on loppuiäksi tarvittava taito. Oikeassa ihana mummini oli. Päässälasku on vieläkin helppoa ja todella harvoin käytän vieläkään laskinta vaikka se onkin puhelimessa. 

Kertotaulun osaaminen ulkoa on ihan ehdotonta juuri tuon päässälaskun takia. Jos pitää laskea päässä vaikka joku 14x28 niin miten ihmee

Ei tuota 14x28 opetella ulkoa eikä kertotaulua pidä ulkoa opetella. Pitää ymmärtää idea ja saada riittävästi rutiinia, että saa tosiaan tarpeeksi nopeasti päässä laskettua.

Tuon 14x28 lasken päässäni näin

14x28=1028+428=280+4(25+3)=280+425+43=280+100+12=392

Helpompiakasn ei tarvitse kaikkia osata ulkoa, esim. 76=57+7=35+7=42.

-matematiikan opettaja

En tarkoittanutkaan, että 14x28 opeteltaisiin ulkoa. Mutta kun tuota lähtee osittelun kautta laskemaan, niin tarviihan siinä välivaiheissa osata kertotaulu. 

Mietin kyllä, että pitääkö siihen perään laittaa rautalankaa, mutta ei tullut mieleenkään, että se olisi ollut juuri matematiikanopettaja, joka sitä rautalankaa olisi tarvinnut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnioitusta. 

Olen aineenopettaja yläkoulussa ja totta kai opetan kunnioitusta. Ennen oli varmasti enemmän tapoja, joilla osoitettiin kunnioitusta, kuten seisomaan nouseminen ja tervehtiminen tunnin alussa ja päähinettömyys luokassa (tämä vielä joissain kouluissa). Nyt näitä tapoja ei enää ole, mutta edelleenkään kenellekään ei saa esim haistatella tai haukkua. Toki sitäkin tapahtuu, mutta opetamme, että niin ei saa tehdä.

Olen opettaja itsekin ja kun yksi sanoin minulle jotain vastasin takas, että kutsunko paikalle poliisim vai mitä sinulla oli sanottavaa Liian vähän opettajat nykyään soittavat poliisille asioista ja tekevät mm. riskostutkintapyynnön, kun se kohdistuu häneen itseensä. Kummasti on loppunut nälviminen yms ns. kovanaamoilta, kun sanon heille suoraan.. 

Vierailija kirjoitti:

Palaan tuohon laskutikkuun.  Esitelläänkö sitä nykyisin koululaisille ollenkaan?

No ei varmasti, kun ei esitelty meille vuonna 2006 koulunsa aloittaneillekaan. Ikinä en ole nähnytkään. Tiedän vain, että sitä käytettiin laskemiseen joskus ennenvanhaan. Nykylapset tuskin ovat siitä kuulleetkaan.

Vierailija kirjoitti:

Meille opetettiin hampaiden harjaus! Nykyään ei kuulemma saa teettää sitä testiä jossa ensin oppilas harjasi hampaat ja sen jälkeen pureskeltiin väritabletti joka paljasti huonosti tai kokonaan harjaanatta jääneet kohdat. Tämä taisi olla ekaluokalla vuonna 1972. Oli muuten sen verran valaiseva kokemus, että vieläkin muistan! Sen koommin olen harjannut hampaani perusteellisesti. T: nim. Ei yhtään reikää eikä parodontiittia

Näitä oli vielä 80-luvullakin Ja pesen hampaani päivittäin ja käytän hammaslankaa Kai se nykypäivänä aiheittais jollekin ahdistuksen ja mielipahan, et joku kattois sun hampaisiin ja sanois, ettet oo harjannut hyvin..

Vierailija kirjoitti:

 

Mummini oli kansakoulunopettajan toimesta eläkkeelle jäänyt. Hän kuulusteli kertolaskua ja sanoi, että se on loppuiäksi tarvittava taito. Oikeassa ihana mummini oli. Päässälasku on vieläkin helppoa ja todella harvoin käytän vieläkään laskinta vaikka se onkin puhelimessa. 

Kertotaulun osaaminen ulkoa on ihan ehdotonta juuri tuon päässälaskun takia. Jos pitää laskea päässä vaikka joku 14x28 niin miten ihmee

Ei tuota 14x28 opetella ulkoa eikä kertotaulua pidä ulkoa opetella. Pitää ymmärtää idea ja saada riittävästi rutiinia, että saa tosiaan tarpeeksi nopeasti päässä laskettua.

Tuon 14x28 lasken päässäni näin

14x28=1028+428=280+4(25+3)=280+425+43=280+100+12=392

Helpompiakasn ei tarvitse kaikkia osata ulkoa, esim. 76=57+7=35+7=42.

-matematiikan opettaja

Pakko vielä kommentoida lisää tätä idioottimaista vastausta nyt kun luin sen uudestaan ja tarkemmin.

Todellakin se kertotaulu kymmeneen asti pitää osata ulkoa! Ihmisen työmuistissa on vain rajattu määrä muistipaikkoja ja jos ei osaa kertotaulua, niin sieltä työmuistista loppuu kyllä paikat kesken siinä kohtaa, kun on ositeltu joku kertolasku ja sitten niitä ositeltuja laskutoimituksia pitäisi vielä ositella uudestaan, kun ei osata kertotaulua, hyvänen aika sentään!

Matematiikan taidot ovat jatkaneet laskemistaan jo varmaan vuosikymmeniä ja sitten vielä opettajat haluavat tukea tällaista kehitystä! Ihan käsittämätöntä. Miksi edes olet halunnut matematiikan opettajaksi, jos et sitä matematiikkaa halua opettaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonto tunnilla opetettiin kymmen käskyä selityksineen. Koko maailman lait perustuu näihin.. Jo silloin tiesi mikä on oikein mikä väärin. Kunnioittamaan toisiamme , esim. vartamisesta, väärän sanominen lähimmäisestä. Älä tapa  ym. Ym. Y.m.  Ne jäi kyllä loppuelämäksi ohjeeksi... Näkyy rikostilastoissa ja arkielämässä mitä tapahtui kun uskonnon opetus lopetettiin. 

Että sellaista. Mitenkä selität sen, että molempien lapseni luokkien pahimmat koulukiusaajakakarat ja häiriköt ovat kaikki sellaisia, jotka käyneet uskontotunneilla, ja ne mukavimmat ja empaattisimmat tyypit poikkeuksetta Et-oppilaita? Kyllä rakkaudella ja sopivilla rajoilla kasvatettu lapsi oppii nuo elämän perusasiat ilman, että niihin uskontoa liitetään. 

Taas joku haastaa riitaa ja valehtelee, minkä kerkiää.

Joo, se kiukukiusaajahäirikön vanhempi kuten tyypillistä on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnioitusta. 

Olen aineenopettaja yläkoulussa ja totta kai opetan kunnioitusta. Ennen oli varmasti enemmän tapoja, joilla osoitettiin kunnioitusta, kuten seisomaan nouseminen ja tervehtiminen tunnin alussa ja päähinettömyys luokassa (tämä vielä joissain kouluissa). Nyt näitä tapoja ei enää ole, mutta edelleenkään kenellekään ei saa esim haistatella tai haukkua. Toki sitäkin tapahtuu, mutta opetamme, että niin ei saa tehdä.

Olen opettaja itsekin ja kun yksi sanoin minulle jotain vastasin takas, että kutsunko paikalle poliisim vai mitä sinulla oli sanottavaa Liian vähän opettajat nykyään soittavat poliisille asioista ja tekevät mm. riskostutkintapyynnön, kun se kohdistuu häneen itseensä. Kummasti on loppunut nälviminen yms ns. kovanaamoilta, kun sanon heille suoraan.. 

Ei uskoisi opettajaksi, kun noin paljon on kirjoitusvirheitä eikä edes ole viitsinyt korjata.

Sitä ei varmaankaan opeteta nykyisin että eri opettajat voivat kuristaa, hakata päätä seinään ja potkia muun luokan nähden. Ei ehkä sitä "opetettu" seiskytluvullakaan, mutta sellaista oli. Nää listatut on omia kokemuksia.  

Miksi et ap itse opeta lapselle kaunokirjoitusta? Ja te muutkin boomerit, luulisi että kuri, kunnioitus ja tylsyyden kestäminen lähtee ihan kotikasvatuksesta.

Vierailija kirjoitti:

 

Mummini oli kansakoulunopettajan toimesta eläkkeelle jäänyt. Hän kuulusteli kertolaskua ja sanoi, että se on loppuiäksi tarvittava taito. Oikeassa ihana mummini oli. Päässälasku on vieläkin helppoa ja todella harvoin käytän vieläkään laskinta vaikka se onkin puhelimessa. 

Kertotaulun osaaminen ulkoa on ihan ehdotonta juuri tuon päässälaskun takia. Jos pitää laskea päässä vaikka joku 14x28 niin miten ihmee

Ei tuota 14x28 opetella ulkoa eikä kertotaulua pidä ulkoa opetella. Pitää ymmärtää idea ja saada riittävästi rutiinia, että saa tosiaan tarpeeksi nopeasti päässä laskettua.

Tuon 14x28 lasken päässäni näin

14x28=1028+428=280+4(25+3)=280+425+43=280+100+12=392

Helpompiakasn ei tarvitse kaikkia osata ulkoa, esim. 76=57+7=35+7=42.

-matematiikan opettaja

On kyllä ihailtavaa, kun joku se vaan osaa. Itselläni nousi hiki päähän heti, kun nuo numerot näin.

Kyllä siinäkin lajissa on oltava lahjakkuutta. Ne sellaiset tyypit aina erottuvat joukosta, kuin taiteellisesti lahjakkaat tai hyvät laulajat tai muusikot. Hyvä, että meitä on monenlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Ysiluokkalaisena otan kantaa muutamiin ketjussa mainittuihiin seikkoihin.

Esseitä ja kirjoitelmia kyllä on, erityisesti äidinkielessä. Jokaisella "kurssilla" luetaan myös kirja. Nyt ysillä lähinnä klassikkoteoksia. Myös reaaliaineiden kokeiden lopussa usein on tehtävänä kirjoittaa essee tietystä aiheesta.

Ulkoläksyjä on. Kyllä mekin maantiedossa opeteltiin ulkoa joka ikinen Euroopan valtio, pääkaupugit, vuoristot, joet, järvet. Tänään yhteiskuntaopissa pistokoe ja kirjallinen läksynkuulustelu fysiikassa liittyen sähköoppiin. Asioita opetellaan yhä ulkoa, uskokaa tai älkää.

Kaunoa ei ala-asteella opetettu, sinällään harmi, kaunokirjoittaminen kauniimpaa ja paikoittain siistimpää.

Jakokulmasta olen samaa mieltä. Ala-asteella opetettiin ihmeellinen, näennäisen moderni tapa laskea jakolaskuja jotenkin allekkain. Olen aina ollut hyvä matikassa, mutta se ei iskostunut päähäni millään. Vuotta myöhemmin pikk

Suurkiitos sinulle, kun kerroit noin paljon nykykoulusta ja oikaisit väärinkäsityksiä. Ette te tulevaisuuden toivot heitteillä ole ja oppimattomia. Sitä emme lainkaan tarkoittaneet.

Kaunokirjoituksesta vielä, että se on huomattavasti nopeampi tapa kirjoittaa kuin vaikka tikkukirjaimin. Sitä voi kotona harjoitella ja kirjoittaa vaikka käsin päiväkirjaa, jos kiinnostaa.

 

Kirjoitit niin hyvin ja älykkäästi, että olet taatusti todella hyvä koulussa. Hienoa!! Sinusta tulee vielä ihan mitä itse haluat ja mihin mielenkiintosi suuntautuu. Onnea ja menestystä elämäsi polulle!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnioitusta. 

Olen aineenopettaja yläkoulussa ja totta kai opetan kunnioitusta. Ennen oli varmasti enemmän tapoja, joilla osoitettiin kunnioitusta, kuten seisomaan nouseminen ja tervehtiminen tunnin alussa ja päähinettömyys luokassa (tämä vielä joissain kouluissa). Nyt näitä tapoja ei enää ole, mutta edelleenkään kenellekään ei saa esim haistatella tai haukkua. Toki sitäkin tapahtuu, mutta opetamme, että niin ei saa tehdä.

Olen opettaja itsekin ja kun yksi sanoin minulle jotain vastasin takas, että kutsunko paikalle poliisim vai mitä sinulla oli sanottavaa Liian vähän opettajat nykyään soittavat poliisille asioista ja tekevät mm. riskostutkintapyynnön, kun se kohdistuu häneen itseensä. Kummasti on loppunut nälviminen yms ns. kovanaamoilta, kun sanon heille suoraan.. 

Kyllä opettajilla pitää olla työrauha siinä missä muissakin ammateissa ja tietysti kehon rauha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnioitusta. 

Olen aineenopettaja yläkoulussa ja totta kai opetan kunnioitusta. Ennen oli varmasti enemmän tapoja, joilla osoitettiin kunnioitusta, kuten seisomaan nouseminen ja tervehtiminen tunnin alussa ja päähinettömyys luokassa (tämä vielä joissain kouluissa). Nyt näitä tapoja ei enää ole, mutta edelleenkään kenellekään ei saa esim haistatella tai haukkua. Toki sitäkin tapahtuu, mutta opetamme, että niin ei saa tehdä.

Olen opettaja itsekin ja kun yksi sanoin minulle jotain vastasin takas, että kutsunko paikalle poliisim vai mitä sinulla oli sanottavaa Liian vähän opettajat nykyään soittavat poliisille asioista ja tekevät mm. riskostutkintapyynnön, kun se kohdistuu häneen itseensä. Kummasti on loppunut nälviminen yms ns. kovanaamoilta, kun sanon heille suoraan.. 

No etkä ole kuin joku tavallinen perjantaikorkin päälle astunut. Vai vielä poliiseja kouluun. 

T entinen nuori

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palaan tuohon laskutikkuun.  Esitelläänkö sitä nykyisin koululaisille ollenkaan?

No ei varmasti, kun ei esitelty meille vuonna 2006 koulunsa aloittaneillekaan. Ikinä en ole nähnytkään. Tiedän vain, että sitä käytettiin laskemiseen joskus ennenvanhaan. Nykylapset tuskin ovat siitä kuulleetkaan.

Laskutikkua voi käyttää sähkökatkoksen aikana, kun puhelimen akku on lopussa :)

Kyllä koulussa harjoiteltiin 80-luvulla sitä,miten puhutaan (=käyttäydytään) lankapuhelimella soittaessa. Taisi olla kansalaistaidon sisällöissä.