Mitä sellaisia asioita omana kouluaikanasi opetettiin vielä lapsille, mitä omalle lapsellesi ei opeteta enää koulussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole lapsi aikoihin enää ollut kouluiässä, mutta olen kuullut, ettei nykyään enää opeteta kaunokirjoitusta.

Sen takia nykynuorten allekirjoitukset ovat tikkukirjaimilla tehtyjä tms., joka ennen oli nimen eli allekirjoituksen selvennys. Mitään käsin kirjoitettua allekirjoitusta ei siis varsinaisesti enää ole olemassakaan nykypolvelle.

Allekirjoituksella ja kaunolla ei ole mitään tekemistä keskenään. Allekirjoituksen pitäisi olla sinun yksilöllinen puumerkkisi ja se voi olla mitä vaan. Kunhan sen pystyy tuottamaan samanlaisena joka kerta. Allekirjoitusta ei ole minun aikana ainakaan käsitelty koulussa (90-luvulla), vaan se on pitänyt ihan itse kehittää.

 

Monilla teistä ei muutenkaan näytä olevan hajuakaan mitä kouluissa opetetaan. Te keksitte kuvitteellisia "todellisuuksia" päässänne ja loukkaannutte niistä. 

Olet oikeassa siinä, että jos ei ole omia kouluikäisiä lapsia, ei ole opettaja tai muuten tekemisissä koulun kanssa, ei ole hajua nykyopetuksesta.

Allekirjoitus on jota vielä tänäkin päivänä edellytetään. Olen eräästä paikasta saanut viestejä, että eivät hyväksy sähköisiä allekirjoituksia ja vahvistuksia vaan "kirjaimellisesti allekirjoitetun" asiakirjan. Onhan sähköisessäkin kirjaimia, mutta he tarkoittavat käsin kirjoitettua.

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli omat pulpetit, luku- ja harjoituskirjat, siniset vihot, lyijykynät ja kumit, harppi, geokolmio, puuvärit ja sakurat, tuoksuvat monisteet, piirtoheitin, avokelanauhuri, järjestäjät, omat eväät, sisätossut, kartta- ym. kuvataulut, diat ym.

Ylioppilaskirjoituksissa oli pakolliset 4 ainetta eli reaali, englanti, ruotsi ja äidinkieli.  Vapaaehtoisina lyhyt- ja pitkä matematiikka sekä eri kielet.  Realiin kuului historia, maantieto, uskonto, biologia, kemia ja fysiikka, psykologia eli nämä kirjoitettiin samalla kertaa!  YO-kirjoitukset olivat keväällä ja reputtaneille uusinta syksyllä.

Mikä on sakura, josta 60-luvulla koulunsa käynyt ei ole koskaan kuulutkaan. Suomessa alkoi kouluruokailu vuonna 1948. Tämä siis kansa- ja kansalaiskoulussa, ja myöhemmin myös peruskoulussa. En tiedä, millä vuosikymmenellä loppui eväitten vieminen oppikoululaisilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät enää virkkaa pannulappuja ja neulo sukkia. Jakokulma on aivan kummallinen. 

 Eivät osaa tehdä omia vaatteitaan,villalankaa, ja se on ruokaansa, lämmittää taloa, hoitaa sisaruksiaan, kerätä talveksi esim marjojaan,valjastaa hevosta, valmistaa  voita,lukea Nyyrikkiä,tehdä saippuaa.. 

Ei näitä ole koulussa opetettu nykyvanhemmillekaan. Nyyrikin lukeminen ei varmaan onnistu, jos lukutaito on muutenkin kehno.

Meillä oli 90-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa aikalailla joka viikko esityksiä (piirtoheitin, kamera ja powepointteja jne) ties mistä aineesta. Ehkä oli moderneja laiskoja opettajia eikä jaksanut itse opettaa ;) Meillä oli paljon myös liikuntaa ja yläasteella ruanlaittoa mutta mitään niihin liittyvää ei kyllä ikinä opetettu, enemmänkin mentiin oletuksella, kyllä kaikki osaa, menkää tekemään. Toivottavasti se on muuttunut, vaikka nykyään joutuisikin opettajien menevän valitettavan alkeista lähtien..

Nykyään ei ilmeisesti ole kaunokirjoitusta, koska käsin muutenkaan oikein mitään tehdä, ei ole aina kirjojakaan kun koneella maolista lähtien, ei virkata ja neulota samalla tavalla kuin ennen, en ole kuullut että olisi laulukokeita tms tai arvosteltaisi liikunnassa (opettamatta) numeroin suorituksia kuten cooperin metrimäärää tai kuulantyöntöä.. mikä on hyvä asia.

Ei ole varsinaista opetusta kaikissa kouluissa ja aineissa paljoakaan, vaan itsekseen ja ryhmissä tarttisi jotakin oppia, kaikilla ei ole edes kunnon pulpetteja tai rauhallisia tiloja tehdä tehtäviä. Ilmeisesti riippuu kouluista, mutta hiihtoa, luistelua tms ei kai pahemmin ole, ehkä maalaiskouluissa. 10-sormijärjestelmää tuskin opetetaan sellaisella tarmolla kuin ennen, monikaan lapsista taida käyttää paljoakaan enää edes fyysistä näppäimistöä muutakuin pelaamiseen.   

Itseä harmittaa suomenkielen rapautuminen, jopa äidinkielen yo-kokeissa annetaan joka vuosi enemmän ja enemmän mennä läpi väärinkirjoitettuja sanoja, koska suurin osa nuorista on tehnyt samat virheet. Kyllä nyt saakeli pitäisi osata 9 oppivuoden - saati lukio päälle osata taivuttaa sanoja ja käyttää isoa alkukirjainta ja pistettä virallisissa teksteissä. Ugh. Mahtaakohan olla niin paljon enää kirjoitettavia tehtäviä, esseitä ja kirjojen lukemisia (pitkien tekstien ja kaunokirjallisuuden) sun muuta, jos tenteissäkin teksti alkaa olla tekstiviesti/sometasoa.. Tai päästetään läpi lukuvuodesta, vaikka mitään ei olisi oppinut..

1973-74 olin oppikoulussa ja silloin piti olla omat eväät tai maksaa kouluruoasta.

Sakurat oli hyvin töhräävät värikynät/liidut joilla piirrettiin ja väritettiin. Pitkänomaisen litteän pahvipakkauksen kannessa oli Fuji-vuoren kuva. 

Mikään ei estä näiden taitojen opettamista itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli omat pulpetit, luku- ja harjoituskirjat, siniset vihot, lyijykynät ja kumit, harppi, geokolmio, puuvärit ja sakurat, tuoksuvat monisteet, piirtoheitin, avokelanauhuri, järjestäjät, omat eväät, sisätossut, kartta- ym. kuvataulut, diat ym.

Ylioppilaskirjoituksissa oli pakolliset 4 ainetta eli reaali, englanti, ruotsi ja äidinkieli.  Vapaaehtoisina lyhyt- ja pitkä matematiikka sekä eri kielet.  Realiin kuului historia, maantieto, uskonto, biologia, kemia ja fysiikka, psykologia eli nämä kirjoitettiin samalla kertaa!  YO-kirjoitukset olivat keväällä ja reputtaneille uusinta syksyllä.

Mikä on sakura, josta 60-luvulla koulunsa käynyt ei ole koskaan kuulutkaan. Suomessa alkoi kouluruokailu vuonna 1948. Tämä siis kansa- ja kansalaiskoulussa, ja myöhemmin myös peruskoulussa. En tiedä, millä vuosikymmenellä loppui eväitten vieminen oppikoululaisilla.

Sakura oli värikynä. 

Minä vedän viikseen

Kirjoittamaan ja lukemaan.

Siksi luen yhdessä lapseni kanssa, että oppii kunnolla.

Olen opettanut hänelle myös kaunokirjoituksen.

Nyt hän osaa kirjoittaa ja lukea, mikä harvinaista hänen ikäryhmässään.

Mutta hyvä tulevaisuus, kun pitää sitten myöhemmin huolta/hoitaa ikätovereitaan.

Aika paljon vaihtelua tuntuu olevan viime vuosituhannen kouluissakin. Minulle ei koskaan ole opetettu 10-sormijärjestelmää. Yläasteella 90-luvulla sen olisi saanut ottaa valinnaisena aineena mutta en halunnut. Lukutikkua (vai laskutikkuko se oli?) en ole koskaan nähnyt, ei mitään tietoa mikä se on.

Minun lapseni ovat kahdessa eri helsinkiläiskoulussa ala-asteella ja kyllä niissä hiihdetään ja luistellaan, jos vain on lunta ja pakkasta. Kertotaulut on pitänyt opetella ulkoa ja käsin kirjoitetaan paljon. Koneella tehdään vain joskus jotain tehtäviä tai kirjoitelmia. Toinen olisi saanut ottaa valinnaisena jopa kaunokirjoituksen. Ympäristöopissa on mm kasvien ja eläinten tunnistusta ja niistä pidettiin koe. On myös pitänyt opetella maita, pääkaupunkeja, jokia, järviä jne. Ihan samoja minusta kuin silloin ennenkin. Musiikintunnilla molemmat ovat soittaneet nokkahuilua, toinen ukulelea ja toinen kitaraa.

Varmaan jotain juttuja on ajan saatossa jäänyt opetuksesta pois mutta ihan kunnon opiskelua minun lasteni koulu tuntuu olevan.

Vasenkätisten piti opetella kirjoittamaan oikealla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkohiihtoa!  Sen vuoksi en ole hiihtänyt 4o vuoteen enkä hiihdä.enkä urheile muutenkaan. Koulu vei liikunnan riemun pakottamalla hiihtämään ja luistelemaan. 

Virsiä, rukouksia, raittiutta, oli raittiusviikot, kun jokaisen piti kirjottaa raittiustarina, kikerit, kun piti opetella  virsiä kun lukea katkismusta.  70 luku oli karmea kouluvuosi, oli 6 päiväinen viikko ja vain sunnuntai oli vapaa. Jos opettajalta putosi jotain se piti mennä nostamaan hänelle. Kun oppilaalta putosi jotain sanottiin, että  älä pudottele niitä tavaroita. Kotoa piti tuoda  eväät, koulussa sai  velliä ja maitoa. 

Mitä ihmettä sinä kirjoitat? 50-luvulla oli tuollaista, ei 70-luvulla.

Huomaa se, että tällä palstalla on 70-luvulla koulunsa käyneitä, joille on turha kertoa ihan höpöjuttuja. Sinä olet kuullut nuo mummoltasi, mutta sekoitat vuosikym

70-80-luvuilla mentiin koulun kanssa hiihtämään, jokaisen piti tuoda omat sukset kouluun. Joka vuosi osallistuttiin raittiuskilpailuun ja saatiin viivottimet palkinnoiksi. Aamu aloitettiin alaluokilla virrellä ja kolmosesta kuuudennelle maanantaiaamuisin laulettiin virsi. Iso eteläsuomalainen kaupunki.

Kuria ei ole enää. Mikäli luokassa puhui, joutui käytävälle, jossa vuoroon määrätty vanhempi oppilas valvoi, ettei poistunut arestipaikalta. Oli pakko oppia kirjoitus- ja lukutaito ajankuluksi tunneilla.

Joulujuhlan jälkeen luokassa annettiin opettajalle punaposkinen omena tietenkin lapsen omakätisesti paketoituna.

Nykyisin lapset antavat opettajalle punaposkisen viinipullon tai lahjakortteja.

Vierailija kirjoitti:

Ennen kotitaloustunnilla tehtiin ruokia. Nyt rahat riittää näköjään vain sämpylöihin, koulussa on hiivaa ja jauhoja. Niitä paistavat luokassa upouusilla induktioliesillä. Muut ruuat ja leivonnaiset on annettu kotiläksyksi. Huhtikuun loppuun mennessä valmistettava kotona. Ohjeet etsittävä netistä, koska oppikirjaakaan ei ole.

No moikka. Asun kyllä tuppukylässä, joka kulkee aavistuksen kehityksestä jäljessä, mutta meillä ainakin köksäntunnit ovat aika tavallisia. Tehdään ihan kunnon ruokia, opiskellaan talouden hoitoa ja sitä rataa. Mitään ei tule läksyksi. 

Lukeminen

Laskeminen

Perustaitoja, nykyään osaavat jo kouluun mennessään. Aikoinaan ei näin ollut ja moni jäi ekalle

luokalle, kun ei oppinut riittävän hyvin näitä taitoja.

Kokemusta on

Vierailija kirjoitti:

1973-74 olin oppikoulussa ja silloin piti olla omat eväät tai maksaa kouluruoasta.

Sakurat oli hyvin töhräävät värikynät/liidut joilla piirrettiin ja väritettiin. Pitkänomaisen litteän pahvipakkauksen kannessa oli Fuji-vuoren kuva. 

Haisivat pahalle.

Vierailija kirjoitti:

Joulujuhlan jälkeen luokassa annettiin opettajalle punaposkinen omena tietenkin lapsen omakätisesti paketoituna.

Nykyisin lapset antavat opettajalle punaposkisen viinipullon tai lahjakortteja.

Taitaa isommat pojat antaa naisopettajalle jotain muutakin...

Meillä oli pojille tekninen tunti eli opeteltiin tekemään esim toimivia sähkölaitteita (piirilevyjen osien juottamista) ja puutöitä. Tytöille oli käsityötä eli ompelua ja muuta. En tiedä onko enää nykyään tälläinen jako käytössä? Ei se ketään silloin haitannut.. 2000-2009. 

Olen aloittanut koulun vuonna 84 eikä meillä kyllä mitään raittiuskirjoituksia kirjoitettu eikä laulettu virsiä. Seurakunnan aamunavaus oli salissa aina välillä mutta aika harvoin.

Käsityönkin sai valita ihan itse. Kolmannella kaikki kokeilivat sekä puutöitä että tekstiilityötä puoli vuotta ja neloselle sitten valittiin toinen.