Määräaikaisen työntekijän huono kohtelu työpaikalla
Kunnollista perehdytystä ei ole vielä tähän mennessä tullut. Työt joutuu opettelemaan täysin itsekseen ja kuuntelemaan ihmettelyä hitaudesta.
Jos pyydät apua, muut vetoavat kiireeseen ja kieltäytyvät auttamasta. Tai sitten poikkeuksellisesti auttamiseen suostutaan, mutta vähän ajan päästä selviää ettei toinen olekaan tehnyt mitään, kun on kuulemma ollut niin kiireistä.
Omien töiden kanssa käsketään vain olla nopeampi, jotta kaiken ehtii itse tehdä. Päälle tulevat lisäksi toisilta tulevat ylimääräiset työtehtävät (yksikössä vakituiset saavat ylimääräisiä vapaita yms. joiden aikana työt eivät tietenkään etene). Jos muilta tulevista töistä yrittää kieltäytyä, kun rästissä on omiakin töitä, saa kuulla valitusta huonosta asenteesta.
Olen töissä julkisella sektorilla. Onko tämä siellä tavanomaista uusien työntekijöiden kohtelua?
Kommentit (60)
Perhevapaasijaisella on juuri noin, porukkaa ottaa päähän se, että parin vuoden ajan viranhaltija on pätkinä töissä ja sijainen samoin.
Laita esihenkilölle viestiä, jos hän ei tajua niin vaikka henkilöstöhallintoon tai esihenkilön esihenkilölle. Perehdyttäminen ei ole vaikeaa, kun se osataan suunnitella ja aikatauluttaa oikein. Ja lyhytaikaisessa tai tuurauksessa esihenkilöllä on vastuu suunnitella.perehdytys, esim. tarvitseeko kaikkea perehdyttää vai voisitko työssäoloajan keskittuä johonkin kokonaisuuteen. Kollegat eivät ole työnjohdollisessa asemassa sinuun nähden, eikä sinun tarvitse heidän tehtäviään hoitaa. Mutta tosi ikävä tilanne, tuollainen touhu ei ole kemellekään kiva tilanne. On myös toksisia tuyöyhteisöjä, joissa esihlöllä ei ole kykyä tai valtaa puuttua mihinkääm, vaan touhua pyörittää muutamat työntekijät. Silloin juokse ja lujaa äläkä.elämääsi pilaa!1
Vierailija kirjoitti:
Sama myös vakkareilla työpaikkakiusaamisen uhreilla. Pikkupomot ja niiden ruskeekieliset hännystelijät tekee ihan mitä huvittaa, muut tekevät työt. Onneksi älysin irtisanoutua. En vaan jaksanu enää.
Minullakin on haku päällä. En näe että työn takia kannattaa uhrata oma jaksaminen ja hyvinvointi.
En tiedä millaista sinun työsi on, mutta jos se on hyvin käytännöllistä ja vaatisi vain rohkeutta tarttua toimeen on muiden tosi vaikea neuvoa ketään oppimaan oma-aloitteisuutta. Voitko muita matkimalla suoriutua tehtävistä vai oletko täysin yksin jossakin piilossa, jossa et näe tai tapaa ketään koskaan?
Joskus harkkareiden suurin ongelma on epävarmuus, jonka he peittävät syyttämällä muita neuvomatta jättämisestä. Etenkin, kun harkkareille ei yleensä anneta vaikeita, itsenäisiä ja vastuullisia tehtäviä kuin korkeintaan päästämällä auttamaan muita.
On hyvä mennä kertomaan epävarmuudestaan esimiehelle ja mitkä työt tuntuvat vaikeilta ilman muiden tukea. Hän voi määrätä tueksesi jonkun vakkarin ja jonka puoleen voit kääntyä, jos et itse uskalla tehdä jotakin. Mutta käytä oikeita sanoja. Se, että syyttelee muita ei koskaan vakuuta ketään. Olipa se syytös osin tottakin, niin näe samalla myös omat puutteesi. Alussa on aina hankalaa kaikilla!
Allekirjoitan, myös ensimmäisen kommentoijan kokemus aivan nappiin.
Määräaikaisena ollessani minulla kävi onni, työpaikalla oli jo yksi määräaikainen, joka fiksuna oli opetellut työn itse. Hän aloitti sitten ihan oma-aloitteisesti perehdyttämään minua. Vieläkin ollaan hyviä ystäviä 🧡, en ikinä unohda häntä kyllä. Ilman häntä olisin todennäköisesti lopettanut koeajalla.
Muut työntekijät olivat kiireisiä ja se on ihan ymmärrettävää, mutta esimiehen tulisi järjestää kunnollinen perehdytys. On ikävä palloilla uudessa paikassa ihmetellen, mistä aloittaa, kun ei ole esim. ikinä edes avannut työssä käytettäviä ohjelmia, käyttäjätunnukset lukkiutuvat koko ajan, eivät avaa tulostinta ym.
Samoin tuttua kokemus työpaikkakiusaajista. Käyttävät valtaansa törkeästi. Vaikka en pääkohde ollutkaan (yksi vakituisista oli), en edes ymmärrä, kuinka aikuiset ihmiset voivat toimia niin, haukkua ja panetella jatkuvasti muita (myös niitä esimiehiä, joita mielistelevät!), valehdella kasvotusten työkavereille, pimittää ohjeita, ohjeistaa jopa tekemään väärin, aivan käsittämätöntä.
Harmitti todella, koska työyhteisö oli muuten aivan ihana. Tuntui jopa, että esihenkilö hieman pelkäsi pahinta kiusaajaa.
Vierailija kirjoitti:
Allekirjoitan, myös ensimmäisen kommentoijan kokemus aivan nappiin.
Määräaikaisena ollessani minulla kävi onni, työpaikalla oli jo yksi määräaikainen, joka fiksuna oli opetellut työn itse. Hän aloitti sitten ihan oma-aloitteisesti perehdyttämään minua. Vieläkin ollaan hyviä ystäviä 🧡, en ikinä unohda häntä kyllä. Ilman häntä olisin todennäköisesti lopettanut koeajalla.
Muut työntekijät olivat kiireisiä ja se on ihan ymmärrettävää, mutta esimiehen tulisi järjestää kunnollinen perehdytys. On ikävä palloilla uudessa paikassa ihmetellen, mistä aloittaa, kun ei ole esim. ikinä edes avannut työssä käytettäviä ohjelmia, käyttäjätunnukset lukkiutuvat koko ajan, eivät avaa tulostinta ym.Samoin tuttua kokemus työpaikkakiusaajista. Käyttävät valtaansa törkeästi. Vaikka en pääkohde ollutkaan (yksi vakituisista oli), en edes ymmärrä, kuinka aikuiset ihmiset voivat toimia niin, haukkua ja panetella
Tosi hyvä, että työpaikalla on ollut joku opastamassa työhön. Helposti tuntuu etteivät työtä pitkään tehneet henkilöt hahmota sitä, kuinka paljon uusia asioita uudelle henkilölle tulee kerralla opeteltavaksi. Työteho ei silloin mitenkään voi olla samaa luokkaa kuin henkilöllä, jolla on jo työhön vankat rutiinit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Allekirjoitan, myös ensimmäisen kommentoijan kokemus aivan nappiin.
Määräaikaisena ollessani minulla kävi onni, työpaikalla oli jo yksi määräaikainen, joka fiksuna oli opetellut työn itse. Hän aloitti sitten ihan oma-aloitteisesti perehdyttämään minua. Vieläkin ollaan hyviä ystäviä 🧡, en ikinä unohda häntä kyllä. Ilman häntä olisin todennäköisesti lopettanut koeajalla.
Muut työntekijät olivat kiireisiä ja se on ihan ymmärrettävää, mutta esimiehen tulisi järjestää kunnollinen perehdytys. On ikävä palloilla uudessa paikassa ihmetellen, mistä aloittaa, kun ei ole esim. ikinä edes avannut työssä käytettäviä ohjelmia, käyttäjätunnukset lukkiutuvat koko ajan, eivät avaa tulostinta ym.Samoin tuttua kokemus työpaikkakiusaajista. Käyttävät valtaansa törkeästi. Vaikka en pääkohde ollutkaan (yksi vakituisista oli), en edes ymmärrä, kuinka aikuis
Kyllä, tuuri kävi. Kun mitään perehdytystä ei työnantajan taholta alkanut kuulumaan, alkoi tämä aarre perehdyttämään minua. Tiesi omasta kokemuksesta, miltä tuntuu, kun ei perehdytetä.
Hän on koulutettu, fiksu ja vielä empaattinenkin, opetteli tarvittavat taidot itse, minä en olisi mitenkään tähän pystynyt.
Olisi esimiehen tehtävä hoitaa perehdytys eli tehdä se itse tai määrätä se jollekin työntekijälle, jolle on silloin ehdottoman tärkeää myös järjestää aikaa omilta töiltä. Meillä (julkisella) on ongelmana, että töihin hukkuu eikä ehdi millään auttaa uusia taloon tulleita. Tai autan kyllä, mutta sitten istun palkattomissa ylitöissä illan. Joka johtaa tietysti siihen, etteivät uudet saa apua tarpeeksi.
Minusta on tosi outoa, että Suomessa on aikuistenkin keskuudessa paljon kiusaamista ja sitten ihmetellään miksi lapset kiusaavat!
Onko se tosiaankin tämä luterilainen kulttuuri?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millaista sinun työsi on, mutta jos se on hyvin käytännöllistä ja vaatisi vain rohkeutta tarttua toimeen on muiden tosi vaikea neuvoa ketään oppimaan oma-aloitteisuutta. Voitko muita matkimalla suoriutua tehtävistä vai oletko täysin yksin jossakin piilossa, jossa et näe tai tapaa ketään koskaan?
Joskus harkkareiden suurin ongelma on epävarmuus, jonka he peittävät syyttämällä muita neuvomatta jättämisestä. Etenkin, kun harkkareille ei yleensä anneta vaikeita, itsenäisiä ja vastuullisia tehtäviä kuin korkeintaan päästämällä auttamaan muita.
On hyvä mennä kertomaan epävarmuudestaan esimiehelle ja mitkä työt tuntuvat vaikeilta ilman muiden tukea. Hän voi määrätä tueksesi jonkun vakkarin ja jonka puoleen voit kääntyä, jos et itse uskalla tehdä jotakin. Mutta käytä oikeita sanoja. Se, että syyttelee muita ei koskaan vakuuta ketään. Olipa se syytös osin tottakin, niin näe samalla myös omat p
Miten paljon nykyään on sellaisia käytännöllisiä työtehtäviä, jotka opitaan itsestään vain tarttumalla reippaasti toimeen? Joka paikassa on nykyään käytössä vaikka mitä järjestelmiä, vaikka työ itsessään ei olisikaan vaativuudeltaan mitään avaruustiedettä.
Heillä on ilmeisesti se käsitys, että perehdytys tarkoittaa vain työpaikan erilaisten käytänteiden selittämistä uudelle työntekijälle, varsinainen työ pitäisi osata hoitaa itsenäisesti.
Esim. jos olet kirjanpitäjäksi mennyt, niin kirjanpito sun pitäs osata jo omin päin, mutta vessan sijainti, ruokalan sijainti ja työajat jne. sulle selvitetään perehdytyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millaista sinun työsi on, mutta jos se on hyvin käytännöllistä ja vaatisi vain rohkeutta tarttua toimeen on muiden tosi vaikea neuvoa ketään oppimaan oma-aloitteisuutta. Voitko muita matkimalla suoriutua tehtävistä vai oletko täysin yksin jossakin piilossa, jossa et näe tai tapaa ketään koskaan?
Joskus harkkareiden suurin ongelma on epävarmuus, jonka he peittävät syyttämällä muita neuvomatta jättämisestä. Etenkin, kun harkkareille ei yleensä anneta vaikeita, itsenäisiä ja vastuullisia tehtäviä kuin korkeintaan päästämällä auttamaan muita.
On hyvä mennä kertomaan epävarmuudestaan esimiehelle ja mitkä työt tuntuvat vaikeilta ilman muiden tukea. Hän voi määrätä tueksesi jonkun vakkarin ja jonka puoleen voit kääntyä, jos et itse uskalla tehdä jotakin. Mutta käytä oikeita sanoja. Se, että syyttelee muita ei koskaan vakuuta ketään. Olipa se s
Järjestelmistä tosiaan... Niin kuin nyt esimerkiksi se, että jotakin järjestelmään vietyä pitäisi laittaa sähköisenä menemään jonnekin osoitteeseen... Mutta niitä mahdollisia osoitteita on useita, joten mistä tiedät, mikä on se oikea, jos kukaan ei kerro... Sitten ollaan hädässä jos menee väärään paikkaan... eikä siellä kukaan ole siirtämässä oikeaan osoitteeseen.
tässäkin tietysti auttaisi, jos joku tekisi listan minne mikäkin asia lähetetään.. vaan kun ei ole sitäkään, mitä nyt jokin vuosia vanha kesäsulkujen aikainen lista, joka ei todellakaan pidä paikkaansa, mutta siltikin sitä joku vakituinen avuksi tarjoaa...
Huonosti handlattua hommaa... Sulkeutunutta porukkaa, joka ei tahdo uusia ihmisiä keskuuteensa paitsi tietenkin jos uusi sattuu olemaan joku kiva tuttu.
Itseä niskasta kiinni ja työntouhuun! Työ tekijäänsä opettaa. M.O.T
Julkisella sektorilla määräaikaisena: palkkahaitari työpaikkailmoituksessa oli ilmoitettu välillä x-y. Minulle tarjottiin summaa x. Kysyin miksi haitarin alimmasta päästä? Koulutus ja soveltuvaa työkokemusta kuitenkin löytyi. Vastaukseksi sain perusteeksi työsopimuksen määräaikaisuuden. Siis laittoman perusteen. Että näin
Vierailija kirjoitti:
Itseä niskasta kiinni ja työntouhuun! Työ tekijäänsä opettaa. M.O.T
Kollegako ilmestyi paikalle? Tuossako saatesanat, kun kippaat minulle työsi lähtiessäsi seuraavalle ylimääräiselle vapaalle?
Mitä ihmeen ylimääräisiä vapaita vakituiset saavat?
Eiköhän ne vakituiset ole saaneet ihan saman perehdytykset. Tee hommasi ja kysy tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen ylimääräisiä vapaita vakituiset saavat?
Eiköhän ne vakituiset ole saaneet ihan saman perehdytykset. Tee hommasi ja kysy tarvittaessa.
Olen kysynyt neuvoja. Vastattiin ettei tällaiseen ole aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen ylimääräisiä vapaita vakituiset saavat?
Eiköhän ne vakituiset ole saaneet ihan saman perehdytykset. Tee hommasi ja kysy tarvittaessa.
Olen kysynyt neuvoja. Vastattiin ettei tällaiseen ole aikaa.
Neuvoja saadakseen pitää kuulemma laittaa jollekin yksikössä sähköpostia ja kysyä parin päivän päästä uudelleen, jos vielä ei ole saanut vastausta. Todella hyvin saa täällä apua. Viikossa ehkä saa selvitettyä summittaisesti miten jotain pitäisi hoitaa, jos tulee vielä jokin lisäkysymys asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen ylimääräisiä vapaita vakituiset saavat?
Eiköhän ne vakituiset ole saaneet ihan saman perehdytykset. Tee hommasi ja kysy tarvittaessa.
Olen kysynyt neuvoja. Vastattiin ettei tällaiseen ole aikaa.
Neuvoja saadakseen pitää kuulemma laittaa jollekin yksikössä sähköpostia ja kysyä parin päivän päästä uudelleen, jos vielä ei ole saanut vastausta. Todella hyvin saa täällä apua. Viikossa ehkä saa selvitettyä summittaisesti miten jotain pitäisi hoitaa, jos tulee vielä jokin lisäkysymys asiasta.
Työ on luonteeltaan yhtä poikkeuksen poikkeuksen poikkeusta, joten ehkä noin viidessä vuodessa perusjutut ovat tätä tahtia hanskassa.
Sama myös vakkareilla työpaikkakiusaamisen uhreilla. Pikkupomot ja niiden ruskeekieliset hännystelijät tekee ihan mitä huvittaa, muut tekevät työt. Onneksi älysin irtisanoutua. En vaan jaksanu enää.