Mikä on mielestänne leffan Rankka Päivä (Falling Down) opetus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen eläkkeelle jäävän poliisin vaimo on ihan hyvä esimerkki kontrolloivasta ja ilkeästä ihmisestä. 
 

Mainio kohtaus se, missä poliisi laittaa jauhot vaimonsa suuhun: ' Ja jätä niiden kanojen päälle ruskea nahka! '. :)

Ehdottomasti Kirk Douglas veti loistavan roolin siinä ja poikansa myös.

Sen, että miehen ei tule luottaa naisiin tai valtioon, vaan pelkästään itseensä. Kukaan ei ole miehen puolella, kun hän sitä tarvitsee, vaan hylkäävät hänet, ja jopa kääntyvät vastaan, eritoten kiittämättömät naiset.

Jos henkilö olisi odottanut ihan pari vuotta lisää, niin olisi tullut nokian puhelimet ja ei olisi tarvinnut haastaa riitaa korealaisen kauppiaan kanssa vaihtorahoista puhelinsoittoa varten. Puhelinkoppiaika oli aikeuden aikaa. Kopit oli kolkkoja ja niissä haisi pissi.

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan ei vielä taidettu autismikirjoa kovin yleisesti tuntea. Jonkinlaista varhaista representaatiota tässä leffassa.

Nähtiin tuollaisina tai sitten Sademiehenä.

Vierailija kirjoitti:

Ei oikeen mikään ikävä kyllä

 

Elokuva pilaa itsensä synttärijuhla kohtauksella missä paljastetaan että mies ei ole normaali mies vaan vihainen sosiopaatti joka vihaa omaa lastansa.

Eihän siinä alun korealaiskaupassakaan reunaherralla ole raivoamiselleen perusteltua syytä

Yksi varhaisimmista jokereista

Opetus on että yhteiskuntasopimus on vale.

Mielestäni elokuvaa ovat kriitikot paljon moittineetkin opetuksen puutteesta; tuntuu kuin kuin jokaisella kriitikolla on mielessään joku sanoma minkä elokuva jättää toteuttamatta ja sitten katsojaa harmittaa. 

Minusta tuo on leffan hienous. Se kertoo tarinan. Ei tosielämässäkään usein ole mitään opetuksia, tai ihmisiä jotka ovat Hollywood-tyyliin mustavalkoisesti hyviksiä tai pahiksia. Alussahan katsoja tuntee enemmän sympatiaa päähahmoa kohtaan, ketäpä ei olisi joskus vtuttanut istua ruuhkassa matkalla töihin? Tekisi mieli vaan tehdä u-käännös ja mennä kotiin nukkumaan, tai ajella suoraan lentokentälle ja jättää kaikki mahdollinen oravanpyörä taaksensa. 

Samaistuttavaa on myös se, että kun on stressissä ja mieli on "tulehtunut" vtuttaa kaikki toissijaiset asiat hampurilaisravintolan tarjoiluista lähtien. Rikollisuus ja jengit myös tympäisevät. Päähenkilö toteuttaa elokuvassa asioita joita ihmiset ainoastaan heikoilla hetkillään fantasioivat. 

Vaan sitten kun katsoja on saatu päähenkilön puolelle, tarina alkaa kääntymään katsomaan jopa katsojaakin vastaan. Haluatko oikeasti olla tällainen tyyppi? Voisiko olla rakentavampiakin tapoja ratkoa henkilökohtaisia ongelmiaan? Varsinkin elokuvan lopussa. 

Uskon että näistä syistä elokuvaa on moitittu niin paljon, mutta se on saanut myös tietynlaisen kulttiaseman. 

Tee sujuva elokuva ja tienaa sillä rahaa. Mitä muutakaan siitä pitäisi oppia?

Tavalliselle ihmiselle ei armoa löydy, siinä opetus.

Ei se ole mikään moraliteetti. Se on kuvaus äijästä, jonka kuuppa hajoaa.

Minulle se on se miten helposti aivottomalta Hollywood yleisöltä saa rahat pois.

Elokuva on opetusfilmi niille jotka haluaa kostaa kaikille ja samalla varoitus muille että olkaa empaattisempia varsinkin exillenne.

Huono leffa  siinä mielessä että jos yritetään  esittää että hermot menee, jos yhdelle tulee liikaa vastoinkäymisiä, niin muistetaan sitten, että hyvin harvalle tulee niitä outoja vastoinkäymisiä ihan urakalla. Tuokin oli leffaa eli väkisin ympätty niitä siihen juoneen.

Vähän sama kun tosielämässä et voi osoittaa jollekin: Katso  nyt, sullekin käy noin ja  eikö olekin inhottava jos käy  noin, jos asiat on tahalleen sabotoitu jopa rikoksin, jotta saataisiin järjestettyä kasa vastoinkäymisiä ja muka osoitettua toisin? 

Hei aikuisten oikeesti? Ainoastaan ne, jotka eivät tiedä, että noin  on tehty menevät lankaan. mutta ei kaikki noin idiootteja ole. 
Yleensä  järjestetyt ja sabotoidut asiat osataan erottaa sattumista. 

Harmittaa sen kaljun homofobisen kauppiaan kohtalo kun se oli ainoa ystävällinen ja  kiva tyyppi koko leffassa ja tuli murhatuksi. Ja olihan ne pohjimmiltaan samanlaisia. Mitä muuta se koreakaupan riehuminen muuten oli kuin rasismia ja sabotaasia.

Elokuvassa kuvataan millaisia haasteita ja odotuksia autismin kirjolla oleva heteromies kohtaa yhteiskunnassa. Miehen tarkkuudesta ja matemaattisesta osaamisesta oli hyötyä kun piti suunnitella ohjuksia puolustusta varten, mutta kun rahoitus ja työt sillä saralla vähenivät, niin hänelle ei tarjottu mitään vastaavaa tehtävää vaan jäi tyhjän päälle.

Yksi teema on se, että valkoinen lihaa syövä työssä käyvä heteromies on rakentanut nykyiset länsimaiset hyvinvointiyhteiskunnat, mutta arvostuksen sijaan saavat vain väheksyntää ja ylenkatsomista. Maahan on päästetty rellestämään erilaisia ulkomaalaisia. Julkinen sektori on tehoton ja tuhlaa veronmaksajien rahoja.

Autismin teemaan palataan eroon päättyneen avioliiton muodossa. Mies menettää helposti malttinsa eikä osaa lukea lasten tunnetiloja. On tavallaan sääli, että tähän on sisällytetty vielä väkivallan ja stalkkauksen uhka, luultavasti jonkun naisen vaatimuksesta.

Jos jonkinlainen syvällinen pääteema pitää esittää, niin se lienee, että kaikkia ihmisiä tulisi kohdella kunnioittavasti ja yksilönä.

Kun uskoo asiaan ja luottaa isänmaahan niin pääsee pitkälle elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa sen kaljun homofobisen kauppiaan kohtalo kun se oli ainoa ystävällinen ja  kiva tyyppi koko leffassa ja tuli murhatuksi. Ja olihan ne pohjimmiltaan samanlaisia. Mitä muuta se koreakaupan riehuminen muuten oli kuin rasismia ja sabotaasia.

Kauppiaan kohtalon tarkoitus on osoittaa, että tietty terve varauksellisuus ja oman kulttuurin suojeleminen on hyvä asia, mutta avoin rasismi ja vihaaminen taas ei.

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa sen kaljun homofobisen kauppiaan kohtalo kun se oli ainoa ystävällinen ja  kiva tyyppi koko leffassa ja tuli murhatuksi. Ja olihan ne pohjimmiltaan samanlaisia. Mitä muuta se koreakaupan riehuminen muuten oli kuin rasismia ja sabotaasia.

Sellaista se elämä on. Joskus kannattaa pitää suu soukemmalla jos kaverilla on pinna kireällä. Tänään on ollut uutinen jossa nainen on käyttänyt kirvestä miestä vastaan ja tuskin ilman syytä.

Tärkein opetus on että väkivaltaan pitää aina vastata väkivallalla. Ainakin itse olen näin ymmärtänyt asian.