Miten suhtautuisit, jos 16-vuotias tyttäresi kertoisi olevansa raskaana?
Minä järkyttyisin toki ensin, mutta ryhtyisin sitten tukemaan kaikin tavoin, yrittäjnä järjestäisin itseni mahdollisimman vähälle työlle, että voisin olla vauvanhoidossa apuna niin paljon kuin nuoripari sitä sietäisi. Vauva-aika on lyhyt, vuoden lykkäys opintoihin ei loppupeleissä merkitse paljoakaan, ja koulua voi jatkaa kun lapsi aloittaa päivähoidossa. Olisin mukana mahdollistamassa lyhyttä hoitopäivää.
Muistan kun tätini sanoi aikoinaan, kun itse olin teini, että jos tulisit vahingossa raskaaksi, älä tee aborttia, "kyllä minä hoidan". Tämä jäi todella lämpimästi mieleen. Ja semmoinen täti onkin, että varmasti olisi hoitanutkin.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Poikaystävä monasti vielä niin kakara ja yleensä häipyy sitten nopeaan joten abortti.
Eli setämies olisi parempi?
Olisin tosi yllättynyt että mulla on tytär.
Olisin todella yllättynyt, jos minulla olisi 16 -vuotias tyttölapsi. Hänen raskaus lisäisi yllätystä.
Miettisin että miksi unohdin vetää ajoissa ulos.
Abortti eli eutanasia joko vain toiselle tai sitten molemmille.
Valtio ei tarvitse yhtään enempää näitä Lois eläjiä tänne !
Millä ja miten 16 v kykenee itse tuon pennun elättämään ? Pentutehtailu täytyy saada loppumaan!!
Vierailija kirjoitti:
Abortti eli eutanasia joko vain toiselle tai sitten molemmille.
Valtio ei tarvitse yhtään enempää näitä Lois eläjiä tänne !
Millä ja miten 16 v kykenee itse tuon pennun elättämään ? Pentutehtailu täytyy saada loppumaan!!
Millä elättää? Jos ihan vaikka niinkuin muutkin yyhhoo äidit , eli myymällä p*rsettään.
Vierailija kirjoitti:
Otan pesismailan ja käyn lapsen isän luona!
Kävisit huitaisemassa profeetan seuraajaa?
Siinä sitä olisi sulateltavaa kerrakseen. Jo sekin riittäisi että jostain paljastuisi 16-vuotias tytär, mutta samaan hengenvetoon pitäisi vielä isän lisäksi alkaa vaariksikin. Alkushokin jälkeen olisin kyllä varmaan onneni kukkuloilla.
Järkyttyisin ja kiroilisin sisään päin, varmaan hetken myös ulospäin, mutta tukisin nuorta oli tämän päätös mikä tahansa, keskustelisin päätöksestä jos hän haluaisi.
Oikeasti tyttäreni 36v ja kahden päiväkoti-ikäisen äiti.
Olisin todella pettynyt ja kertoisin sen myös tyttärelleni. Yksi keskusteluasiasta ei riittäisi, vaan keskusteluja pitäisi olla monia. Olisin todella hämmästynyt, että valistus - koulusta ja kotoa saatu - on valunut kuin vesi hanhen selästä. Ja ainakin kotona asioista on puhuttu niiden oikeilla nimillä, ei mitään kukka ja mehiläinen -satuja. Meillä on ollut aina avoimet välit ja kaikista asioista on voitu puhua. Siksikin asiat hämmentävät minua nyt. Haluaisin keskustella myös sen pojan kanssa, joka on saattanut tyttäreni raskaaksi. Kysyisin mm. eikö hän tiennyt mitään raskauden ehkäisystä. Monilla nuorillahan on outo käsitys, että ensimmäisestä yhdynnästä ei muka voisi tulla raskaaksi. Kyllä voi.
Joka tapauksessa toimisin toisin kuin oma äitini, joka sai minut avioliiton ulkopuolella eikä suostunut puhumaan esim. isästä mitään. Sen sijaan arvostan suuresti isovanhempiani, jotka eivät heittäneet tytärtään kadulle, eivät vaatineet antamaan lasta adoptioon ym. Aborttiahan ei siihen aikaan ollut juurikaan mahdollista saada muuta kuin jonkun puoskarin tekemänä. Ehkäisyvälineetkin olivat kiven takana eikä valistuksestakaan juuri puhuttu. Ei puhunut äitikään eikä koulussakaan paljon asiasta puhuttu, mutta onneksi oli sellainen kaveripiiri, jossa vanhemmat tytöt valistivat nuorempia ihan asiallisella tavalla.
Teiniäidin lapsena ohjaisin kyllä suoraan aborttijonoon.
Yllättyisin, mutta tykkään kovasti lapsista ja vauvoista. Olisin itse halunnut enemmänkin lapsia, mutta käytännön syistä on vain kaksi. Joten hoitaisin, auttaisin ja tukisin kaikessa mahdollisessa. Serkkuni sai lapsen hyvin nuorena ja hänen vanhempansa auttoivat niin, että serkku sai jatkaa koulut loppuun ja opiskeli hyvän ammatin.
Jatkasin panemista kun pullat on jo uunissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätisi on outo. Jossittelee teiniraskauksilla ja kieltää abortin tekemisen.
Täti oli silloin juuri kokenut kohdunulkoisen raskauden, eikä sen jälkeen enää voinut tulla raskaaksi. Olisi halunnut enemmän lapsia kuin ehti saamaan. Oikeasti sydämellinen ihminen.
Ap
Kun ei kerta riitä.
Toteaisin että oma moka, koska ei taatusti valistukseni jälkeen ole voinut olla epätietoinen aiitä miten raskaaksi tullaan, vaempja päiviä ei ole ja ehkäisykin voi pettää. Toteaisin edelleen että jos aikoo pitää lapsen niin hankkikoon muutenkin aikuisen elämän eli asunnon ja kyvyn kustantaa elämänsä.
Onneksi em.ei ole mahdollista, sillä mulle ei ole sellaista mokaa käy yt että olisin lisääntynyt.
Onneksi ei ole tyttöjä. Noin niille aina käy.
Pelaaks sekin pesistä?