Valmistun joulukuussa sairaanhoitajaksi ja tekisi mieli tehdä vain keikkatyötä, mutta...
Jos teen vain keikkatyötä, niin tuskin saan asuntolainaa. Toki ei välttämättä heti saisi vakipaikkaa, mutta pitkäaikaisia sijaisuuksia olisi varmasti tarjolla.
Olisi vain aika houkuttelevaa aina tehdä töitä niska limassa syyskuun alusta juhannukseen asti ja sitten tuossa välissä vain lomailla. Ja tietenkin joulun pitäisi vapaana. Keikkalaisena kun pystyisi tekemään noin. Töitä kyllä riittää monessa paikkaa.
Kommentit (35)
Itse sain määräaikaisena sairaanhoitajana asuntolainan. Olin säästänyt ASP-tilille ja ollut töissä reilun vuoden. Samoin sai hyvä ystäväni. Sairaanhoitajan työtilanne nähdään niin varmana, että jos vaan joku pesämuna löytyy ja ostettava asunto on kohtuujärkevä, niin takuulla saat lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse sain määräaikaisena sairaanhoitajana asuntolainan. Olin säästänyt ASP-tilille ja ollut töissä reilun vuoden. Samoin sai hyvä ystäväni. Sairaanhoitajan työtilanne nähdään niin varmana, että jos vaan joku pesämuna löytyy ja ostettava asunto on kohtuujärkevä, niin takuulla saat lainaa.
Niin, mutta kun mä en puhunut määräaikaisesta työstä vaan keikkatyöstä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, hoitsun palkalla ei kämppää osteta ees, ellei sitten jostai korvesta.
Ja mitäköhän vikaa on jossain korvessa? Mulla on työ, harrastuksia, ystäviä, jne. Mitä sinulla on enemmän?
Ne palvelut...ei ole esim pankkia. :D
Kuinka usein tarvitset pankkia kun on mobiilisovellus ja asiakaspalvelu? Itse en ole vuosiin pankkia mihinkään.
Ota vakipaikka 6 kk koeajalla jostain paikasta, haet lainan ja sen saatuasi irtisanot itsesi ilman sen kummempia perusteita. Töitä kyllä riittää sen jälkeenkin.
Kyllä sitä lainaa varmaan saa. Sairaanhoitajista niin huutava pula. Keikkatyö on oma valinta, ei siksi etteikö muuta olisi.
Jos ei saa, niin tee pitkä sopimus ja sano itsesi irti kun laina saatu.
Vastavalmistuneena kannattaisi ensin stabiilissa työsuhteessa alkaa hankkia sairaanhoitajan ammattitaitoa ja saada varmuutta oman ammatti-identiteetin rakentumiseen. Sen jälkeen on helpompi alkaa keikkailla. Heti koulun jälkeen kukaan ei ole valmis sairaanhoitaja, vaikka olisi ollut miten haasteellisissa työharjoittelupaikoissa. On aivan eri asia olla opiskelijan kuin ammattilaisen roolissa. Sairaanhoitajan työssä oleellista on vastuun kantaminen. Keikkailu ei ole mitään hohdokasta hommaa, pitää oikeasti olla ammattitaito hallussa. On työpaikkoja, joissa keikkailijaa kohdellaan kuin p a s k a a.
Vierailija kirjoitti:
Vastavalmistuneena kannattaisi ensin stabiilissa työsuhteessa alkaa hankkia sairaanhoitajan ammattitaitoa ja saada varmuutta oman ammatti-identiteetin rakentumiseen. Sen jälkeen on helpompi alkaa keikkailla. Heti koulun jälkeen kukaan ei ole valmis sairaanhoitaja, vaikka olisi ollut miten haasteellisissa työharjoittelupaikoissa. On aivan eri asia olla opiskelijan kuin ammattilaisen roolissa. Sairaanhoitajan työssä oleellista on vastuun kantaminen. Keikkailu ei ole mitään hohdokasta hommaa, pitää oikeasti olla ammattitaito hallussa. On työpaikkoja, joissa keikkailijaa kohdellaan kuin p a s k a a.
No totta on varmaan tämä, että kannattaisi tehdä ensin yhdessä paikassa ja hankkia työkokemusta. Sillä toki vielä varmistaisi paremmin sen, että saa pankista lainaa. Voihan sitä sitten keikkailla muualla sen lisäksi vaikkapa ihan perushoitotyössä esim. mun nykyisessä työpaikassa Attendolla. En aio tähän työpaikkaan jäädä eikä siellä edes ole paikka tarjolla. Eikä tällainen vanhusten asumisyksikkö anna kauheasti kokemusta vasta valmistuneelle.
Ap
Jonkun aikaa sitten sairaanhoitaja kirjoitti täällä keikkailevasta kollegastaan, jonka tilanne oli niin, että nimenomaan kesäkaudella, keväästä myöhäiseen syksyyn, oli tehtävä tiiviisti keikkaa ilman vapaita, jotta sai säästettyä talvikaudeksi, jolloin keikkatyötä ei niin vain olekaan, riittävästi ainakaan. Toisaalta luulisi, että pääsiäiseksi, jouluksi ja sunnuntaiksi olisi kilpailua työstä vakituistenkin kesken, vaikka joku (jolla oma perhe?) ne vapaaksi haluaisikin.
Vierailija kirjoitti:
Sori OT, mutta...
Tarpeeksi hyvä palkka kun on, niin ei viitsi niin paljon töitä tehdä.
Mikähän kumman luulo joillakin poliitikoilla on, että mitä enemmän jää rahaa käteen niin sitä innokkaammin duunia puurrettaisiin? Eiköhän normaali ihminen tee juuri noin, mieluummin viettää pitkiä vapaita, jos se on taloudellisesti mahdollista.
Ahne ja kunniankipeä luulee, että muutkin ovat.
Vierailija kirjoitti:
Noh, hoitsun palkalla ei kämppää osteta ees, ellei sitten jostai korvesta.
Hoitajien palkkakitinä mennyt jollekin hyvin perille. Hoitajilla on hyvä palkka koulutustasoonsa nähden, kyseessä heillä kuitenkin vain alempi korkeakoulututkinto ja keskivertopalkka hoitajilla on 3300e/kk. Noin 3000e on jo koko kansan tasolla aivan keskiverto palkka ja sillä todellakin ostaa jo ihan kivan asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastavalmistuneena kannattaisi ensin stabiilissa työsuhteessa alkaa hankkia sairaanhoitajan ammattitaitoa ja saada varmuutta oman ammatti-identiteetin rakentumiseen. Sen jälkeen on helpompi alkaa keikkailla. Heti koulun jälkeen kukaan ei ole valmis sairaanhoitaja, vaikka olisi ollut miten haasteellisissa työharjoittelupaikoissa. On aivan eri asia olla opiskelijan kuin ammattilaisen roolissa. Sairaanhoitajan työssä oleellista on vastuun kantaminen. Keikkailu ei ole mitään hohdokasta hommaa, pitää oikeasti olla ammattitaito hallussa. On työpaikkoja, joissa keikkailijaa kohdellaan kuin p a s k a a.
No totta on varmaan tämä, että kannattaisi tehdä ensin yhdessä paikassa ja hankkia työkokemusta. Sillä toki vielä varmistaisi paremmin sen, että saa pankista lainaa. Voihan sitä sitten keikkailla muualla sen lisäksi vaikkapa ihan perushoitotyössä esim. mun nykyisessä työpaikassa Atten
Kannattaa hankkia työkokemusta. Ainakin lähihoitajana koin että monet asiat oppi pitemmissä työsuhteissa eri paikoissa. Keikkalaisena tehtäviin kuului vain perustyö.
Jopa lähihoitaja tienaa keikkatöillä 60k€/vuosi. Onhan se kovaa työtä, mutta sitten voikin ottaa pidemmät vapaat kun talous on kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastavalmistuneena kannattaisi ensin stabiilissa työsuhteessa alkaa hankkia sairaanhoitajan ammattitaitoa ja saada varmuutta oman ammatti-identiteetin rakentumiseen. Sen jälkeen on helpompi alkaa keikkailla. Heti koulun jälkeen kukaan ei ole valmis sairaanhoitaja, vaikka olisi ollut miten haasteellisissa työharjoittelupaikoissa. On aivan eri asia olla opiskelijan kuin ammattilaisen roolissa. Sairaanhoitajan työssä oleellista on vastuun kantaminen. Keikkailu ei ole mitään hohdokasta hommaa, pitää oikeasti olla ammattitaito hallussa. On työpaikkoja, joissa keikkailijaa kohdellaan kuin p a s k a a.
No totta on varmaan tämä, että kannattaisi tehdä ensin yhdessä paikassa ja hankkia työkokemusta. Sillä toki vielä varmistaisi paremmin sen, että saa pankista lainaa. Voihan sitä sitten keikkailla muualla sen lisäksi vaikkapa ihan perushoitotyössä esim. mun nykyisessä työpaikassa Atten
Varmaan kannattaa tosiaan eka hankkia se vakipaikka ja tehdä keikkaa sivussa ihan silläkin mielellä että katsoo missä on kiva tehdä hommia. Kyllä niitä keikkoja on pilvinpimein tarjolla, mutta helpompi keikkalaisen elämään on sujahtaa kun on ne keikkapaikat jo tiedossa. Kun on 3-4 paikkaakin mihin tykkää tehdä niin se jo riittää.
Tuohon palkkaan on laskettu lisät! Lisät eivät ole peruspalkkaa, vaan korvausta siitä, että ovat töissä yöllä, illalla ja viikonloppuna, silloin kun muut ihmiset ovat vapaalla ja perheidensä kanssa. Vuorotyö aiheuttaa myös merkittäviä terveyshaittoja. Jotkut onnistuvat nostamaan vuosiansioita myös tekemällä reilusti ylitöitä tai hälytystöitä.
Sairaanhoitaja yltää yli 3000 euron kuukausipalkkaan joissakin sairaaloissa erityisen vaativilla osastoila(esim.teho-osastot) ikälisien kanssa. Suurin osa saa merkittävästi vähemmän.
Voit tehdä palkkavertailua samantasoisesti kouluttautuneiden, eritoten miesvaltaisten alojen kanssa, esim amk-insinöörit.
Suosittelen palkkavertailua myös esimerkiksi pohjoimaiden välillä. Elinkustannukset ovat kutakuinkin samat varsinkin ruotsalaisten kanssa, palkka sitten ei.
Hoitajien huono palkka on myös kansanterveydellinen ongelma. Päteviä hoitajia ei saa, tai he poistuvat alalta, tai kpkonasn maasta. Esimerkiksi vuodepaikkoja ja leikkaussalitoimintaa on jouduttu supistamaan useista yksiköistä vain hoitajapulan takia. Hoitojonot ovat kestämättömiä monessa paikassa, ja esimerkiksi oirehtivat nuori saattaa joutua odottamaan hoitoonpääsyä 10kk! Sinuakin hoitamassa voi olla pikaperehdytetty vastavalmistunut tai mitenkuten suomea ymmärtävä filippiiniläinen. Kohta käy kuin mansikan poiminnassa: työtä suostuu sillä paikalla tekemään enää ulkomaalaiset.
Olen erittäin huolissani suomalaisen terveydenhuollon laadusta ja tulevaisuudesta. Ihmettelen, miksi kaikki ei ole.
Mielestäni vasta ammattiin valmistuvan olisi hyvä ajatella myös ammattitaidon ja ammatti-identiteetin kehittämistä ja kypsymistä, ei vain palkkaa ja vapaita. Sitten kun osaa enemmän ja omaa rutiineita, voi sekä oman että työnantajan, potilaista puhumattakaan, kannalta tehdä mielekkäämmin keikkatyötä.