Kouluvalmiustestit ja koulun aloituksen lykkääntyminen

Syy etten haluaisi viivästyttää koulun aloittamista on, että nuorempi lapseni menee seuraavana vuonna kouluun ja se olisi isoveljelle luultavasti kova kolhu itsetuntoon, että alottaisi samana vuonna kun siskonsa. On nyt kuitenkin niin innostunut eskarijutuista, kirjaimista jne. Osaa oiekastaan kaikki kirjaimet ja myös kirjoittaa ne ja plus laskuja osaa...



MITÄ PITÄÄ OSATA KUN MENEE EKALLE?



Soitin toimintaterapeutilla ja kysyin asiaa, sanoi että lykkäystä käytetään nykyään tosi harvoin, mutta johonkin starttiluokalle voi päästä/joutua kolmeksi ensimmäiseksi kouluvuodeksi tms. Helpotti mieltäni, tosi tämä starttiluokka tuskin olisi meidän pienessä lähikoulussa.



Kertokaapa vielä te joilla kokemusta on, miksi lapsenne/tuttunne koulunkäynnin aloittamista on siirretty? Mun pojalla on hienomotoriikan alueella vaikeutta sekä ryhmässä keskittymisen vaikeutta. Toisaalta toi hienomotoriikka juttu ei mun mielestä ole kovin hyvä syy, koska en mäkään ole ikinä osannut piirtää hienosti tms.

Jos ei pysy penkissä eikä hiljaa.

Onko täällä ketään opea tms. joka osais kertoa mitä pitäis osata kun menee kouluun? Poika siis osaa kirjaimet ja yhteenlaskuja, numerot osaa ja tekee niitä pisteestä pisteeseen juttuja. Piirtäminen on aika huonoa. Karkeamotorinen kehitys on ikätasoa vastaavaa.



Mitenköhän voisin itse yrittää kehittää poikaani koulukypsäksi?

Koulukypsäksi ei voi " kehittää" . Lapsi tulee kypsäksi omalla ajallaan, jos tulee.



Mitä olisi hyvä osata kouluun tullessaan:



- Sosiaalisia taitoja: JA tätä PIDÄN kaikkein TÄRKEIMPÄNÄ

Miten olla kiva kaveri

Miten ottaa muut huomioon

Osata odottaa vuoroaan

Osata pitää tarvittaessa puoliaan jne...



- Perushommat:

Pukeutuminen, Nätisti syöminen, Vessassa käyminen, Leikkaaminen, liimaaminen... jne



- JA VASTA KOLMANTENA:

Tunnistaa kirjaimet ja numerot, ymmärtää yhteen- ja vähennyslaskun idean...



Ja miksi tässä järjestyksessä? Olen vetänyt 2 ekaluokkaa (pitkän opeurani aikana ( 4v) ) Ja kokemus on osoittanut, että kirjaimet kyllä ehtii oppia. Opelle teettää eniten työtä ne oppilaat joilla perusasiat eivät ole hallinnassa, puhumattakaan sosiaalisista taidoista.



Minulla on mm. ollut oppilas, joka kouluun tullessaan tunnisti vain 3 kirjainta. Hän oppi kuitenkin jouluun mennessä lukemaan. Rinnakkaisluokalla oli oppilas, joka oli kognitiivisilta taidoiltaan paljon pätevämpi, mutta teetti kovasti töitä muuten...

En kirjoituksellani tarkoita, etteikö oppilaat välillä saisi tuottaa opelle vähän töitä. ;)



Se on vaan lapselle itselleenkin kovin raskasta, jos hänelle aina huomautellaan samoista asioista: Muista viitata, älä puhu päälle, odota vuoroasi. Tai vielä ikävämpää, jos lapsi ei saa yhtään ystävää, koska ei vaan osaa ottaa toisia lainkaan huomioon.

Uuden ekaluokan vastaanottassani suurin toiveeni on, että lapset olisivat peruspositiivisia lapsia, joiden sosiaaliset taidot riittävät isossa ryhmässä toimimiseen. Lukemisen ja laskemisen ehtii oppia ihan hyvin, mikäli keskittyminen ja tarkkaivaisuus ovat kunnossa. Joskus lisävuosi eskarissa riittää, muta joskus nämä sosiaaliset, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmat ovat sen verran suuria, että pienempi ryhmä on ehdottomasti paras ratkaisu.



AP: Ota selvää oman kaupungin tai kunnan systeemeistä ennen kuin teet lopullisen päätöksen. Koulun puolella, ja nimenomaan yleisopetuksen puolella, resurssit erilaisiin tukitoimiin kun ovat vähän heikoissa kantimissa, joten suoralta kädeltä niiden varaan ei kannata tuudittautua.

Eikö parempi olisi, jos uskoisit asiantuntijoita ja antaisit lapselle vielä vuoden lapsuutta?



Lähipiirissä kaksikin tapausta, jossa koulu on aloitettu liian aikaisin, ja kumpikin kantaa vielä aikuisena tunnetta siitä, että ovat muita huonompia ja tyhmempiä. Ja toinen on kuitenkiin lääkäri ja toinen insinööri, että ei käsitykseni mukaan oo ällissä vikaa kummallakaan.

Mutta jos lykkäystä haluatte, siihen tarvitaan lausunto lääkäriltä, psykologilta tms. Eiköhän neuvolassa osattaisi neuvoa!



Koululykkäys ei muuten ole ihan yksiselitteisesti hyvä ratkaisu kenellekään ja juuri on tehty väitöstutkimus (Maija-Liisa Linnilä), jossa on todettu, että lykkäysvuosi ei riitä tukitoimeksi lapselle. Siis kun lapset vuotta myöhemmin aloittavat koulun, heillä on kuitenkin edelleenkin ongelmia koulunkäynnissään. Kannattaisi ennemmin miettiä, panisiko lapsen kouluun normaaliin aikaan ja pyrkisi hankkimaan hänelle jotankin tehokkaampaa kuntoutus- tms. apua.

Sen lasi on saamassa lykkäystä koulun aloittamiseen. Eli aloittaisi ikätovereitaan myöhempään?



Meillä on naapurissa paljon näitä myöhempään koulunsa aloittaneita tai strattiluokan käyneitä, eikä heillä ole ollut ongelmia.