♥¤¤♥HELMENKANTAJIEN TIISTAI♥¤¤♥

Aloitetaanpa tästä uusi pino ja tässä vielä kertauksena eilinen:

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=9276721&p=1&tmode=1&smode…

Poika on lähetetty kouluun ja toista pitää alkaa herätteleen eskariin, vaikka ite voisi kaatua sänkyyn ja nukkua ainakin pari tuntia! :::pitäsköhän tilata pojalle taksi::::heh heh..



Olettekohan puhuneet ja listanneet jo moneen kertaan sairaalakassin sisältöä?? Siis mitä pakata valmiiksi kassiin? Minä oon jo vauvalle laittanut vaatteet sinne valmiiks, mutta omat kamat puuttuu vielä.



Mutta nyt siis taas mentävä leikkiin herätyskelloo.. = )



mammutti ja Vilppu rv 34+4

Odotan toista lasta, viikkoja on tasan 36 tänään. Ensimmäinen syntyi -04. Joku joskus ihmetteli että kuka oikein käy lukemassa ja avaamassa helmikuisten ketjua kun avauksia on niin paljon, ja tunnustan että mä oon melkeen alusta asti seuraillut mitä helmiksille raskauden edetessä tapahtuu.

Nyt vasta sitten sain aikaiseksi kirjottaa:(

Johtuen paljolti siitä, että raskausaika ei ole ollut kovinkaan helppo, alussa kamalaa pahoinvointia, sitten jatkuvaa närästystä sekä väsymystä ynnä muuta pientä asiaan kuuluvaa.

Hikoilukohtauksista sen verran, että mullakin niitä on nyt parin viimeviikon aikana öisin ollut. Syytä en tiedä....voisko liittyä maidonnousuun tai jotain? Muuttuviin hormoniarvoihin? Valaiskaa joku joka tietää paremmin:)

Kestovaipoista: Esikoiselle ostin muutamia kokeillakseni niitä, mutta ne eivät sopineet vauvan herkälle iholle ollenkaan. Ehkäpä sopivat sitten tälle toiselle paremmin.

Nyt se tyytö heräili, täytyy lähteä aamupuuron keittoon:) Kiva jos saan vielä liittyä seuraanne, porukka vaikuttaa mukavalta.

Minea80 36+0

Kilautin kuitenkin eilen vielä neuvolaan, ja terkka laittoi lähetteen labraan + keskiviikoksi lääkäriaika, että saadaan selville onko supistelut saaneet kohdunsuulla jotain aikaan. (Täällä kun ei turhan usein tuota tilannetta tarkisteta, mulla on kerran katottu, rv silloin huimat tasan 9!) Labrassa tuli siis jo aamutuimaan käytyä - valkovuoto- ja virtsanäyte sinne jäi tutkittaviksi. Varmaan on taas se streptokokki b plussalla, mutta toivottavasti ei lääkäri nyt enää mitään kuuria siihen määrää. Muistelisin, että esikoisesta kun olin kuurin syönyt rv30, niin tuon jälkeen lääkäri sanoi, että vaikka vielä olisi plussalla bakteeri, niin ei hoidettaisi sitä enää ennen synnytystä (synnytyksen yhteydessä antibioottiannos suoraan suoneen), jotta ei sen takia synnytys lykkääntyisi. Ja minä en todellakaan halua, että menisi yliaikiseksi! Nyt on kyllä harmittanut, että menin syömään sen antibioottikuurin tässä raskaudessa, koska mitään oireita ei ollut (vaikka bakteeri olikin plussalla) - siitä nämä supistelut vasta alkoivat! No, jos/kun olen vielä joskus raskaana, niin enpä enää anna terkan/lääkärin määräillä, vaan pidän pääni! No, se siitä, huomenna on siis lääkäriaika, ja sit kuulen tuloksia (tosin tuon streptokokin varmat tulokset menee varmaan alkuviikkoon) - virtsanäyte otettiin vaan ihan varmuudeksi.



En enää muista, että mihin olen kommentoinut, mihin en.. Silitykseen kai jo kommentoin, että ei ole minun heiniäni. Ristiäisiin en ole vielä ilmeisesti kommentoinut. Me kuulumme kirkkoon, ja kaksi aiempaa muksuakin kastettu, joten kyllä tämän kolmosenkin nimen vasta pappi saa lausua muille tietoon. Esikoinen kastettiin kirkossa, jatkot meillä kotona. Toka kastettiin pienemmällä porukalla ihan kotona. Nyt ei olla vielä päätetty, että kastetaanko kirkossa vai kotona. Suku (ainakin minun puoleinen) on sen verran uteliasta sakkia, että varmasti tulisivat mieluusti taas esikoisen kasteen tapaan kirkkoon paikan päälle nimen kuulemaan (vaikka heitä ei jatkoille enää kutsuttaisikaan). Meillä on vielä nimikin täysin auki - jossain vaiheessa jo kuvittelin saaneeni miehen suostumuksen eräälle nimelle, mutta nyt hänen mieli on ilmeisesti muuttunut. Häneltäkin on jo (jopa!) pari ehdotusta tullut, mutta.. voi kauhistus -sanon minä! Alkaa epätoivo hiipiä takaraivossa, että löytyykö maailmasta enää yhtään molempia miellyttävää nimeä. No, eiköhän sentään..



Imetyspaidoistakin on juttua ollut. Minä olen muutaman H&M:n metyspaidan ostanut, ja minusta ne on todella mukavia käyttää jo raskausaikana. Toinen juttu sitten on, että onko paita käytännöllinen.. Mulla kun on ihan riittävän kokoiset nää melonit jo ennen maidon nousua, ni hiukan epäilyttää, että saanko venytettyä aukot niin, et sieltä sit näppärästi sais otteen. Aiemmin mulla ei siis ole imetyspaitoja ollut, joten on nyt ihan uus juttu. Toivottavasti toimii, kun on tosiaan nättejäkin ne paidat.



Turvakaukaloa täytyisi kohta alkaa serkulta kysellä takas. Lainattiin meidän kaukalo heille ennen raskauttani, ja se on kyllä heillä edelleen käytössä, mutta koska se meidän on, niin en häpeile sitä jo takaisin pyytää.



Mukavaa tiistaita kaikille! Nii, niistä kivuistani piti vielä mainita, että eilinenkin meni sohvalla maatessa ja supisteluja oli lähes koko ajan. Nyt tuntuisi taas hiukan paremmalta, joten toivoa on, että olisi tänään parempi päivä. =)



Minni & [color=teal]Mulperi [/color]34+1

[b]Tervetuloa vaan joukkoomme minea! Tottakai mukaan mahtuu! Niin, ja eilenkin joku uus ilmoittautui (anteeksi ettei nikki muistu mieleen) - joten tervetuloa vaan hänellekin! [/b]



Sairaalakassista sen verran, että voisin minäkin varmaan jo aloittaa edes sen kassin etsinnällä, ennen kuin sisältöä alan kasata. Eli mulla ei mitään tietoa vielä, että mitä mukaani otan. Onhan tässä vielä aikaa miettiä.. Eikä ole minulle mikään maailmanloppu, vaikka jäisi kassi pakkaamatta, koska saahan ne tavarat sitten perästäkin. =) Ei siis turhia stressejä.

Minea:

Tervetuloa! Hikoilukohtauksia tulee mullekin aina välillä iltaisin ja usein öisin. Alkaa vaan hikeä pukata ja sitten on vaatteet ihan märät kohta. Joinakin öinä painokin putoaa pari kiloa. Mä en tiedä mistä tuo johtuu, mutta tuntuu että liittyy turvotukseen joka jostain syystä laukeaa -hetkeksi.



Öisin on ihme pyörimistä, jostain syystä lonkkia alkaa särkeä aamuyöllä ja on vaihdettava asentoa. Asentojahan on olemassa yhteensä kaksi. Sekin auttaa kun nousee ylös ja kävelee pätkän. Mut ei nyt yöllä oikein huvittais käppäillä missään.



Sairaalakassista: pakkasin jo vauvan varusteet (mies sanoi 2 lapsen isänä ettei hänellä ole mitään käsitystä mitä tuo vauvalle sairaalaan) ja synnytykseen mukaan otettavan kassin. Omat vaatteet kotiutumista varten on vielä pakkaamatta. Synnytykseen panostin pillimehun mallisilla mehukeitoilla, suklaalla ja kaurakekseillä. Viimeeksihän jäi eväät syömättä kun oli nopea synnytys, mutta ekaa pusasin vuorokauden ilman eväitä. Mielummin liikaa naposteltavaa kuin nälkä. Samaan kassiinhan on otettava myös vuodeosastokamat eli on imetysliiviä, hygieniatuotteita ym. ja otin tällä kertaa parit omat sukat mukaan. Jos sattuu taas kyllästyttämään ne putkisukat jotka putoaa koko ajan jalasta. Muuten kyllä aion hiihdellä sairaalan vaatteissa, kuitenkin sitä hikoaa kauheesti eikä tule ainakaan pyykkiä kotiin vietäväksi. Yhden ison siteen oti myös kassiin jo nyt, ettei tarvitse kotiutua niissä sairaalan supersiteissä jotka ylettyy navasta selkään asti. Tietysti jos kotiutuu tosi nopeesti, joutuu päinvastoin pöllimään pari jättisidettä kun eihän niitä saa mistään ostettua.



Koko ajan asennoituu alatiesynnytykseen, mutta kuka sen tietää jos tuliskin sektio! En siis haluis sektiota huolimatta alatiejännityksestä, mutta ehkä kaikkia vaihtoehtoja ois hyvä miettiä ees hetken mielessään. Ja onhan tietysti sektionkin jälkeen vuotoa, mutta kenties ei niin runsasta kun ei ainakaan mikään repeä alapäässä?!



Pian lähden polille painoarvioon/synnytystapa-arvioon. Kiva kuulla, vaikuttaako vauva taas jättiläiseltä. Sitten alkaakin arpominen, uskoisko saatua tulosta kun viimeeksi arvioivat 1,4 kg alakanttiin.



Heinä 36+1

Viikonloppu meni aikalla supistusten parissa. Piti jo käydä synnärilla tarkistuttamassa tilanne. Pääsin kuitenkin kotiin, kun kohdunsuu oli vielä kiinni. Pehmentymistä oli kyllä ja kohdunkaula oli lyhentynyt. Sen tarkastuksen jälkeen oli kyllä vielä n. kuusi tuntia 10 min välein säännöllisiä kipeitä suppareita, jotka kesti vajaan minuutin kerrallaan. En sitten tiedä mitä ne sai aikaan. Onneks nyt on tilanne rauhoittunut sen verran, että suppareita tulee vaan liikkuessa. Täällä siis sohvan pohjalla makoilen...



Jotenkin säikähdin, kun lääkäri sanoi, että kun vko 34 tulee täyteen niin synnytystä ei enää yritetä estää vaan vauva saa syntyä. Mulla siis tätä lepoakin vain neljä päivää jäljellä. Sen jälkeen saa kuulemma liikkua aikalailla normaalisti. Pahimpia nosteluja vaan pitää välttää.



Sairaalakassin sisällöstä tuli vielä mieleen, että niitä omiakin maxisiteitä kannattaa ottaa kaikenvaralta. Mulla viimeksi repes paikat jonkin verran ja haava tulehtui. Silloin ne sairaalan siteet tuntuivat pahalta. Ne on niin järkky paksuja, että jäävät siitä keskeltä ihan ruttuun ja mulla ainakin hankasivat ja painoivat haavaa. Olin tosi helpottunut kun tuli kokeiltua niitä omia ohuempia siteitä. Omat siteet tosin hiostivat enemmän kuin ne sairaalan siteet.



Tuiskuliina ja Kusti rv33+3

Minäkin voin heti alkuunsa ilmottautua tuohon yökukkujien pinoon! Ei vaan saa nukutuksi kun häpyliitos venyy ja paukkuu niin, että sattuu. Ja vauva painaa sinne ihan alas. Taitaa alkaa pian kiinnittymään, niin alhaalla jo on tuolla masussa. Ja luojankiitos vielä raivotarjonnassa! :) Hän siis tykkäsi tuossa rv32-35 vielä kääntyillä paljon ja suurimman osan oli ajastaan perätilassa. Nyt viime neuvolakäynnillä oli raivotarjonnassa ja terkka sanoi hänelle sinne masuun, ettei enää saa kääntyä. Eikä ole sen jälkeen kääntynytkään!;) Toivottavasti uskoo puhetta syntymänsäkin jälkeen samalla tavalla. :)



Tuon yökukkumisen seurauksena olen sitten päivät ihan väsynyt ja päiväuniakin tulee väliin nukuttua. (Mikä ei varmasti edistä noita yöunia..) Ja tuon väsymyksen seurauksena olen myös minä aikas saamaton. Eilenkin kävin monta kertaa pinolla kun piti jotain kysyä, mutta en sitten jaksanutkaan alkaa rustailemaan mitään.. Ja nyt ei enää muistu mieleen, että mikä se eilen askarrutti!:)



Niin joo, se mitä piti kysyä oli tuo armoton KUTINA. Eli kärsiikö kukaan muu samasta vaivasta? Siis minulla on nyt pari viikkoa kutissut aivan älyttömästi! Ensin se oli vain tuossa vatsassa, mutta nyt sitä esiintyy jo muuallakin. Minulla siis on muuten ihan normi iho, enkä ole koskaan joutunut rasvoja käyttämään, mutta nyt iho kuivuu tosi paljon ja kutisee eikä rasvoista tunnu olevan hyötyä. Mikähän siihen auttaisi?



Joku kyseli, että millä viikoilla vauva rauhoittuu masussa. Minulla ainakin jaksoi riehua varmaan viikolle 33-34 saakka ja sen jälkeen ei juuri liikkeitä ole tuntunut. Tosin minulla on istukka etuseinämässä niitä vaimentamassa ja kun vauva ei enää kääntyile jää nuo pienemmät liikkeet huomaamatta. Välistä kyllä tunnen napakoita potkuja tuossa navan kohdalla ja silloin saisi vauvan jalastakin kiinni, niin voimakkaasti se puskee vatsanpeitteiden läpi. ;)



Pistetäänpäs muuten aiheesta gallupia.. Eli missä kohdin ja minkälaisina tunnette tällä hetkellä vauvanne liikkeet? :)



Joku kertoi, kuinka hänen miehensä on nyt raskauden myötä alkanut huomioida parisuhdetta enemmän. Voi kun minullakin olisi sellainen mies! Juuri eilen taas petyin mieheeni kun hän ei huomioi minua juuri ollenkaan ja tuntuu ettei edes halua minua kuten ennen. Hän siis eilen yritti josko harrastaisimme seksiä, mutta ei vain saanut minua enää syttymään. :( Sängyssä kun kysyin häneltä mitä hän haluaa, kuului vastaus: ' Ihan tavallista seksiä takaapäin' . Aina ennen tuohon kysymykseen on saanut kuulla miehen haluavan minua! :( No joo, ymmärrän että olen ehkä vähän turhan herkillä, mutta kyllä jäi seksi väliin vaikka aiemmin olisin sitä itsekin halunnut. Ja nykyään seksi tuntuu olevan hänelle vain hänen omien tarpeidensa tyydytystä ja jos minä vaadin hieman huomiota, on hän hieman kovakourainen kun ei jaksa keskittyä asiaan vaan odottaa vain omaa vuoroaan. Ja mikä pahinta, ei häntä edes haitannut että seksi kanssani jäi väliin!:( Niin kuin se olisi ihan sama..



No joo, nyt täytyy lopettaa tämä valitusvirsi ja pyytää anteeksi teiltä kaikilta kanssasisarilta! :) Teitä varmasti ihan hirveästi kiinnostaa kuunnella meidän petipuuhien raportointia.. ;) Tuo vain lähinnä kuvastaa niin hyvin sitä muutakin kohtelua mitä osakseni saan kun olen näin vaivainen raskaana ollessani.

Ja eilen illalla kun sitten juttelimme sängyssä (mikä ei yleensä ole hyväksi, sillä mieheni sitten aina kaivaa siinä kaikki vanhat riidat esiin), niin hän totesi kuinka hänen ystävänsä oli muka hyvin sanonut tässä joskus, että:

' ' Kun mies tekee pitkän työpäivän ja nainen hoitaa lasta kotona sen aikaa, niin kun hän tulee töistä ja jos pitäisi esim. vaihtaa vaippa, niin ei häntä yhtään omatunto paina, että silloinkin se nainen sen vaipan vaihtaa kun tällä naisella on varmasti päivän aikana enemmän lepohetkiä kuin hänellä töissä!' '

Minun kävi tuossa vaiheessa niin sääliksi tämän miehen vaimoa, joka on myös tällä hetkellä raskaana ja hoitanut heidän kaksivuotiasta tytärtään kotiäitinä nyt pari vuotta (eikä edes omasta tahdostaan). Ja olen varma, ettei hänen miehensä ole kertaakaan tehnyt kotitöitä tuona aikana, vaan nainen joutunut hoitamaan kaiken yksin, kun mies kerran käy töissä. Ja kotiin tullessaan (mikä tapahtuu yleensä aikas myöhään) mies ottaa sitten kaljan tai pari eikä jaksa huomioida vaimoaan eikä lastaan.

Kyllä onneksi oma mieheni tajusi, että meillä ei tuollainen peli vetelisi ja tämä hänen ystävänsä ei todellakaan puhunut mitenkään fiksusti sanoessaan noin. Meillä siis mieheni hoitanut pari kuukautta esikoistani kun itse tein kahta työtä. Ja kun häntä siitä ajasta muistutin, niin kyllä totesi ettei siinä ollut yhtään lepohetkeä, niin kuin palkka töissä yleensä aina päivän mittaan niitä tulee. Miehen piti siis tuona parina kuukautena tehdä lopputyönsä valmiiksi, kun se oli vähän viivästynyt. Mutta ei kyllä saanut sitä ollenkaan tehtyä kun minä kävin töissä sen aikaa eikä lapselle ollut hoitajaa.



No juu, jätetäänpäs palstatilaa muillekin.. Ja vielä tähän loppuun: TERVETULOA uusille helmenkantajille! :) Kyllä meidän joukkoomme mahtuu! ;)

Ja vielä MAMMUTILLE: Tervetuloa takaisin nettipimennosta, et arvaakaan millainen huoli täällä on ollut kun sinusta ei mitään kuulunut!;)



-frog2 ja rv36+3

Niin, piti vielä sitä kommentoida, että kun ihmettelitte tuota TAYSin ' oma lipokas pakkoa' .. Niin siis viimeksi kun siellä synnytin, niin omat lipokkaat sai ottaa mukaan jos halusi, mutta kyllä heillä niitä sairaalan tohveleitakin oli jaossa. Ja kun siellä kävin harjoittelemassa tuossa joululomalla synnytystä, niin silloinkin toivat niitä sairaalan lipokkaita jalkaan, eli tuskin nyt sitä varten kenenkään ostoksille kannattaa lähteä, kyllä heiltä varmasti löytyy tossut jalkaan kuin jalkaan!:)



Ja noista ohuemmista siteistä.. Siis viimeksi tosiaan synnytin TAYSissa ja kyllä siellä ainakin oli monia eri side vaihtoehtoja noiden isojen vaippojen tilalle.. Siis kun ei enää vuotanut niin paljoa, niin sai käyttää ihan normi yösiteitä. Mutta nyt minulla on tosiaan eri synnäri tiedossa ja iski paniikki, että pitääkö minunkin varautua ottamaan omat siteet mukaan, jos ei heillä olekaan niitä pienempiä malleja kun isoin vuoto lakkaa? Tietääkö kukaan millainen tilanne on SeKSissä?



-frog2

Jopa on kivankokoinen pino jo näinkin aamulle, toivottavasti kasvaakin entisestään.



Minealle tervetuloa joukkoon, kyllä tänne mahtuu ;D ja on aina mukava kuulla muiden kanssaodottajien tuntemuksia. Päivällä heittää sulla la, mulla tulee 36 huomenna täyteen :) ja esikoistyttö on vuosimallia 10/05.



Liikkeistä: todella,todella vaimeaa. Välillä pitää alkaa oikein miettimään että onkos se koko päivänä liikkunut. Ehkei tilaa ole tarpeeksi tai sitten on jotakin vialla. Onneksi parin tunnin päästä on neuvola että pääsee kuuntelemaan sydänäänet niin en stressaannu.



Oma olo: eilinen oli kamala, tuntui jatkuvasti että aivot ei saa tarpeeksi happea ja huimasi. Sitten alkoi nenäverenvuoto joka ei millään ottanut tyrehtyäkseen (yhteensä eilisen aikana 4 kertaa..) joten läksin äitini työpaikalle kun on terveyskeskuksessa töissä ja hän otti multa hemogolobiinin joka oli 101! Eli ei ihmekään jos heikottaa, verenpaineetkaan ei olleet kuin 112/57 joten melko alhaalla nekin. Syön 4x rautapurutablettia päivässä + lääkärin kehotuksesta beroccaa edistämään sen imeytymistä muttei auta missään. :( Kellään muulla samaa?



Sairaalakassin oon kutakuinkin pakkaillut eli mukavat ja tukevat imetysliivit, liivinsuojia,maidonkerääjiä, rintapumpun varalta, omia sukkia ym. Vauvalle mies voi katsoa sitten kotiintulovaatteet..

Meillä oli sairaalassa viimeksi monenkokoisia ' vaippoja' äideille, mulla ne jättikokoiset nimenomaan vaipat tuli todella tarpeeseen kun vuodin ja vuodin kirkasta verta ilman hyytymiä ja ramppasin tunnin välein vessassa vaihtamassa sitä. Kun sain lääkettä siihen, niin siirryin isoihin kuukautissuojiin ja niillä mentiin sitten loppuaika.



Mutta lähdenpä jännäämään tulevaa neuvolaa ja pukeutumaan sitä ennen. Mukavaa tiistain jatkoa kaikille



H 35+6

Tervetuloa joukkoon minea80! Tosi kiva että meidän joukkomme kasvaa, jotta saadaan sitten tuonne vauva-puolellekin jonkinlaista keskustelua aikaiseksi!



Imetyspaitoja mullakaan ei oo aikaisemmin ollut, mutta vaikuttavat aika käteviltä ja ajattelin kanssa tilata sellaisia. En vaan yhtään tiedä minkäkokoisia pitäsi ostaa....lähteeköhän nää kilot nopeastikin vai?!?



Sairaalakassia en oo vielä pakannut. En ajatellut ottaa kummoisia mukaan eli pesuvehkeiden lisäksi ehdottomasti huulirasva ja omia sukkia ja ehkä nyt kun puheeksi on tullut niin omat sandaalit. (Mulla on nimittäin tosi iso ja leveä jalka ja noi kättärin sandaalit on ainakin sellaiset kapeat mallit ja puristavat hieman.) Imetysliivit on varmaa hyvä ottaa varmuuden vuoksi mukaan liivinsuojien kanssa, mutta ennen en oo niitä kyllä vielä sairaalassa tarvinnut. Mitään syömisiä mulla ei oo ollut mukana synnytyksessä eikä juomisia, kätilöt ovat tuoneet sitten kiltisti mehua ja mustikkakeittoja yms. ihan pyytämättäkin ja synnytyksen jälkeen saa kuitenkin maittavan aterian ja onhan päiväsaikaan sitten kanttiini auki josta ukko saa itelleen jotakin purtavaa, ei se yöaikaan normaalistikaan mitään syö! Osastolle mies saa tuoda sitten mehua ja jotain herkkuja jos niitä kaipailen. Kättärillä musta aikanakin tuntui että jatkuvasti siellä on tarjolla joku ruoka/välipala, ei meinannut jaksaa edes joka ruokailulla syödä=) Puhtaat kotiinpaluu vaatteet olis mukavat. Nyt ei tule mitään muuta mieleen. Mulla riittää enemmänkin ajateltavaa noissa lasten kamppeissa eli niiden kassi pitäisi varmaan laittaa valmiiksi ja miettiä mitä vaatteita ne tarttee hoidossa.



Nukkuminen on täällä tosi huonoa, viime yö meni valvoessa ja uni tuli kunnolla vasta tuossa klo 6.00! Joka paikkaan satttuu ja sitten on vielä tämä iki-ihana flunssa ja kurkkukipu...vali, vali.



Mullakin vatsa kutisee ja oon päätellyt että johtuu ihan tuosta vatsanahan venymisestä. Mulla ainakin varsinkin kyljet ja tissit kutisee. Rasvaus auttaa aina vähän, mutta ei poista kutinaa kokonaan.



Galluppiin vielä eli mulla tuntuu potkut lähinnä tuolla kylkiluiden kohdilla ja välillä tosiaan saisi jo varpaista kiinni jos tuo nahka olis niinkuin löysenpi! Viime raskaudessa loppuvaiheessa meidän pikkuneidin varpaat pystyi laskemaan ihan silmämääräisesti tuosta kyljenkohdalta eli samassa asennossa tuntuu tämäkin oleva. Myös alhaalla tuntuu sellaisia kevyempiä töytäisyitä. Välillä sitten kaveri kääntää ilmeisesti kylkeä tms. koska tuntuu että koko vatsa siirtää paikkaansa ja se sattuu ihan hirveästi.



Jokohan tuli kaikkeen jotakin kommentoitua, ainakin viestistä tuli mega pitkä. Ai niin, meillä ukko ihan oma aloitteisesti otti itseään niskasta kiinni (mun nalkutus vissiin meni sit kuitenkin perille) ja laittoi vessaan kaappeihin vetimet ja rupesi suunnittelemaan muutakin remonttia eteenpäin. Eikä tainnut edes yhtä kaljaa juoda eilispäivänä joten ehkä peli ei siis ole vielä menetetty. Meillä makuukammari elämä on kyllä jäänyt nyt kokonaan unholaan, koska olen tuntenut suorastaan inhoa miestäni kohtaan. Ehkä se tästä taas sitten elävöityy, ei oo varmaan helppoa elää tällaisen hormoonihirviön kanssa!



Nyt täytyy lähteä pyyhkimään kuopuksen pylly, eli heippa!



t.kolomonen rv 33+1

galluppia niistä liikkeistä...täällä ainakin liikutaan vielä ahkerasti, taitaa tämä meidän poju olla siskoaan vilkkaampi tapaus...muistelin ensimmäistä odotustani ja näillä viikoilla ei liikkeitä tuntunut oikeastaan enää ollenkaan, ja nyt taas tuntuu että kylkiluut katkeaa potkuista :) Terv.hoitaja tunnusteli, että vaavi olisi jo asettunut " oikeaan asentoon" , liekkö siitä kurjat alapään vihlonta kivut...



Täytyypä vaan todeta, että kyllä voi raskaudet olla erilaisia...esikoisen kanssa hädin tuskin oli mitään ongelmia ja tämän jälkimmäisen kanssa ei muuta ole ollutkaan kuin ongelmia... no johan tässä onkin oltu saikulla kolmatta kuukautta... jännää sinänsä nähdä että tuleeko tämä vauva ajallaan vai meneekö yli...esikoinen syntyi vko:lla 42...ja sitten parin päivän yrittämisen jälkeen päädyttiin vielä kiireelliseen sektioon...



silläpä se tuntuukin niin hölmöltä että tällä hetkellä paikat ovat kuitenkin pehmenneet ja kohdunkaula lyhentynyt...noh jospa tämä vauva syntyisi aiemmin...ainakin tälle mammalle tämän mahan kantaminen riittäisi...esikoinenkin kun osaa ottaa ilon irti tästä äipän olotilasta... aamullakin tuntui siltä kun olisi yrittänyt pukea tarhaan lähtevälle onkimadolle vaatteita päälle :)



no mutta se valittamisesta...



Niin ja niistä kestovaipoista... itse ostin esikoiselle niitä ison läjän... pari kertaa tuli kokeiltua ja sittenpä se innostus lopahti lyhyeen... meillä niitä käyttämättömiä vaippoja lojuu kaapissa n.200 euron edestä...mies ei ainakaan vielä antanut myydä niitä, jos vaikka vielä innostuisin niitä kokeilemaan (?) :) taitaapi olla aika hiljasta...



-että tämmöistä tänne-



sippu&pikkupörrö 33+1

Minä vien taas palstatilaa oikeen urakalla, kun pitkästä aikaa pääsen tänne turisemaan..= )



Frog:

Kiva kun ette unohtanu mua " pimentoni" aikana!

Kyllä monesti ajattelin, että nyt tarttis jo päästä antaan jonkunlainen äänimerkki itestään, mutta sellasta tilaisuutta ei sit vaan tullu..



G:

Mulla liikkeet tuntuu alapäässä lonkkaluiden päällä ja välillä ihan alhaalla..siellä.. ja potkut tuntuu kylkiluissa ja ihan ylämahassa. Välillä liikkeet tuntuu tosi ilkeiltä varsinkin tuolla alapäässä, kun vihloo niin, että luulen jonkun osan vauvasta olevan jo ulkona..



Mulla kans mahanahka ja tissit kutiaa välillä ihan kamalasti, mutta en oo vielä rasvannu ihoa yhtään.



Onneks siellä Tayssissa varmaan sit kuitenkin saa ne tohvelit talon puolesta, ettei tässä niitä nyt enää tarvi lähtee metsästään!



Mulla kotityöt on jääneet aika vähiin, kun pelkkä pyykkien ripustus aiheuttaa sen että päiväunet on nukuttava heti sen jälkeen! Aika outoo, että sellasessa hommassa voi väsyä niin paljon! Kuinkahan väsyny sitä synnytyksen jälkeen onkaan?!

Mies on onneks tajunnu mun tilanteen ja ottaa ihan kiltisti imuria esiin (ja siis imuroikin käskemättä) ja hoitaa tiskit ym.

Nytkin oon ihan poikki kun käytin vanhempaa poikaa hammaslääkärissä (onneks huomasin kattoo kalenteria!) ja vaikka siellä ei muuta kun istuta ja odoteta, niin väsyttää!

Tosin yöunien vähyys tekee oman osansa tähän väsymykseen.



Eipä tässä sit muuta taas tällä erää

mammutti ja Vilppu

Kestovaipoista mun piti myöskin sanoa vielä eli samoilla linjoilla ollaan kun muistaakseni eppu-mamma? eli en ymmärrä tuota kestovaippa-juttua ollenkaan, mutta kai se on ihan hyvä että joku jaksaa niin jää kaatopaikalle sopiva tila meikäläisen vaippavuorille! Ei saa siis loukkaantua, mutta mä olen maailman epäekologisin ihminen =(



Kotitöistä: Mä olen kyllä meillä se joka hoitaa lapset ja tekee kotityöt ja myöskin teen tosi paljon remonttihommia yms. Mies hoitaa meillä lähinnä takanlämmityksen ja tollaiset isommat rakennushommat (viime kesänä tehtiin uudet terassit) ja hoitaa yleensä renkaan vaihdot jne.. eli aika " perinteisesti" on meillä jaettu kotityöt naisten ja miesten hommiin. Tosin ruokaa meillä mies osaa tehdä ihan hyvin ja vauvojen hoidossa on ollut aina tosi paljon mukana eli ei juokse karkuun kakkavaippoja, mutta ruokinta puoli on siiten taas ollut mun heiniäni kun ei meillä ole tuttipulloja ollut käytössä lainkaan.



Koska kaikilla tuntuu olevan vähän sama ongelma ettei keksi mitään keskustelun aihetta niin kokeillaanko että kaikki yrittää keksiä yhden (ihan mistä tahansa aiheesta) gallup-kysymyksen ja yritetään sitten niihin vastailla ja saattaahan niistä sitten kesksustelua viretä enemmänkin....kokeillaan =)





Ootteko muuten kuulleet vanhasta tavasta tehdä synnytystapa-arvio??? Eli jos naisella on pieni jalka niin lantio on usein myös ahdas ja jos taasen jalka on suuri niin isompikin lapsi mahtuu tulemaan ihan hyvin! Mulla on tuollainen " siro" 42, joten sen kummemmin ei synnytystapa-arviota tartte tehdä =) Ennen kuulemma ekassa neuvolassa mitattiin kaikkien nykyjuttujen lisäksi jalka. Olisin mä kyllä kattonut vähän pitkään, jos neuvolan-täti olis edes kysynyt mun kengännumeroa ekassa neuvolassa.



t.kolomonen rv 33+1



ai niin se kysymys....Näkyykö varpaat jos seisotte selkäsuorana ja katsotte alaspäin? Mulla ei näy (vaikka isot jalat siis onkin), eikä kyllä edes kurkkimalla enää onnistu alapäänkarvojen ajelu, täytyy ottaa seuraavaksi kerraksi peili mukaan suihkuun.



Ja ne keneltä löytyy mitta... kuinkas suuriin lukuihin pääsette jo vatsanympärysmitoissa?

Ihan ekaksi tervetuloa vaan uusille helmenkantajille :) Kyllä meitin joukkoon mahtuu =)



Kestovaipoista on ollu juttua, ja muutamiahan tulikin äippäpaketin mukana. Enpä suuremmin ole mietiskellyt sitä asiaa, muuten kun että hyvä kait ne on olla tuolla kaapissa semmoisena vakio hätävarana, mutta meillä tulee pyykkiä niin paljon että, hyvä jos jaksaa nekin pestä.



Masun asukki liikkuu ihan hullunlailla aamusta iltaan ja heti jos alkaa tekemään jotain niin se mekastus vaan yltyy, kipeiden suppareiden ohella. Yölläkin saa herätä vähintään sen kaksi kertaa kun kaveri mekkaloi masussa ja pittää veskissä juosta ja juomassa. Onko teillä muilla ihan kauhea jano koko ajan??? Yöunista olen haaveillut jo pitkän aikaa, ja jos joku yö saa nukuttua edes 4tuntia niin olen hyvin tyytyväinen.



Turvotusta on nyt alkanut tulemaan, viellä kuitenkin mahtuu sormukset olemaan, mutta ei varmaan enään pitään. Jalatkin välillä muistuttaa enenpi pullataikinaa kuin kinttuja.



Nimistä on myös ollut juttua, muistelisin. Me ollaan nekin jo isännän kanssa sovittu aikoja sitten ihan kokonaisuudessaan, oli vaavi sitten tyttö tai poika ja ei saatu asiasta edes tappelua aikaan :) hihi



Ristiäiset pidetään ihan kotona ja pienessä piirissä. Kastemekkona on ihan varmaan sukukalleus jossa on kaikki serkukset ja isäni kaikki sisarukset kastettu. Käytin sitä jo esikollakin. Vanha mummu on ylpeä kun perinteitä jatkan. Onko teillä muilla mitään semmoisia kivoja sukuperinteitä, joita jatkatte sitten oman perheenne kanssa?



Kurja keli on täälläkin Suomussalmella, ja liukkaalta tuntuu. Kauhia kun pitäs kauppoihin lähteä eikä meinaisi uskaltaa, kun pelkää että kaatuu.



Kotihommatkin on ihan retuperällä, ja kauhuissani tuossa aamupuuroa syödessä katselin , että olenpa saamaton. Valitin siitä miehellekkin, kun olen ihan laiska täällä. Ukko vaan sanoi jotta, ehtii sitä sitten. Ei saa riehua liikaa, pittää levätä. Raasu on huolissaan kun nyt on sairasteltu.



Hoksasin että täällä vauva lehdellä on myös mahdollisuus tuommoiseen oman blogin kirjoitteluun. Päätin koittaa itekkin. Kirjoitteleeko teistä moni jotain blogia nettiin???



Jaahas josko menis hiukaks aikaa lepäämään taas, pikkukaveri kun tuppaa taas riuhumaan siihen malliin et kohta ollaan taas kaksin kerroin tuskissaan.



Voimia ja jaksamisia kaikille ja jaksamiseen IIIIISO HALI !!!!



Emppu-mamma ja " Eetu" 33+5

kestovaipoista oli kommentoinut kirsi-mama, jonka kanssa siis samoilla linjoilla! Pyydän anteeksi, ettei nyt tule sitten sekaannuksia!



t.kolomonen rv 33+1 (jolla pienipää ja isojalka =))

...johan minä päivän kotona mammalomalla maltoin pysyäkin. Laajakaista tullee sitten muutaman viikon päästä ja pimentoa luvassa siihen asti.

Ihan alkuun, jonka toivottavasti pinojen aloittajat jaksavat lukea, pyyntö, että joka arkipäivälle olisi omat pinonsa. NÄin harvemmin lukiessa on kurja aloittaa lukemaan pinoa, joka on kymmeniä viestejä. Sitten ei muista mihin asti ehti edellisellä kerralla lukea jne. Ja kun pinon alussa on linkki edelliseen, niin hakee niitä sitten helpolla viikonkin taaksepäin. Tämä siis satunnaisen lukijan kaino toive.



Kommentoin nyt satunnaisesti viimeisen viikon aikana keskusteltuja juttuja mitä muistan.



KUTINASTA kärsi useampikin. Sehän voi olla myös oire raskausmyrkytyksestä, joten olkaapa tarkkoina. Itse olen normaalisti talvisin kovinkin kuivaihoinen, mutta kiitos lämpimien kelien, tänä talvena ei ole rasvaa kulunut.



PAINOARVIO: rv 28+ 1200g --> rv 40 yli neljän kilon!

rv 31+ 1600g --> rv 40 n. 3,8 kg

ja eilen rv 35+ sain syntymäpainoarvioksi 3,5-3,7 kg th:n käsin tunnustelemalla. Ja etuseinäistukka vielä vääristää tulosta ylöspäin. Saa nähdä miten pitävät paikkansa.



UNETTOMUUS: Uni tulee hyvin, mutta loppuu yleensä lyhyeen. Noin viisi tuntia yössä saa luvan riittää. Sitten ei aamuyöstä enää nukuta millään. Olen tähän asti pyörinyt pari tuntia sängyssä ja saattanut torkahtaa vielä tunniksi, mutta nyt äitiysloman alettua päätin, että nousen ylös kun ei nukuta ja vedän sitten vaikka päikkäreitä. Iltapuolesta pysyttelen pystyssä, jotta päästään miehen kanssa iltaisin samaan aikaan (n.22-23) petiin.



SILITTÄMINEN: Siitä saavat nauttia lähinnä vain farkut ja miehen kauluspaidat. Muuten pyrin ripustamaan pyykit heti koneen pysähdyttyä ja ravistamaan hyvin ennen ripustusta. Saa luvan riittää. Jos tuntuvat kovin koppuroilta, pitää alkaa pestä nurinperin ja kääntää kuivina. Siinäkin käsittelyssä pehmiävät. Ja kun vaatteita on tarpeeksi ja puhtaat laittaa aina pinon alle niin ehtivät prässäytyä ennen käyttöönottoa :-)



PÄIVÄRAHApäätös uupuu edelleen. Loma alkoi eilen ja la 11.2. Työnantaja kuitenkin maksaa täyttä palkkaa maaliskuun loppuun, joten sikäli kelan päätöksellä ei minun kannaltani ole kiire.



SYNNYTYSTAPA-ARVIO tehdään meillä viimeisessä lääkärineuvolassa rv 37+. Lääkäri ihan käsikopelolla mittaa lantion ja jos on rajatapaus, lähettää TYKSiin tarkempaan arvioon, jossa voidaan ottaa ultra ja tarvittaessa lantion rtg.



PYYKKÄYS tapahtuu meillä 40-asteessa ja hajusteettomalla, fosfaatittomalla pesuaineella. Olisko ollut Extra Sensitive (suunnilleen halvin mikä täyttää em. kriteerit). Turhaan en kuumemmassa pese kun kerran tulevat puhtaaksi noinkin. Ja samalla aineella samoissa koneellisissa puhdistuvat myös vanhempien vaatteet. Hajusteetonta huuhteluainetta käytän harkiten.



G: Varpaiden näkymisestä ei toivoakaan selkä suorana seistessä. Ensimmäinen näkemäni piste on noin 30 cm varpaitani edempänä! Ja vatsan ympärys nyt 95 cm kun 67 cm lähdettiin liikkeelle. Th:n mukaan erittäin kiinteä masu, ei yhtään ylimääräistä ole vauvelin ympärillä.



Pessille suurkiitos tuosta tiedosta että TYKS laittaa hätäkastenimet näkyville! Me tosiaan halutaan pitää nimet omana tietona aluksi - tuskin kuitenkaan ristiäisiin asti. Viikonloppuna juuri näin vasta kastetun vauvan, jota oli kutsuttu siihen asti vain vauvaksi! Minusta lapsella täytyy olla nimi alusta asti. Siis ainakin joku kutsumanimi ja vauvaa en sellaiseksi laske. Meillä työnimenä ollut Masukki ei myöskään tule kelpaamaan sitten enää kun kerran viittaa masu-asukkiin. Tai sitten lisään perään että " ulkoistettu" - niinkuin niin monet jutut nykyään ovat :-)



Kestovaippailua ym. ekohörhöilyä aioin vielä kommentoida, mutta teen sen tuonnempana kun nyt tuli menoa.



äippä + masukki 35+2

Pikaisesti vasta silmäilin pinkan tähän asti ja tulin nyt vaan heittämään yhden kysymyksen, pidemmät löpinät tuonnempana :) Eli ootteko ajatelleet tehdä ruokaa pakkaseen kotiinpaluuta ajatellen? Siis synnytyksen jälkeistä sairaalasta paluuta tarkoitan. Mä en yleensä harrasta valmiiden ruokien pakastamista, kun monista tuntuu menevän maku huonommaksi pakastamisen myötä. Ainakin makaronilaatikko maistuu ihan oudolta pakastettuna. Mutta oisko teillä vinkkejä helposta ja noepasta ruuasta joka ei kärsi pakastamisesta? Ei tarvitsis sitten heti rynnätä kauppaan eikä ruuanlaittoon...



Supistelee, supistelee. Tuntuu siltä että lähtö saattaa olla lähelläkin kun alapäätäkin juilii ja vihloo vähän... Ja supistukset sen kun napakoituu.... Nyt tätyy käydä pötkölleen ja pitää jalat ristissä!!



Viherrys 33+4

...hiljaisempi jakso oli ja meni. Taisi mennä lähinnä joulu- ja viimeisten töiden kiireiden piikkiin. Nyt kun on aikaa kuulostella mahan tapahtumia niin mylläystä tuntuu riittävän. Toisaalta asukki oli kääntynyt kyljeltä toiselle ihan huomaamattani. Vain potkujen suunta paljasti käännöksen, muuten tämä iso muljahdus on mennyt minulta ihan ohi!



Ja suppareista: just pääsin neuvolassa sanomasta että supistelut ovat kovasti vähentyneet (alettuaan jo rv 15+) kun tänään on yhtä supistusta koko päivä. Kivutonta tosin edelleen.

Ei näy varpaita :)



Katkonaiset unirytmit, turvonneet jalat, herkät tunteet ja parisuhdekiemurat tuntuu olevan puheenaiheina. Jälleen kerran vertaistuesta on kyllä hirmuisesti apua. Yksin sitä täällä neljän seinän sisällä vaipuu epätoivoon ja ajattelee ettei varmasti kenelläkään ole tämmöistä. Ja hyvänpäivän tuttujen kanssa sitä kun ei ihan heti avaudu kaikista ongelmista - niin näin tulee sellainen tunnelma että kaikilla muilla on helpompaa kun mulla. Mutta toooossii hyvä että täällä voi suoraan avautua näistä asioista.



Miehistä sen verran, että meillä mies kyllä parhaansa yrittää ja on mukana kaikessa raskauteen liittyvässä - ainakin jos ei ennätä fyysisesti paikan päälle niin sitten kyselee ja on kiinnostunut. Kaljan kittaamiset ja seksiongelmat ovat meilläkin olleet kuumimpina puheenaiheina, mutta onneksi niistä on pystytty puhumaan :) Ja mies kuitenkin kunnioittaa myös minun mielipiteitäni - vaikka joskus tuntuu vaikealta kommunikoida sellaisten putkiaivojen kanssa ! ;)

Jotenkin tuntuu, että miehillä on aina vain ne suuremmat suunnitelmat mielessä, eikä ne oikein ymmärrä sitä, että se arki vaatii kuitenkin sitä pienempien asioiden miettimistä. Jotenkin tulee semmoinen olo aina välillä, että minun vouhotukset kaikesta pienestä on niin merkityksetöntä ja turhaa huuruamista. Mutta ehkä sitten isyyslomalla miehenkin silmät avautuu asialle kun joutuu itse pyörittämään sitä arkea. Toisaalta tämä voi olla tähän elämänvaiheeseen kuuluvaa " työnjakoa" - enhän minäkään ole perillä esimerksi auton vaihdosta tai jostain talousasioista. Ensimmäinen lapsi on siis meille tulossa, joten paljon uutta ja outoa asiaa tiedossa molemmille.



No joo, mutta se siitä. Joku kyseli hyviä ruokia pakastamista varten. Hyvä idea olisikin, että jos ehtisi tekemään valmiiksi ruokia niin ei sitten heti kotiin tultua tarvitsisi miettiä niitä. Kaalilaatikko voisi olla yksi hyvä vaihtoehto...? Tuleeko muille mieleen muita hyviä pakastettavia ruokia?



pllääähh! vettä sataa ja on liukasta! mitenkähän tuonne uskaltaa lähteä ulkoilemaan!

Siltkikin aurinkoista päivää!!



-Junebug & toukkis rv 34