Haluan alkaa retkeilemään, mutta mitä retkillä tehdään?

Riippuu maastosta ja kelistä kulkeeko 5 km parissa-kolmessa tunnissa vai ei. Tietty myös retkeilijöiden kunnosta, kokemuksesta ja iästä. Koskaan en ole tykännyt siitä kieli vyön alla juoksemisesta. Se ei ole retkeilyn idea. Niin ja reppu selässä kävelee myös hitaammin kuin ilman varusteita.

Ennen kuin menet uudelle reitille, kannatta katsoa etukäteen mitä kiinnostavaa kyseisellä reitillä on. Ne kiinnostavimmat eivät välttämättä ole se helpoimman ympyräreitin varrellaa, mutta usein lähettyvillä. Kun pysähdyt vaikka kerran tunnissa 10-15 minuutiksi istahtamaan ja nauttimaan maisemista niin menee siinäkin aikaa.

Kastutaan sateessa ja syödään kylmiä ruokia, kun ei saada nuotiota syttymään. Sitten itikoiden imiessä vertamme ryypiskelemme ja harjoitamme lisääntymiskulttuuriin liittyvää tahdikasta liikuntaa peloissamme pimeässä metsässä! Parin päivän kuluttua vapaaehtoinen pelastuspalvelu löytää meidät ja kuljettaa kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastanneille! Harrastan paljon ulkoilua. Käyn silloin tällöin myös kansallispuistoissa kiertämässä jonkun lyhyen, ehkä max. juuri tuollaisen 5-7km reitin, mutten oikein osaa pitää pitää sitä retkeilynä. Istuskelen kyllä hetken jossain kivalla paikalla ja syön jotain pientä evästä, mutta ehkä ajattelen tuota aikaa jotenkin liikaa esim. kuntoiluna/lenkillä käymisenä. 



Ehkä ensi kesänä pidennän retkiäni. Yön yli -reissuille en vielä halaja eikä minulla ole mitään siihen sopivia varusteitakaan. Päiväretkillä selviää ulkoiluvarusteilla ja repulla. Ap.

Hidasta vauhtia. Unohda se ajatus kuntoilusta ja lenkkeilystä. 

Ihan hyvä ehdotus tuokin, mutta joillekin "kirmaaminenkin" sopii.  Tärkeintä kai on se, että löytää sen mistä itse pitää eniten.

Sehän siinä on, että kaikki kaupungissa nopeat ja helpot asiat muuttuu niin hitaiksi ettei ylimääräistä tekemistä tarvita :D

Ruokailuun menee helposti pari tuntia kun tekee tulet, saa vedet kiehumaan, kokkailee, syö, kuumentaa tiskivettä ja vielä tiskaa.

Peseytyminen on hidasta. Jo vessassa käynti on operaatio :)

Se mitä tarvitsee, on aina rinkan pohjalla, joten yllättävän suuri osa päivästä kuluu rinkan purkamiseen ja pakkaamiseen.

Joskus aikoinaan asuin Lapissa, ja on aika luontevaa että siellä harvalla tuntui olevan erikseen harrastuksia. Elämä täyttyy itsestään, ei jää tyhjiä aukkoja jotka pitäisi jollain erillisellä täyttää.

Ruoan laittaminen nuotiolla on jo yksistään hauskaa ja luonnossa vaatimattomampikin sörsseli maistuu hyvältä. Hyvin simppeli resepti on keittää esim. pastaa, paloiteltua metvurstia ja sipulia. 

Itse tykkään kävellä myös polkujen ulkopuolella, tutkia jyrkänteitä, siirtolohkareita, metsälampia, suuria puita, eläinten jättämiä merkkejä jne...

Lukemiseen on hyvä varata teltta, jos on liikkeellä hyönteisaikaan. Silloin keskittyminen ei häiriinny.

Kannattaa myös jutella muiden kulkijoiden kanssa. Se, että he ovat kanssasi samassa paikassa samaan aikaan tekemässä samaa asiaa on jo merkittävä yhdistävä tekijä! Metsässä harvoin tapaa töykeitä tai pahantuulisia ihmisiä. Jotkut toki haluavat vain nauttia rauhasta.

Mukavia retkiä!

Otetaan kuvia someen, koska retkeily on nyt muotia. Huom! Muodikkaat retkeilyvaatteet ja -tarvikkeet hintalappuuneen.

Sotketaan ja roskataan, oiotaan eikä pysytä poluilla. Tuhotaan muinaisjäännöksiä. Varastetaan polttopuita.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki arkiset asiat tuntuu ihmeelliseltä ja melkein ylitsepääsemättömän vaikealta luonnossa tehtynä. Aloita vaikka kävelemällä puoli tuntia metsään ja hörppäämällä kaakao termarista kannon nokassa istuessa.

Jep, Maslown tarvehiarkiassa putoaa monta pykälää, kun retkellä on tyytyväinen siihen, että saa ruokaa ja löytää paikan, jossa käydä paskalla...