Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En kyllä haluaisi elää kuin 60vuotiaaksi. Sitten voisi kuolla.
Kommentit (219)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi elää edes viiteenkymppiin, kaikki nähty ja koettu eikä mikään enää innosta tai kiinnosta.
-vm-80
Lucky you! Olet ehtinyt niin paljon!!
Minä olen käynyt vasta 43 maassa, n 120 reissua, saanut 3 lastenlasta, tehnyt mielekkään uran, rakastanut ja saanut rakkautta ja tunnen vasta raapaisseeni elämän pintaa!!?? Joka päivä jotain uutta ja ihmellistä tulee eteen. Paras aika alkoi viiskymppisenä.
#60 n65v
Ja sitten toisenlainen näkökulma asiaan. Käynyt 2 maassa, 3 reissua, ei lapsenlapsia, paska työ, kerran rakastunut ja kusetettu ja pintaa on raavittu syvältä. Ihan oikeastiko sitä pitäisi hurrata jotakin pitkää elinikää? Täyttä paskaa koko kaari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas outoa. Minun mielestäni tämä aika on ihanaa.
N70
Veikkaan, että korvantaustasi ovat kovin märät vielä, ap. Odota vaan, kyllä sinäkin kasvat aikuiseksi.
Ajattelin 10-vuotiaana, että 40 vuotta on liian paljon. Nyt 60-vuotiaana ajattelen, että 80 vuotta on paljon.
Niin se ikä muuttaa kaiken.
En kyllä ikinä haluaisi olla enää 20-30 v. Se ei ollut läheskään niin mukavaa aikaa kun nyt, kun on hyviä ihmissuhteita, hyvä työ, ihana aviopuoliso ja talous turvattu.
Jos ajattelet asioita vain ulkonäön kannalta niin juu, kyllähän jokainen vanhenee. Aika pinnallista olisi vain surra elämän kehoon tuomia muutoksia
N58
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottakaa muutkin naiset oppia tästä. Olette yhteiskunnan rasitteena muutenkin ja erityisesti mummoina.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään haluaisi elää niin kauan.
Olen nyt 48-vuotias ja aion olla olemassa vielä kaksi vuotta. Sitten se on hei hei maailma!
Miksi vasta silloin, jos elämä on noin kamalaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa. Olen vielä alle 60, mutta huomaan kyllä, mitkä seikat saavat mieleni masentumaan välillä niin, että olen kuin aloittaja;
- aina kun lihon sairaalloiseen ylipainoon asti (olen kunnon elämänkaarijojoilija)
- en liiku
- en pidä yllä ihmiskontakteja
- joudun asumaan kaupungissa, jossa tämän ikäisiä naisia pidetään näkymättöminä jo. Kelpaamme vain jos lompakkomme on paksu, olemme synnyttäneet ison suvun joka tarvitsee meitä johonkin. Yksin emme kelpaa mihinkään
- olen viettänyt aikaa sos.mediassa.
Siis 60+ varo näitä; lihomista, liikkumattomuutta, tv:tä, pinnallista ympäristöä (kaupunki ja sos.media)
En olisi halunnut elää edes 20-vuotiaaksi. Nyt ikää jo 37 v. Koko ajan toivon esim syöpää johon kuolisin. En siis ottaisi hoitoja ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa muutkin naiset oppia tästä. Olette yhteiskunnan rasitteena muutenkin ja erityisesti mummoina.
Aion kyllä lähteä oman käden kautta, mutta nyt 66-vuotiaana on vielä työt kesken. Terveisin äitisi
Vierailija kirjoitti:
En olisi halunnut elää edes 20-vuotiaaksi. Nyt ikää jo 37 v. Koko ajan toivon esim syöpää johon kuolisin. En siis ottaisi hoitoja ollenkaan.
Et tiedä mistä puhut. Kukaan ei halua kuolla syöpään, mutta muita, nopeampiakin vaihtoehtoja on. Minä sairastuin parantumattomaan syöpään heti kun jäin eläkkeelle 64-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni täyttää seuraavaksi 95 vuotta. Häntä pidän melko vanhana. Koko isäpuoleinen suku on pitkäikäistä. 60-vuotias työkaverini on ehtiväinen ihminen, tekee paljon ja osaa monenlaista. Kuusikymppinen tulee itsellekin täyteen muutaman vuoden kuluttua. Ei ole hinkua hautaan.
Miksi osa täällä vähättelee ja alaspainaa toisten ajatusta siitä että haluavat kuolla tietyn ikäisenä? Eihän se teitä muita koske millään tavalla, te saatte elää vaikka 123 vuotiaiksi jos jaksatte, antakaa muiden kuolla silloin kun haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kohta jätän työelämän, ja sitten alkaa täydellinen vapaus, täältä tullaan elämä!
M59
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa muutkin naiset oppia tästä. Olette yhteiskunnan rasitteena muutenkin ja erityisesti mummoina.
Perustelut tälle?
-Olen kuitenkin tehnyt töitä yli 40v
- kasvattanut 4 uutta työssäkäyvää hyvätuloista veronmaksajaa
- rakentanut 3 okt (sitäkautta siis työllistänyt ja kuluttanut)
- hoitanut 3 lastenlasta
- huolehtinut appiksista
- huolehtinut omasta kodistani - ja huolehdin edelleenkin
- teen vapaaehtoistyötä
- joka kk maksan 20% veroja yhä
Mikä tässä sinua rasittaa?? Oletko itse edes päässyt alkuun vastaavassa??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi elää edes viiteenkymppiin, kaikki nähty ja koettu eikä mikään enää innosta tai kiinnosta.
-vm-80
Lucky you! Olet ehtinyt niin paljon!!
Minä olen käynyt vasta 43 maassa, n 120 reissua, saanut 3 lastenlasta, tehnyt mielekkään uran, rakastanut ja saanut rakkautta ja tunnen vasta raapaisseeni elämän pintaa!!?? Joka päivä jotain uutta ja ihmellistä tulee eteen. Paras aika alkoi viiskymppisenä.
#60 n65v
Ja sitten toisenlainen näkökulma asiaan. Käynyt 2 maassa, 3 reissua, ei lapsenlapsia, paska työ, kerran rakastunut ja kusetettu ja pintaa on raavittu syvältä. Ihan oikeastiko sitä pitäisi hurrata jotakin pitkää elinikää? Täyttä paskaa koko kaari.
Oletko jäänyt märehtimään epäonnistumisia vai ottanut ne haasteena? Asenne vaikuttaa paljon
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
M60
Voit olla erimieltä ,kun pääset tähän ikään. Elämässä on kerrankin aikaa itselle ja paljon muuta hyvää.
Alue: Aihe vapaa
Ihan helppoa se on. Kyllä siinä on mietitty jo eri tavat jo moneen kertaan. Eikö se ole jo yhteiskunnan puolelta toive että surkimukset päättävät itse päivänsä? Kunhan et vain ole millään tapaa yhteiskuntaa kuormittava niin papukaijamerkin saat. Oman panokseni tähän kekoon siis kannan. Näin uskon jatkossa useampienkien tekevän enkä yhtään ihmettele.