Voiko aviopuoliso vaan muuttaa toiseen asuntoon asumaan eikä ota lapsia? Mitä sanoo laki?

Jos ei nyt lähdetä olettamaan ikäviä, vastaan omasta kokemuksestani:

Puolisoni työpaikka on yli 200 km päässä kodistamme.

Puolisoni on vuokrannut pienen asunnon työskentelypaikkakunnaltaan ja viettää siellä ti-pe, pitkät viikonloput kotona.

Verotuksessa hän saa vähentää osan tuon vuokratun asunnon kuluista sekä matkakuluista työskentelypaikkakunnan ja kodin väliltä.

Hän vastaa itse tuon vuokratun asunnon kuluista ja lisäksi tämän yhteisen kotimme ja lasten kulut hoidamme samoin kuin ennenkin, eli suhteessa kummankin nettotuloihin.

Verottajalle tietysti ilmoitetaan kulut toteutuneiden kustannusten mukaan. Lain mukaan ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa itse. Mikään laki tai verottaja ei velvoita aviopuolisoita asumaan yhdessä. 

Vierailija kirjoitti:

Te voitte vaikka asua siinä nykyisessä asunnossa/kodissa, ja jos et osallistu tarpeeksi perheen, vaimon ja lasten kuluihin ja elatukseen, niin silti vaimo voi viedä sut elatusasiasta käräjille.

Höpsistä. Kumpikaan osapuoli ei todellakaan voi viedä toista käräjille tuossa tilanteessa. Tuollainen homma tyssää jo siihen, että siitä ei aloiteta esitutkintaa koska mitään rikosta ei ole tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat vanhemmat ovat elatusvelvollisia, joka päivä. Et voi osallistua lasten ruokamenoihin vain viikonloppuisin. 

Joo lässynlää mutta pointti oli että minne sen voi potentiaalisesti käräyttää jos en tee niin. Vai onko vain moraalinen kysymys.

Aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan ja luonnollisesti yhteisesti myös lapsistaan, ja vaikka asuttaisiin samassakin kämpässä, ja toinen puoliso ei osallistu oikeudenmukaisesti perheen kustannuksiin, sen voi vetää kyllä käräjille elatuksen laiminlyömisestä. Ei siitä linnaan joudu, mutta viranomainen pakottaa maksamaan.

Olen pahoillani lastenne puolesta. Kuka ajaa heidän etujaan, kun isä pakenee velvollisuuksiaan ja vastuitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs elatusvelvollisuus? Jos ei maksa elareita eikä asu perheen kanssa?

Mitä elareita avioliitossa muka maksetaan?

Olet oikeassa siinä että jos olette naimisissa ja muutat pois, ei sinulle tule mitään elareita, vaikka oletkin elatusvelvollinen. Puolisosi voi kuitenkin ottaa eron ja tuomioistuin sen jälkeen määrätä elarit. Ero tulee voimaan vaikka et suostuisi siihen. Pakollisen puolen vuoden harkinta-ajan ajan voit halutessasi luistella lastesi elatuksesta kokonaan.

Asumuserossa voi hyvinkin maksaa elatusmaksuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te voitte vaikka asua siinä nykyisessä asunnossa/kodissa, ja jos et osallistu tarpeeksi perheen, vaimon ja lasten kuluihin ja elatukseen, niin silti vaimo voi viedä sut elatusasiasta käräjille.

Höpsistä. Kumpikaan osapuoli ei todellakaan voi viedä toista käräjille tuossa tilanteessa. Tuollainen homma tyssää jo siihen, että siitä ei aloiteta esitutkintaa koska mitään rikosta ei ole tapahtunut.

Ei se olekaan rikosoikeudellinen asia, ei ole poliisit tutkimassa, mutta on muitakin asioita joissa lain mukaan annetaan tuomioita kuin rikosasiat.

"Kummallakin puolisolla on lain nojalla velvollisuus ottaa vastuuta perheen yhteisestä taloudesta ja puolisoiden elatuksesta. Puolisoiden elatusvelvollisuus kattaa sekä puolisoiden yhteisten, että kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen. Yksilöllisiin tarpeisiin kuuluvat esimerkiksi pukeutumiseen ja hygieniaan liittyvät menot. Puolisoiden yhteisiin tarpeisiin liittyvät menot taas koskevat yleensä kodin ylläpitoa, vapaa-aikaa ja puolisoiden yhteisiä harrastuksia.

Puolisoiden välisellä elatusvelvollisuudella tähdätään samanlaiseen puolisoiden väliseen elintasoon. Tämän elintason tulisi toteutua huolimatta siitä, että toinen puolisoista saa mahdollisesti huomattavasti korkeampaa palkkaa kuin toinen.

Tämän vuoksi kummankin puolison elatusvelvollisuuden määrän tulee määräytyä yhtäläisin perustein. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannanoton mukaan analogista tukea puolison elatuskyvyn arviointiin voitaisiin hakea seikoista, jotka otetaan huomioon vanhemman elatuskykyä arvioitaessa lapsen elatuksen ollessa kyseessä. Elatuskykyyn vaikuttavia tekijöitä olisivat täten henkilön ikä, työkyky ja mahdollisuus tehdä ansiotyötä, käytettävissä olevien varojen määrä sekä hänelle lain mukaan kuuluva muu elatusvastuu.

Yleensä puolisoilla ei ole tarvetta turvautua erityisjärjestelyihin elatusvelvollisuuden osalta. Heidän välilleen saattaa kuitenkin aika-ajoin syntyä elatukseen liittyviä erimielisyyksiä. Tällöin mahdollisuutena on ensinnäkin vahvistaa elatusavun määrä ja suorittamistapa puolisoiden keskinäisellä, kirjallisella sopimuksella. Sopimus on suositeltavaa viedä puolisoiden tai toisen puolison kotipaikan sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi mahdollisten suoritushäiriöiden varalta. Puolisot voivat kuitenkin sopia ainoastaan elatuksen tasosta; he eivät voi pätevällä tavalla sopia luopuvansa lain mukaisesta elatusvelvollisuudesta toisiaan kohtaan.

Sosiaalilautakunta harkitsee ennen sopimuksen vahvistamista, onko sopimusta pidettävä kohtuullisena.

Toisena mahdollisuutena on elatusavun määrän ja suorittamistavan vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä. Elatusavun vaatiminen kanneteitse tuomioistuimessa onnistuu, asuivatpa puolisot yhdessä tai erillään. Tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua avioliiton aikana taannehtivasti enintään kanteen vireillepanoa edeltäneeltä vuodelta."

Vierailija kirjoitti:

Entäs elatusvelvollisuus? Jos ei maksa elareita eikä asu perheen kanssa?

No sehän on tämän lapsen vanhempien välinen asia, miten hoitavat elatuksen.

Kai se vaimo ottaa susta eron jos tollei perseilet vastoin sen tahtoa? Eikä taida näyttää sun kannalta kovin hyvältä kun lapsista sovitaan. Sinuna vain tulisin akan kanssa toimeen tai ottaisin reilusti eron. Sillä naisellakin on oikeus nimittäin halutessaan erota susta. Että seuraavaksi lähdet joko kukkakauppaan ja naistasi lepyttelemään tai sitten vaan rehellisesti eropapruja kirjoittamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tietysti saa! Kuka muka estää?

Akka väittää että voi viedä oikeuteen jos ei maksa elareita, mutta jos on naimisissa niin ei kai niitä tarvii maksaa jos on yhteinen sopimus että mies asuu muualla.

Ei kuulosta yhteiseltä sopimukselta jos toinen pohtii oikeuteen viemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat vanhemmat ovat elatusvelvollisia, joka päivä. Et voi osallistua lasten ruokamenoihin vain viikonloppuisin. 

Joo lässynlää mutta pointti oli että minne sen voi potentiaalisesti käräyttää jos en tee niin. Vai onko vain moraalinen kysymys.

Aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan ja luonnollisesti yhteisesti myös lapsistaan, ja vaikka asuttaisiin samassakin kämpässä, ja toinen puoliso ei osallistu oikeudenmukaisesti perheen kustannuksiin, sen voi vetää kyllä käräjille elatuksen laiminlyömisestä. Ei siitä linnaan joudu, mutta viranomainen pakottaa maksamaan.

Höpö höpö.

Millä tavalla kuvittelet tuon liittyvän verotukseen? Eihän Suomessa ole ollut perheverotusta enää vuosikymmeniin.

Mikään laki ei este eroamasta tai asumasta puolisostaan erossa, vaikka olisi avioliitossa. Aika moni asuu erossa, kun kumpikaan osapuoli ei ole saanut aikaiseksi hakea eroa.

Mikään laki ei myöskään velvoita aviopuolisoita asumaan samassa taloudessa.

Elatusvelvollisuus on avioliitossa myös silloin, kun asutaan yhdessä. Aika harvinaista taitaa olla elatusvelvollisuuden vahvistaminen käräjäoikeudessa silloin, kun perhe asuu samassa taloudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te voitte vaikka asua siinä nykyisessä asunnossa/kodissa, ja jos et osallistu tarpeeksi perheen, vaimon ja lasten kuluihin ja elatukseen, niin silti vaimo voi viedä sut elatusasiasta käräjille.

Höpsistä. Kumpikaan osapuoli ei todellakaan voi viedä toista käräjille tuossa tilanteessa. Tuollainen homma tyssää jo siihen, että siitä ei aloiteta esitutkintaa koska mitään rikosta ei ole tapahtunut.

Siviilikanteena, ei rikos. Kyllä kumpikin vanhempi on elatusvelvollinen riippumatta siitä, ollaanko avioliitossa vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Maksan päivähoitomaksut. Vaimo tekee joka tapauksessa ruuan ja hoitaa kaikki lasten menot olin kotona tai en.. Joten en tajua mikä ongelma 

Jos muutat muualle arkiviikoksi, niin sittenhän varmasti viikonloppuna katsot lasten perään, siivoat, teet ruokaa ja pyykkäät, että vaimollasikin on mahdollisuus omaan elämään.

Kukaan aikuinen ihminen kun ei tosissaan ole tulossa viikonloppuvieraaksi kotiinsa osallistumatta mitenkään omien lastensa tai heidän kotinsa huolenpitoon. Ja jätä itse valitsemaansa puolisoa yksin vastuuseen kaikista asioista. Kieltäydyn uskomasta, että tällaisia p*rsläpiä on olemassa.

Kertokaa te oikeat kunnon miehet minulle, että tämä on karmea trolli.

Vierailija kirjoitti:

Maksan päivähoitomaksut. Vaimo tekee joka tapauksessa ruuan ja hoitaa kaikki lasten menot olin kotona tai en.. Joten en tajua mikä ongelma 

Elatusmaksut. Sinulla on velvollisuus osallistua lastesi elatukseen riippumatta siitä, oletko edelleen avioliitossa, asutko samassa taloudessa, erossa vai muuten vaan majailet muualle.

Elatusmaksu voidaan vahvista käräjäoikeudessa siinäkin tapauksessa, että ollaan avioliitossa ja asutaan samassa taloudessa. Harvinaista, mutta mahdollista.

Siis elatusmaksuista ei varsinaisesti tietenkään tarvitse sopia, kunhan muualla asuva puoliso osallistuu oman asuntonsa kulujen lisäksi lasten ja ns. yhteisen kodin sekä puolison entisen elintason ylläpitoon. Ellei osallistu, lasten kanssa asuva puoliso voi laittaa elatuskanteen vireille, oli avioliitosta virallisesti erottu tai ei. 

 

Kun tätä hetken aikaa miettii, tajuaa että lait on lähtökohtaisesti tehty suojelemaan heikompaa osapuolta. Kun 150 vuotta sitten nainen oli jäänyt kotiäidiksi hoitamaan lapsia ja omaisuus oli miehen ansaitsemaa, olisipa ollut vaimolle reilu homma, kun mies olisi yhtäkkiä ilmoittanut lähtevänsä yksin toiseen paikkaan asumaan ja vaimo ja lapsoset nollatuloilla näkemään nälkää pimeään, kylmään kotiin. Nykyään sosiaalitoimi kai pyrkii jotenkin kompensoimaan näitä, mutta ei kukaan voi silti huvikseen kaataa omia vastuitaan muiden veronmaksajien huoleksi. Olet perheen perustanut, joten vastaat sen kuluista niin kauan kun lapset pääsevät kiinni omaan elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksan päivähoitomaksut. Vaimo tekee joka tapauksessa ruuan ja hoitaa kaikki lasten menot olin kotona tai en.. Joten en tajua mikä ongelma 

 

Ihan järjettömän huono diili vaimolle! Toinen maksaa päivähoitomaksut ja toiselle jää kaikki muu. Pelkästään ruokaan menee kuussa enemmän (toivottavasti mies maksaa omat ruokansa) ja lisäksi lasten vaatteet, kengät, harrastusvälineet, harrastusmaksut, lelut Ihan hullua, jos joku on tuollaiseen suostunut.

Entä asuminen? Sähkö- ja vesilaskut? Vakuutukset? Kodin hankinnat?  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat vanhemmat ovat elatusvelvollisia, joka päivä. Et voi osallistua lasten ruokamenoihin vain viikonloppuisin. 

Joo lässynlää mutta pointti oli että minne sen voi potentiaalisesti käräyttää jos en tee niin. Vai onko vain moraalinen kysymys.

No ottaa sitten eron sinusta, jolloin elarit tulevat maksuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te voitte vaikka asua siinä nykyisessä asunnossa/kodissa, ja jos et osallistu tarpeeksi perheen, vaimon ja lasten kuluihin ja elatukseen, niin silti vaimo voi viedä sut elatusasiasta käräjille.

Höpsistä. Kumpikaan osapuoli ei todellakaan voi viedä toista käräjille tuossa tilanteessa. Tuollainen homma tyssää jo siihen, että siitä ei aloiteta esitutkintaa koska mitään rikosta ei ole tapahtunut.

Kyllä voi nostaa kanteen puolison elatusbelvollisuuden laiminlyönnistä ja voi jopa menestyä niin että elatusmaksut määrätään maksuun _vaikka ei ole erottu_.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki vaan lässyttää elatusvelvollisuudesta niinkuin kaikki akat mutta ei kai siitä mitään seurauksia sitten ole kun ei sellaisia osaa kukaan kertoa

Ei siitä mitään muita seurauksia ole, ja elatusvelvollisuus sinulla on joka tapauksessa, vaikka asuisit samassa taloudessa lastesi kanssa.

Kansalaisella on oikeus valita asuinpaikkansa riippumatta siitä, onko avioliitossa vai ei.

Paska provo tämäkin