Lue keskustelun säännöt.
Vihaan meidän koiraa.
11.01.2024 |
Raflaava otsikko, mutta ei nyt kaukanakaan totuudesta. Otettiin vajaa vuosi sitten pitkän harkinnan jälkeen koira, koko perhe aivan innoissamme odotettiin pentua ja hankittiin hirveästi tarvittavia välineitä, opiskeltiin asioita pennun koulutuksesta jnejne. Alkuun kaikki menikin ihan suht hyvin, pentu oppi sisäsiistiksi ja peruskäskyt nopeasti ja helposti. Ei rähjää remmissä tai muutenkaan, ei ole eroahdistusta ja melko hyväluontoinen tuntuu olevan kaikinpuolin.
KUITENKIN, en voi sille mitään että tunnen päivittäin ihan valtavaa raivoa tuota koiraa kohtaan. En voi sietää, kun se seuraa nenä perseessä kiinni joka paikkaan, sohvalla istuessa sen on pakko hypätä viereen ja tunkea naama kiinni omaan naamaan tai sitten vahdata ikkunasta ulos jolloin ikkunat ovat täynnä kuolajälkiä. Mitä tahansa jos unohtuu lattialle tai sopivalle korkeudelle pöydille/tasoille niin tuo varastaa ja syö sen pilalle. Kuinkakohan monet hanskat, sukat ja kengät se on jo tuhonnut, en pysy laskuissa. Suihkun jälkeen kun pyyhe päällä kävelen kylpyhuoneesta makuuhuoneeseen pukemaan, se hyökkää jostain kulman takaa ja tulee lipomaan märkiä jalkoja (hyi). Sohvat ovat pilalla, koska koira on painanut selkänojan tyynyt ihan lyttyyn ja purrut kankaan puhki useammasta kohdasta. Vieraita kun tulee, koira villiintyy ja hyppii päälle ja sama nenä perseeseen pakkomielle toistuu. Lyhyesti, mitä tahansa tässä talossa yrittääkään tehdä, koira tekee siitä 100x vaikeampaa ja paskempaa.
En osannut odottaa että elämä koiran kanssa olisi näin hirveää. Lapset ja mies ovat kiintyneitä koiraan, joten luopuminen olisi vaikeaa. Jos saisin itse päättää koira lähtisi samantien. Miten voisin oppia sietämään tätä elämää koiran kanssa? Välillä haluaisin vain itkeä, koska tuntuu että kaikki on pilalla tuon takia.
Kommentit (301)
Järkyttävää, että jotkut ehdottaa ap:lle ja hänen miehelleen EROA. Siis lapsilta pitäisi riistää yhteinen koti sen takia, että koira perseilee, kirjaimellisesti. En enää ihmettele mt-ongelmien yleisyyttä tällä paskapalstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisten ihmisten ei ikinä pitäisi ottaa koiraa. Tämä keissi kuulostaa näiltä koronakoirilta, joita hirveellä höökällä hankittiin, ja sitten tajuttiin että ei mitään koiraa jakseta pitää. Ei haluttu ottaa selvää, miten koirat käyttäytyy ja millaista arki voi olla koiran kanssa. Ei oltu valmiita joustamaan omassa elämässä koiran vuoksi tai rakastamaan koiraa sellaisena kuin se on. Teidän koira vaikuttaa aivan normaalilta ja kaikki pennut/nuoret koirat tuhoavat tavaroita. Jos koiran tavanomainen käytös aiheuttaa tuollaista vihaa, niin olisiko paras luopua siitä koirasta. Suosittelen tilalle pehmolelua, jonka voi viskata roskikseen kun sen naama alkaa liikaa ärsyttämään.
Pennut ja nuoret koirat ovat ihania, mutta toki vaiheeseen liittyy myös kasvamisen raskautta ja vaikeutta. Niistä muutamasta ensimmäisestä vuodesta kun selviätte, niin muuttuu helpommaksi.
Kuulostaa siltä että olette hyvään alkuun päässeet, on ihan super, että koira osaa perusasiat ja siisteyspuolen hyvin.
Itsellä ei tällä hetkellä koiraa, vaikka monesta sellaisesta on saanut olla vuosien varrella iloinen. Ensin kotona lapsena, sitten oman ensimmäisen ihanan kanssa ja nyt onneksi saa välillä hoitoon siskon koiraa, niin ei tarvitse ihan ilman olla.
Mitä tulee tähän hoitokoira ihanuuteen, niin sekin oppi todella hyvin perustavoille. On juttuja jotka eivät siitä ehkä lähde (haukutaan kissaa, haukutaan kylään tulevia ventovieraita, kunnes nähdään että noihan on ihan jees, hypitään niiden päälle joista oikeasti tykätään, eikä se haittaa, ihanaa että hyppii), mutta myös asioita jotka ovat ihan iän mukana hioutuneet. Haukutaan ovikellolle harvemmin, sukat eivät enää lähde mukaan niin usein ja muutenkin on jonkinlainen rauha laskeutunut. Härdelli ei ole päällä koko ajan.
Lemmikit ovat parhaita asioita mitä meillä on. Annat koiran vaan hioutua perheeseen, aikaa vähän kasvaa ikää lisää, ja koulutatte hieman lisää jos on tarvetta. Parasta on että ne ovat kaikki omia itsejänsä, jokaisella on omat temppunsa ja erityispiirteensä. Anna itsellesi armoa ja koiralle vähän armoa. Kun jossain vaiheessa huomaat kuinka hyvin opit sitä lukemaan ja kuinka hyvin koira lukee sinua, niin se on kaiken arvoista. On uskomatonta miten hyvin lemmikkiä voi oppia lukemaan, samoin kuin se sinua ja kasvatte yhteen, niin että luopuminen on lopulta todella vaikeaa.
Meilläkin muuten oli joskus yksi hankala koira, josta periaatteessa olisi tehnyt mieli päästä eroon.. mutta eipä sitä luovu hankalastakaan rakkaasta. Ja senkin kanssa elettiin yli kymmenen vuotta. Eikä koko aika ollut hankalaa, vaikka välillä tuntui että hermo menee. Näin jälkikäteen voi sillekin ajalle ja koiralle nauraa. Elämään mahtuu yksi hankalampikin omaoikkuinen koira. Teidän koiranne ei kuulosta siltä. Kuulostaa että siitä kasvaa kyllä hyvä peruskoira.
Tässä tapauksessa puuttuu kokonaan ennakointi. Ihan kuin pienten lasten kanssa, niin pienen koiran kanssa pitää ennakoida tilanteita, ja sitä myöten ohjata koira tekemään kuten sinä haluat.
Esimerkkejä:
Kun menet sohvalle, koira hyppää heti viereen ja tunkee naamalle.
-- > Nyt kun tiedät, että näin tapahtuu, niin ennakoi. Esim. Käske koira viereen, mutta maate (koiralle oma paikka sohvalle?). Tai käske koira maahan jalkojesi juureen ja rapsuttele siinä hetki. Tai voit antaa koiralle jotain tekemistä sohvan viereen, esim. älypeli (pyyhkeeseen piilotettuja raksuja tms) tai jotain pureskeltavaa.
Suihkun jälkeen koira tulee nuolemaan jalkoja.
--> Edelleen kun tiedät että näin tapahtuu, niin toimi toisin. Esim. ennenkuin menet suihkuun, niin anna koiralle älypeli toiseen huoneeseen. Tai pyydä perheenjäsentä leikittämään koiraa suihkun ajan. Tai laita koira toiseen tilaan portin taa (näköyhteys säilyy kuitenkin).
Nuori koira siis vasta opettelee "käyttäytymään". Sinun ja muun perheesi tehtävä on nyt vain sinnikkäästi opettaa koiraa toimimaan oikein eri tilanteissa.
Muista myös olla koiran kanssa välillä ihan kunnolla eli rapsuta ja silitä koiraa jne. Pyri tekemään tästä rauhallinen hetki, jolloin koira oppii, että rauhassa olemalla saa myös huomiota.
Vi haan ihmisiä jotka ottaa koiran mutta on liian tyh miä tajutakseen että se pitää kouluttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sä sitä vihaa. Sulla on vaan paha olla itsesi kanssa ja kohdistat sen koiraan.
Kaikki myötätunto sinulle ap. Älä välitä näistä syyllistäjistä täällä. Nykyäänhän tuntuu olevan rikos mikäli et koirista pidä ja leimaudut vaikka miksikä eläintenvihaajaksi sen takia. Kaikki vaan eivät ole koiraihmisiä eikä sellaiseksi useinkaan muutu vaikka kuinka koittaisi koiraa sietää. Eikä kannata tuudittautua siihen että kyllä sinä opit koirasta tykkäämään kunhan se kasvaa ja oppii käyttäytymään ym ym. Kyllä tuossa tilanteessa kannattaa harkita koiran antamista pois koska ei tosiaan eläin voi mennä ihmisen edelle.
Itse en ikinä ole pitänyt koirista mutten varsinaisesti vihannutkaan. Sitten jouduin saman katon alle vuodeksi koiran kanssa ja sinä aikana huomasin etten todellakaan pysty elämään koiran kanssa kun en vaan sietänyt sitä mitä se on enkä enää koskaan halua koiraa. Nykyään meillä on kissa ja voin sanoa että ihan eri ihana lemmikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki myötätunto sinulle ap. Älä välitä näistä syyllistäjistä täällä. Nykyäänhän tuntuu olevan rikos mikäli et koirista pidä ja leimaudut vaikka miksikä eläintenvihaajaksi sen takia. Kaikki vaan eivät ole koiraihmisiä eikä sellaiseksi useinkaan muutu vaikka kuinka koittaisi koiraa sietää. Eikä kannata tuudittautua siihen että kyllä sinä opit koirasta tykkäämään kunhan se kasvaa ja oppii käyttäytymään ym ym. Kyllä tuossa tilanteessa kannattaa harkita koiran antamista pois koska ei tosiaan eläin voi mennä ihmisen edelle.
Itse en ikinä ole pitänyt koirista mutten varsinaisesti vihannutkaan. Sitten jouduin saman katon alle vuodeksi koiran kanssa ja sinä aikana huomasin etten todellakaan pysty elämään koiran kanssa kun en vaan sietänyt sitä mitä se on enkä enää koskaan halua koiraa. Nykyään meillä on kissa ja voin sanoa että ihan eri ihana lemmikki.
Hyvä, että täällä on järkeviäkin ihmisiä! Suuri osa kommenteista ihan järkyttäviä.. koirat ovat eläimiä ja lemmikkejä, ne väistävät, jos ihminen ei niistä pidä.
Koira koirakouluun. Kaikkien etu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koira elää aistien ja vaistojen varassa . Nyt se tajuaa että sinun fiilikset ei ole hyvät. Koira on erittäin lojaali . Mä en vain ymmärrä niinkuin ei koirakaan . Miten voit tuntea vihaa eläintä kohtaan joka on valmis seisomaan rinnallasi , rakastamaan sinua enemmän kuin kukaan muu. Jos muutat asennettasi ja annat rakkautta koiralle niin jonain pvä huomaat muutoksen hänen käytöksessä .
Sinä omalla toiminnallasi aiheutat stressiä koiralle joka vaistoaa kaikki ei ole hyvin . Sillä on varmaan turvaton olo koska pelkää ja siksi seuraa sinua joka paikkaa. Olet koiralle kaikki kaikessa.
Siis voiko kauniimmin enää kirjoittaa???
Koira rakastaa aloittajaa, toistaiseksi. 4/5 meillä seuraa mua ja tuijottaa usein, nuolee käsiä, änkee kainaloon yms, jos ei ole ulkona. Välillä se on ärsyttävää kieltämättä, mutta se on sen tapa näyttää mitä ajattelee minusta. Se on sitä ehdotonta rakkautta.
Toki muutkin koiratkin on mun perään, yksi on paljon itsenäisempi vaikka hymyilee kaikki hampaat näkyvillä, kun tulen kotiin. Yksi koira käyttäytyi omituisesti ja olinkin vakavasti sairas. Luotan enemmän koiriini, kuin yhteenkään ihmiseen...
En jaksanut lukea kaikkea. Mutta niin kuin joku jo sanoikin, kissa on paljon ihanampi. Meillä on kissa ja mulla on aina ollut kissoja, ne ovat helppoja ja harmittomia, aivan ihania. Toki laatikon tyhjennys, ja jos unohtaa vaikka voileivän pöydälle, niin kissa nuolee, ja sen joutuu heittämään pois. Mutta mun mielestä tämä on ihan pientä ja helppoa.
Mulla ei ole ikinä ollut koiraa, mutta arvelen sen olevan just tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kaksi kissaa, samoin naisystävälläni. Mukavia elukoita.
Minä olen ottanut monta koiraa, ja ottaisin vieläkin, mutta ikä tullut vastaan. Koira on ihmisen PARAS ystävä. Se ei petä, ei jätä eikä juorua. Se on koko elämänsä uskollinen. Koira on myös empaattinen mitä ihmiset harvoin tänä päivänä ovat. Koiraa kaipaan, en ihmisiä (paitsi lapsiani tietenkin). Koira ei ole koskaan ilkeä sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oot aivan hirveä ihminen ap. Mä taas taidan vihata sinua tämän tekstin perusteella.
Ymmärrän sinua Ap. Koira on valloittanut koko kotisi, on siis aika asettaa rajoja.
Koulutus on kaiken a ja o. Koiran täytyy tietää jo oman mielenterveytensä vuoksi paikkansa laumassa. Koiran paikka ei esim. Ole sohvalla, jos Ap ei sitä halua. Muut perheenjäsenet voivat loikoilla koiran kanssa lattialla, mutta sohva on ihmisiä varten. Toinen asia on, että kotiin tulee luoda ns. Koiravapaita alueita. Meidän koiralla ei esim. ole mitään asiaa meidän makuuhuoneeseen
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ottanut monta koiraa, ja ottaisin vieläkin, mutta ikä tullut vastaan. Koira on ihmisen PARAS ystävä. Se ei petä, ei jätä eikä juorua. Se on koko elämänsä uskollinen. Koira on myös empaattinen mitä ihmiset harvoin tänä päivänä ovat. Koiraa kaipaan, en ihmisiä (paitsi lapsiani tietenkin). Koira ei ole koskaan ilkeä sinulle.
Juuri näin on asia! Harvoin reissussa, mutta kun olen, niin koiria tulee ikävä jo parin päivän jälkeen. Lasten kanssa voi puhua puhelimessa sentään :D
Turhaan ei sanota, että koira on ihmisen paras ystävä....enemmän luotan omiin isoihin vahteihin, kun ihmisiin.
Älä pidä pyyhettä päälläsi suihkun jälkeen ja anna sen lipoa makuuhuoneessa, sulje ovi niin kukaan ei kuule.
Varsinkin pentukoirat tarvivat kovasti liikuntaa. Jos et siihen suostu on koira vaikea kotona neljän seinän sisäll. Se tarvii ulkoilmaa ja vapautta.
Asutteko osakkeessa on tilanne vaikea.Omakotitaloissa voi laitaa koiran ulos aitaukseen.
Vannoutuneena koiraihmisenä minulla ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää, että joku ei pidä koirista. Koira on vaativa lemmikki ja sosiaalinen laumaeläin, jolle on luontaista hakeutua omistajansa lähelle, haluta huomiota ja osallistua kaikkeen toimintaan. Se tarvitsee päivittäin liikuntaa, virikkeitä ja läsnäoloa. Se saattaa olla äänekäs, tunkeileva, sotkeva, esineitä pureksiva ja aina tiellä, eikä se opi itsestään sopivampaa käytöstä.
Ainoana koirana perheessä elävällä koiralla ei ole ketään eikä mitään muuta, kuin sen omat ihmiset. Se ei voi viihdyttää itseään kirjoittamalla vauvapalstalle tai soittamalla kaverille tai suunnittelemalla jatko-opiskeluja. Ilman koiralle ymmärrettävää ohjausta sillä ei ole mahdollisuuksia oppia, kuinka sen halutaan käyttäytyvän, vaan se toimii omien tarpeidensa mukaan. Ensimmäiset elinvuodet kasvavan koiran kanssa vaativat omistajalta paljon, eivätkä kaikki ihmiset jaksa koiran jatkuvaa läsnäoloa, karvoja, hajua, ääniä tai muutakaan. Se on täysin ymmärrettävää, eikä siinä ole mitään vikaa.
Sitä en kuitenkaan voi käsittää, ettå vaikka ei pidä koiran lajityypillisestä käyttäytymisestä eikä jaksa kasvattaa sellaista eläintä, hankkii silti jostain syystä itselleen koiran. Mikään aloittajan kuvaamasta ei voi mitenkään tulla yllätyksenä, jos on yhtään jaksanut perehtyä asiaan ennen koiran hankintaa.
Koira elää aistien ja vaistojen varassa . Nyt se tajuaa että sinun fiilikset ei ole hyvät. Koira on erittäin lojaali . Mä en vain ymmärrä niinkuin ei koirakaan . Miten voit tuntea vihaa eläintä kohtaan joka on valmis seisomaan rinnallasi , rakastamaan sinua enemmän kuin kukaan muu. Jos muutat asennettasi ja annat rakkautta koiralle niin jonain pvä huomaat muutoksen hänen käytöksessä .
Sinä omalla toiminnallasi aiheutat stressiä koiralle joka vaistoaa kaikki ei ole hyvin . Sillä on varmaan turvaton olo koska pelkää ja siksi seuraa sinua joka paikkaa. Olet koiralle kaikki kaikessa.