Miksi jotkut ei ymmärrä että isätön voi olla monella tavalla?
Minulla ei ole ikinä ollut isää, vaikka kyseinen ihminen joka valitettavasti oli biologinen isä kuolikin vasta joitain vuosia sitten. En ollut tämän kanssa tekemisissä eikä hän koskaan ole ollut isä minulle. Oli outoa huomata miten jotkut vasta sen myötä hyväksyivät että olen isätön. Aiemmin kun sanoin että minulla ei ole isää jotkut alkoi vänkäämään että eihän se vielä ole kuollut joten on sulla. Sitten kun tämä kuolikin, niin yhtäkkiä olinkin taas isätön, vaikkei kyseinen tapaus oikeastaan vaikuttanut elämäni millään tavalla.
Kommentit (44)
Ja sun isä sanoi, että on lapseton?
Vierailija kirjoitti:
Ja sun isä sanoi, että on lapseton?
Ilmeisesti ainakin käyttäytyi kuin olisi.
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin peppua nyt kaivelee kutakuinkin kaikki. Se että sinä käytät ja käytit jo aikaisemmin ilmaisua että olet isätön ei ole ollut keneltäkään pois milläänlailla.
Mieti miltä niistä joiden isä on kuollut tuntuu kun joku jonka isä elää sanoo olevansa isätön.
Ihan oikeasti kuinka usein käyt tällaisia keskusteluja? Minä en ole koskaan edes nähnyt isääni ja silti en jauha siitä lähes koskaan. Isäni on vielä tietääkseni elossa tai ei ainakaan perintöä ole tippunut.
Taas alkoi sama vänkäys.
Tämä sama juttu on jo veivattu kertaalleen. Tuli muuten aika pitkä keskustelu silloin. Varmaan löytyy vieläkin tuolta arkistosta.
Vierailija kirjoitti:
Ne joilla on isä elossa on heillä aina mahdollisuus korjata välit isän kanssa joten heillä on kuitenkin isä.
Ei aina. Mun lapsen isä muutti ulkomaille. Lapsi on nyt aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Ne joilla on isä elossa on heillä aina mahdollisuus korjata välit isän kanssa joten heillä on kuitenkin isä.
Voiko välit korjata psykopaatti-isään tai narsisti-isään? Ei voi eikä kannata. Narkkari-isäänkään ei kannataeå ennen raitistumista.
Haluttomaan, hylkäävään isään ei voi korjata välejä myöskään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin peppua nyt kaivelee kutakuinkin kaikki. Se että sinä käytät ja käytit jo aikaisemmin ilmaisua että olet isätön ei ole ollut keneltäkään pois milläänlailla.
Mieti miltä niistä joiden isä on kuollut tuntuu kun joku jonka isä elää sanoo olevansa isätön.
Jos tuntuu jotenkin erityisen pahalta, on itse päästään vialla. Ihan sama kuin sinusta tuntuisi pahalta, että jollain on risa auto, eikä osaa arvostaa sitä. Ei liity sinun isääsi mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin peppua nyt kaivelee kutakuinkin kaikki. Se että sinä käytät ja käytit jo aikaisemmin ilmaisua että olet isätön ei ole ollut keneltäkään pois milläänlailla.
Mieti miltä niistä joiden isä on kuollut tuntuu kun joku jonka isä elää sanoo olevansa isätön.
No tuskin miltään? Isäni kuoli kun olin lapsi, mutta en silti pahoita mieltäni siitä jos joku sanoo olevansa isätön jos se isä on vaikka vaarallinen ihminen. Eipä ole minulta pois. Ja enemmänhän sellainen ihminen isätön onkin jolla ei ole isään mitään isän ja lapsen välistä suhdetta vaan ainoa suhde on pelkoa tai jotain vastaavaa. Minulla oli ihan ok isä, ei täydellinen todellakaan, mutta sellainen että sitä voi sanoa isäksi.
Ei tunnu mitenkään pahalta, jos jollain on hyvä isäsuhde, vaikka minut on isä hylännyt. Kiva, että edes jollain on.
Olen jotain 18-vuotiaana tajunnut, että minulla ei ole isää. Se alkoholismin runtelema isä kaikkine ilkeyksineen ei ole minun isäni. Hän on jo vuosia kuulunut alkoholille ja joku aivan muu ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Ja sun isä sanoi, että on lapseton?
Olen eri. En tiedä faktana mitä isä sanoo olevansa, mutta veikkaan, että olemassaoloni olisi hänen elinpiirilleen yllätys. Luuletko, että nup miehet kulkisivat kertomassa, että heillä on lapsi, johon eivät ole olleet yhteydessä vuosiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin peppua nyt kaivelee kutakuinkin kaikki. Se että sinä käytät ja käytit jo aikaisemmin ilmaisua että olet isätön ei ole ollut keneltäkään pois milläänlailla.
Mieti miltä niistä joiden isä on kuollut tuntuu kun joku jonka isä elää sanoo olevansa isätön.
Minkä minä sille voin? Hänellä sentään on ollut isä.
Minä ihmettelen sitä miksi se että joku ei ole tekemisissä vaikka sen isän kanssa aiheuttaa joissain niin paljon tunteita. Miksi?
Isä se on huonokin isä. Ja sama koskee äitiä. Biologia ratkaisee kuka on kenenkin isä tai äiti.
Vierailija kirjoitti:
Isä se on huonokin isä. Ja sama koskee äitiä. Biologia ratkaisee kuka on kenenkin isä tai äiti.
Pelkkä biologia ei tee kenestäkään isää tai äitiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä se on huonokin isä. Ja sama koskee äitiä. Biologia ratkaisee kuka on kenenkin isä tai äiti.
Pelkkä biologia ei tee kenestäkään isää tai äitiä.
Tekee. Mutta se ei tee hyvää isää tai hyvää äitiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä se on huonokin isä. Ja sama koskee äitiä. Biologia ratkaisee kuka on kenenkin isä tai äiti.
Pelkkä biologia ei tee kenestäkään isää tai äitiä.
Tekee. Mutta se ei tee hyvää isää tai hyvää äitiä.
No ei tee.
Vanhemmuus ei ole pelkkää biologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikuttanut traumatisoivasti. Mieluummin olisin kasvanut ilman, eikä ollakaan oltu missään tekemisissä 15 vuoteen. Kun tuosta aika jättää, niin käyn hautajaisissa varmistamassa, että on todellakin kuollut, jos paikalle kutsutaan.
Samoin. Olisi ollut parempi jos olisin elänyt koko lapsuuteni ilman ihmistä mitä piti pelätä kotona.
Sama. Me kaikki sisarukset, ikävälillä 31-41v. olemme yhteiskunnasta pudonneita, herkkähermoisia ja työkyvyttömiä, kiitos "isän" vähintään 19v putkeen jatkuneen traumatisoinnin. Kenelläkään meistä ei ole parisuhdetta tai lapsia, vaan olemme ikisinkkuja kaikki.
Isä ei ollut edes alkoholisti tai narkki, puhtaasti vaan psykopaatti.
Ei kaikki isät ole normaaleja, tervejärkisiä tai kivoja. Minulle isäni on vain tuntematon, mieleltään sairas ja vaarallinen mies, jonka nimi on Isä.
Joidenkin peppua nyt kaivelee kutakuinkin kaikki. Se että sinä käytät ja käytit jo aikaisemmin ilmaisua että olet isätön ei ole ollut keneltäkään pois milläänlailla.