Perehdytyksen puute uudessa työssä on johtanut uupumuksen

Ei pätijät ja pomon salarakkaat halua perehdyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Naiset eivät pysty tekemään mitään ilman sääntökirjaa. Ja kun se kerran on heille annettu, he eivät ymmärrä että niitä ei noudateta pilkuntarkasti. 

 

Kuulostaa enemmänkin miesten toimintatavalta. 

Vierailija kirjoitti:

Ei pätijät ja pomon salarakkaat halua perehdyttää. 

Pätijät eivät kyllä halua perehdyttää, se on totta. Oma työpanos näyttää paremmalta, jos joku muu suoriutuu rinnalla huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pätijät ja pomon salarakkaat halua perehdyttää. 

Pätijät eivät kyllä halua perehdyttää, se on totta. Oma työpanos näyttää paremmalta, jos joku muu suoriutuu rinnalla huonosti.

Sitten puhutaan ylemmäs miten jollain on hiukan hankalaa pärjätä työtehtävissä. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tärkeä aihe, mutta voisit jo tehdä yhden ketjun ja pysytellä siinä. Siitä voisi tulla ihan suosittu ketju, olisin varmasti seurannut sitä ja osallistunut siihen.

Mutta tämä alkaa jo kyllästyttää.

Ystävällisenä neuvona kuitenkin, että työterveyteen voi mennä myös ennaltaehkäisevästi ihan vain keskustelemaan ja saamaan "ensiapua" oman tilanteen käsittelyyn. Itse olin vastaavanlaisessa tilanteessa ja kävin työpsykologilla keskustelemassa. Minulle ei tullut siitä mitään saikkua eikä diagnooseja.

Olen käynyt työterveydessä keskustelemassa. Eivät he sieltä käsin pysty kuitenkaan työpaikan käytäntöjä muuttamaan. Käytännössä  työpaikkaa on pakko yrittää vaihtaa, jos työ kuormittaa liikaa.

Älä ota töitä tosissaan. Ainoa asia minkä otan töissä tosissani on palkka. Kaiki muu on pelleilyä. Niin kauan kun tuottamattomat yksilöt saavat isoimman siivun voitte olla varmoja etten tuota kuin oman palkkani verran. Yleensäkään työnantajan edessä ei nöyristellä vaan sanotaan miten asiat on ja miten ne tehdään.

Itse tulin nykyiseen työhöni niin, että kenelläkään ei edes ollut tarvittavia tietoja, että olisi voinut perehdyttää. Edeltäjäni oli lähtenyt kuukausia aiemmin. Mitään ei oltu dokumentoitu kunnolla. Edeltäjä oli vienyt mukanaan paljon ns. hiljaista tietoa, joka piti tietää, mutta sitä ei kerrottu missään. Vuoden olen tätä työtä nyt tehnyt. Aluksi oli todella raskasta, mutta pikkuhiljaa on helpottanut. Meillä tosin kaikki on ymmärtänyt esim. sen, että asioiden selvittäminen ja hoitaminen voi viedä aikaa, kun ei ole mitään dokumentaatiota siitä miten ne on tehty aiemmin ja Google tai chatGPT ei auta talon sisäisissä asioissa.

Mutta ei tämä edelleenkään mitään herkkua ole. Tasaisin väliajoin katselen, joko olisi muita mielenkiintoisempia töitä tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset eivät pysty tekemään mitään ilman sääntökirjaa. Ja kun se kerran on heille annettu, he eivät ymmärrä että niitä ei noudateta pilkuntarkasti. 

No saavut 35 paikkaiselle hoivaosastolle. Olet laitoshuoltaja. Selitä mitä teet seuraavat 8 tuntia. Työvuorosi alkaa klo 10, eli olet välivuorolainen. 

Vaihda vaipat ja auta ruokailussa. 

Vierailija kirjoitti:

Itse tulin nykyiseen työhöni niin, että kenelläkään ei edes ollut tarvittavia tietoja, että olisi voinut perehdyttää. Edeltäjäni oli lähtenyt kuukausia aiemmin. Mitään ei oltu dokumentoitu kunnolla. Edeltäjä oli vienyt mukanaan paljon ns. hiljaista tietoa, joka piti tietää, mutta sitä ei kerrottu missään. Vuoden olen tätä työtä nyt tehnyt. Aluksi oli todella raskasta, mutta pikkuhiljaa on helpottanut. Meillä tosin kaikki on ymmärtänyt esim. sen, että asioiden selvittäminen ja hoitaminen voi viedä aikaa, kun ei ole mitään dokumentaatiota siitä miten ne on tehty aiemmin ja Google tai chatGPT ei auta talon sisäisissä asioissa.

Mutta ei tämä edelleenkään mitään herkkua ole. Tasaisin väliajoin katselen, joko olisi muita mielenkiintoisempia töitä tarjolla. 

Hyvä sentään, että työpaikassa ymmärretään se, että tuo on hidas tapa opetella hoitamaan uutta työtä. Mutta eihän sekään silti turhautumista poista.

Kykenemättömyys oppia uutta ja tehdä asioita joihin ei ole tarkkaa ohjeistusta on johtanut uupumukseen. 

Minun huonoin työpaikka oli 4kk pätkä paikassa, jossa mua ei perehdytetty oikein mitenkään ja mulla ei oikeasti ollut mitään tekemistä. Oikeasti sielua kuluttavaa kun pitää vaan olla paikalla jossain mutta mitään tekemistä ei ole.

Olen pohtinut miten paljon paremmat mahdollisuudet töissä pärjäämiseen on silloin, jos uudelta työntekijältä ei heti odoteta ihmeitä, vaan annetaan rauhassa aikaa opetella uusi työ yhdessä muiden kanssa.Jos odotetaan heti ihmeitä, alkavat ihmiset stressin takia palaa nopeasti loppuun.

Muutama vuosi sitten aloitin uudessa työpaikassa,  ohjelmat vieraita, ala ei ennestään tuttu. Luvattiin neuvoa ja perehdyttää, kahden päivän kuluttua ilmoitettiin että nyt pitäisi sitten osata kaikki. Sanoin itseni irti koska en suostu tuollaiseen valheelliseen systeemiin. Normaaleissa työpaikoissa perehdyttäminen voi kestää kuukausia alasta riippuen. 

Ja tämä oli sairaankuljetusyritys 9L. Varoitan kaikkia! 

Incelit vinkuu ja juna kulkee

Lähde menemään. 

Itsellä oli sama yhdessä työpaikassa. Annettiin läppäri, puhelin, tunnukset ohjelmiin ja näytettiin mistä löytyy intra. Siinäpä se melkein oli se perehdytys. Alahan hommiin. 

Hirveästi oli koko ajan selvitettävää, luulin meneväni tiimin jäseneksi, jossa apua saa, mutta ei se oikein niin mennyt. Esimies lähti, tiimistä yksi uupui ja oli pitkään pois, muut olivat kädet täynnä omia töitä. Siinäpä sitä oltiin sitten aika yksin. Ja ylhäältä päin tuli vaatimuksia. Puoli vuotta ja uupumus,ta-daa! Jatkuva epämukavuusalueella oleminen, epätietoisuus sai kehon äärimmäiseen stressitilaan. Yöunet meni, virheitä tuli, romahdin.. 

Ei siinä työpsykologi ja saikku enää auttanut. Irtisanouduin. Nyt olen jo pari vuotta ollut työssä, joka sopii minulle paremmin. Palkka on hieman pienempi, tiimi on tiiviimpi, mutta mikä tärkeintä: saan aina apua pyydettäessä ja työtehtävien opetteluun on ollut kunnolla aikaa. 

Tykkään työstäni! 

 

Tämä vaan vinkkinä, aina löytyy parempaa 

Tämä on yleistä lähes jokaisessa työpaikassa. Perehdytystä ei ole. Itseopettelin kassan, laskutuksen, 5 erilaista ohjelmaa tietokoneella, lait ja asetukset, perusteet ja kirjaukset itse, siis kaiken. En tekisi tuota ikinä enää. Kukaan ei halunnut työntekijöistä neuvoa, kateellisia olivat kuin pirut, esimies ei osannut/älynnyt, teki itse suuria virheitä, joita oioin. Mutta kun homman osasin ja huomasin työntekijöiden virheet ja varkaudet, niin kosto oli suloinen. Ilmiannoin heidät kaikki, loppui se rellestys työnantajan rajoilla. Muutama rikollinen sai kenkää. Ylin johto ei uskonut, mutta kun todistin rikkeet, niin kiittelivät. 

Kun sain tarpeekseni, niin hankkiuduin pitkälle saikulle ja etsin uuden työpaikan. Saikku tuli oikein perusteluin, sellainen pirullinen käytös minua kohtaan vakuutti työpaikkalääkärin. Tuumasi, että sinne sinun ei tarvitse enää mennä. 

Näitä pas** työpaikkoja kyllä riittää nykyisin. Narsisteja ja pers*** nuolijoita riittää. Töitä ei osata tehdä, tullaan ja mennään miten sattuu, kännykkää kopeloidaan ja Suomea päivitellään. Kahvilla istutaan tunti ja syömässä toinen tunti. Lähiesimiehet itse samanlaisia eli eivät puutu, ettei heidän työhön puututa. 

Aktiivityöaikaa 4 tuntia näillä lusmuilla/ päivä ja 3-4/ päivää viikossa. 

EI IHME, ETTÄ ON TYÖVOIMAPULA! Mutta lisätyövoimaa ei pysty palkkaamaan ainakaan kokoaikaisena, koska ei rahat riitä. 

Ja virheistä viis... tarkoitin siis somen päivitystä, automaatti vaihtaa sanat. Mutta kai tuosta jotain selvää sai. 

Muuten, kun vuosia tekee tietokoneella ja koko ajan kiire (muut työntekijät keskeyttävät pikkuasioiden takia, joita eivät itse viiti opetella), niin on luxusta olla työssä, jossa tietokonetta ei tarvita kuin silloin tällöin. Hermo lepää ja kroppa kiittää.