Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäinen liian vanha äidiksi?
08.01.2007 |
Itse pähkäilen juuri parhaillani, että vieläkö yritettäisiin iltatähteä. Itselläni ikää 35 v ja mies 36 v. Meillä on ennestään 8-vuotias lapsi, toista vaan ei olla saatu yrityksestä huolimatta. Nyt on alkanyt mietityttämään, että alkaako ikää olla jo liikaa ja ruvetaanko enää edes yrittämään uudelleen (lapsen saamisestahan ei mitään takeita ole, päin vastoin..)
Onko jakaa kokemuksia lapsista isolla ikäerolla ja teosta " vanhalla iällä" ?
Kommentit (39)
Nyt 24v ja lapset " tehty" . Olisin valmis sterilisaatioon mutta eivät suostu tekemään. Nuorin on jo leikki ikäinen ja vaipparalli takana. Tiedän etten enää saa enkä tee lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
elämällä saattaa olla monta yllätystä odottamassa nurkan takana.
Itselläni oli tarkoitus saada lapset tehtyä siinä kolmenkymmenen ikäisenä. Tai siis siihen mennessä. No, eipä se toteutunut. Sitten takaraja oli se, että lapsen pitää syntyä ennen kun täytän 35. Vaan ei ne lapset tilaamalla tule, valitettavasti!
Ja jollekulle joka kommentoi, että ikä on vaan numero: Jäi pari kuukautta sitten ikävästi soimaan korviin, kun kävin gynellä. Hän tuumasi, että 35 vuoden jälkeen alkaa riskit kasvamaan (siis saada ei-terve lapsi) kun sekä siittiö- että munasolut alkavat vanheta. Siinä vaiheessa rupesin miettimään tätä ikäasiaa. Tähän asti olen ajatellut, että riskit kasvavat vasta tuolla 4 kympin kieppeillä. Sitten Hesarissa joku helvatan opintoneuvoja tuumasi, että jos ekan tekee kolmikymppisenä, niin saatta toisen kanssa tulla kiire. En tiedä luenko näitä juttuja jotenkin " väärällä" silmällä, mutta yht' äkkiä alkoi ikä painaa..
Mutta kiitos kannustuksesta, mukavaa ettei tullut heti tyrmäystä :)
ap
elämä ei ole koskaan täysin riskitöntä.
ja sairaan lapsen voi saada myös nuorempana.
Vierailija:
elämä ei ole koskaan täysin riskitöntä.
ja sairaan lapsen voi saada myös nuorempana.
Sairaan lapsen voi saada millä iällä hyvänsä, en mitenkään tarkoittanut että alle jonkun iän ei riskejä olisi. Mutta jossain iässä raskauden ja synnytyksen + lapsen terveysriskit alkavat kasvaa aika jyrkästi. Jyrkkyys vaan alkaakin aikaisemmin kun luulin.
Ja tietysti sekin tosiaan mietityttää, että lapsille tulisi ikäeroa aika paljon. JOS onnistuisin tulemaan raskaaksi, niin olisin kahdeksan vuoden päästä samassa tilanteessa kuin nyt; ainaista " taistelua" nukkumaanmenosta ja huoneensiivouksesta yms. että jaksaako sitä vielä silloin. Millaista on siirtyä koululaisarjesta taas vauva-arkeen vaipparumbineen sun muineen. Vaan ei kai pitäisi miettiä liikaa :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapseni 38-vuotiaana. Hyvin palauduin ja terve lapsi tuli. Hyvin olen myös jaksanut sekä vauva-ajan että nykyisen " taapero" vaiheen.
Tunnen monta yli 35-vuotiaana lapsen saanut ja kaikilla on terve lapsi ja normaalisti mennyt raskaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli lähes 90-vuotiaaksi. Hyvin ehti seuraamaan lapsensa kasvua, kouluunmenoa, nuoruutta, aikuisuutta ja lapsenlapsiakin. Nykyäänhän keskimääräinen elinikä on koko ajan kasvussa.
Itsekin sain lapseni lähes 4-kymppisenä. Tiedän, etten välttämättä ehdi nähdä lapsenlapsiani, mutta minulle riittää se, että näin sen oman lapseni ja sain seurata hänen kasvuaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mut niin kauan kun luomukonsteilla viel onnistuu, niin siitä vaan!
(nuorempien lapsettomuushoidot sitten ihan eri asia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän, että nyt 48-vuotiaanakin tulisin vielä raskaaksi, koska kuukautiset ovat aivan säännölliset ja tunnen ovulaation, kuten ennenkin. Mutta mulle raja kulki tuossa, olen tyytyväinen. En tunne itseäni vanhaksi, enkä kai näytäkään siltä, koska gynekologikin luuli papereissani olevan virheen syntymävuoden kohdalla; 10 vuotta nuoremmaksi arveli.
Ei ole kenenkään määrättävissä minkä ikäinen vaan jokainen tekee omat ratkaisunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että vasta parin vuoden päästä voisin alkaa miettimään
kolmatta. Nyt kaksoset n. 2v. En millään jaksaisi ennen kolmatta.
Joten nyt ehkäistään ja luomuillaan myöhemmin.
Eli siis kun kykenee tulemaan raskaaksi ilman lääketieteen apua. Iällisesti ehkä 45-vuotta olis musta vielä ok, mut sit..
Lääketieteellistä apua sallisin, jos vaikka vaihdevuodet on alkanu hyvin aikaisin, ennen 40-vuotta.
Hulluuhan se on tehä lapsia ihan mummoiässä tai jopa isomummoiässä, siinä ei kyllä lasta enää ajatella!
Rohkeesti vaan jos siltä tuntuu! =)
On mulla myös 6 vuotta vanhempi sisarus. Äidistäni tuli mummi 45-vuotiaana. On ollut mukavaa meille molemmille, että mummi on jaksanut olla mukana lapsenlasten elämässä. Tuntuu todella oudolta, että äidilläni olisi kotona omien lapsieni ikäisiä lapsia vielä.
Tuntuu myös harmilliselta ajatella, että jos äitini olisi hankkinut lapset vasta myöhemmin... Äitini oli 40-vuotias oman äitinsä kuollessa, mummi oli alle 65v. Minä olin 16v. Sain kuitenkin tuntea mummini kaikki nuo vuodet.
Tämän asina DR Phil tämän samaisen teeman yhteydessä aika hyvin esitti. Samoin ihmisen biologia on mitä on, vaikka kuinka olisi nuorekas ja trendikäs, ei se biologia ole siitä miksikään muuttunut.
Vaikka 45-vuotias tuntisi itsensä todella freesiksi, niin 55-vuotiaana tilanne voi olla radikaalisti toinen.
Mutta eipä siinä mitään, jokainenhan tekee päätöksensä oman näkökulmansa kautta. Itse pidän tällä hetkellä viimeisen lapsen suhteen takarajana 34:ää vuotta, koska haluan elää alle eläkeikäisenä muutakin kuin lapsiperhearkea.
että ei tunnu enää kivalta, kun olen vähän vajaa neljäkymmentä ja jos vielä tulisi lapsi, olisin n. kuuskymppinen hänen ollessaan kakskymmentä.
Riippuu tietysti paljon miten elämä on sujunut. Olen ollut onnekas, kun olen saanut lapset suhteellisen nuorena. Vanhimmat jo murkkuja ja nuorinkaan ei aivan pieni.
Mutta jos ei olisi lapsia ja oletus saada niitä, tilanne voisi olla hyvinkin toinen.
Nuorempana sitä luuli että 40 v on vanha. Nyt 37v ja vielä kolmatta lasta yritetään.