Yle uutiset sanoi juuri, että vesiputket jäätyy kun lauhtuu. Miksi niin kävisi?
Kommentit (72)
"Kun ilmat sitten lauhtuvat, niin ilmassa oleva lämpömittari näyttää parin päivän kuluttua esim nollaa, mutta maan alla oleva mittari näyttäisi luultavasti edelleen -10 tai -15 astetta koska jäinen maaperä lämpenee paljon hitaammin kuin ilma."
Olet oikeassa ja lisäksi maan suuren massaan ja hitaiden lämpötilavaihteluiden takia voi käydä niin että maan syvemmät kerrokset jäähtyvät edelleen vaikka ilma on jo lauhtunut. Se metrin syvyydellä oleva -10 asteinen maa ottaa lämpöä sekä ylhäältä että alhaalta joten se kylmentää sitä alapuolella olevaa maata vaikka yläpuolella oleva maa jo lämpeneekin. Routa siis voi menneä syvemmälle vielä pakkasten lauhduttuakin.
"(kiinteänä jäänä sen tiheys ei muutu enää vaikka lämpötila vaihtelisi pakkasasteissa)."
Tuo ei kyllä ole oikein. Jäänkin tiheys kyllä muuttuu lämpötilan mukaan jonkin verran. Tosin vesi on jäisenäkin vähän erikoinen tapaus - sillä on tiheyshuippu noin -200c asteessa (vähän kuten nestemäisellä vedellä on +4 asteessa) eli -200c kylmemmässä se ei enää tiivisty vaan alkaa taas vähän laajentua. Lisäksi mm. jään kiderakenne ja ympäristön paine vaikuttivat jotenkin eri tavalla kuin muilla aineilla yleensä, mutta opinnoista on sen verran kauan aikaa että en kyllä enää muista yksityiskohtia :-D Jokatapauksessa hyvin poikkeuksellinen materiaali on vesi muihin verrattuna.
Meillä oli neljä puolentoista litran limsapulloa kylmässä ulkovarastossa koko näitten pakkasten ajan. Limppari oli ihan normaalisti nesteenä, kun haettiin ne sieltä sisälle.
Mutta annas olla, kun ne jonkun aikaa oli lämpimässä, niin kaikki limsa oli jäässä.
Yhden pullon ehdin avata ja kaadoin siitä lasiin limsaa, niin samassa se limsa muuttui hileiseksi jäälöntiksi siinä lasissa.
Kyllä tähän ihan selvä selitys on, mutta en itse muista enää tarkkaan, miten ja miksi se tapahtuu. Mutta siis vesi ja yleensä normaali neste käyttäytyy hieman erikoisesti. Vesihän toden totta laajenee lämmetessään. Siitä kai ne jäiden lähtöjen aiheuttamat hetkelliset tulvatkin johtuu. Ihan varmaan löytyy kunnon selityskaava tälle, kun googlettaa, mutta en itse viitsi. Koulussa se aikanaan opittiin, nyt mulle riittää pelkkä tieto, että näin siinä käy.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli neljä puolentoista litran limsapulloa kylmässä ulkovarastossa koko näitten pakkasten ajan. Limppari oli ihan normaalisti nesteenä, kun haettiin ne sieltä sisälle.
Mutta annas olla, kun ne jonkun aikaa oli lämpimässä, niin kaikki limsa oli jäässä.
Yhden pullon ehdin avata ja kaadoin siitä lasiin limsaa, niin samassa se limsa muuttui hileiseksi jäälöntiksi siinä lasissa.
Kyllä tähän ihan selvä selitys on, mutta en itse muista enää tarkkaan, miten ja miksi se tapahtuu. Mutta siis vesi ja yleensä normaali neste käyttäytyy hieman erikoisesti. Vesihän toden totta laajenee lämmetessään. Siitä kai ne jäiden lähtöjen aiheuttamat hetkelliset tulvatkin johtuu. Ihan varmaan löytyy kunnon selityskaava tälle, kun googlettaa, mutta en itse viitsi. Koulussa se aikanaan opittiin, nyt mulle riittää pelkkä tieto, että näin siinä käy.
Vai olisiko niin, että jäätyneen ytimen ympärillä on vielä jäätymätöntä limsaa ja pullo näyttää normaalilta, mutta sitten kun alkaa kaataa limsaa lasiin niin sieltä alkaa tulla sitä jäätynyttä osaa ulos.
Kun lämpö siirtyy johtumalla ja kuljettumalla liikkuvassa nesteessä tai kaasussa eli fluidissa, ja
erityisesti fluidin ja sitä koskettava kiinteän pinnan välillä, puhutaan konvektiosta. Fysikaalisessa
mielessä konvektiossa on yksinkertaisesti vain kyse siitä, että lämpö siirtyy ensinnäkin
konduktiolla, ja toisekseen kuljettumalla koska fluidin mukana liikkuu siihen varastoitunutta
lämpöä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen ymmärrän, että jäätyessä putket menee rikki ja sulaessa ne sitten alkavat vuotamaan, eli ensi viikolla on putkimiehillä hommaa. Tuota jäätymistä en usko. En ole kuullut moista väitettä vaikka olen jo vanhus.
Vanha kansa sanoi, että kun ilma lauhtuu, niin kylmä tulee sisälle. Silloin pirtit oli kyllä toisenlaiset, mutta ei ole sanonta vielä auennut minulle. ;D
T. Toinen vanhus
Vanhasta kansasta en tiedä, mutta on helppo keksiä aivan todellinen skenaario, jossa näin käy. Nimittäin minun taloni.
Asun 1970-luvulla rakennetussa tiili-/betonielementtitalossa, jossa on paksut, lämpöä varaavat seinät ja termostaattilämmitys. Jekku on kuitenkin siinä, että termostaatti mittaa pelkästään ulkoilman lämpötilaa ja reagoi nopeasti, kun taas talo itsessään reagoi asioihin hitaammin. Tällöin tapahtuu seuraavaa:
1) Kun lämpötila yhtäkkiä laskee voimakkaasti, alkaa ulkotermostaatti ohjata lämpöpattereita isolle. Kylmyys ei ole kuitenkaan ehtinyt tulla vielä seinien läpi asti, koska talon seinät kerran ovat paksut. Siksipä tämmöisessä tilanteessa asunnossa on puolen vuorokauden tai vuorokauden ajan normaalia lämpimämpää, kunnes seinien läpi tuleva kylmyys lopulta alkaa vastata lämpöpatterien lämmitystä.
2) Aivan vastaavasti jos ulkolämpötila yhtäkkiä nousee äkillisesti, kuten se eilen teki (-28 -> 5C eli yli 20 astetta puolessa vuorokaudessa), jäähdyttää ulkotermostaatti lämpöpatterit, vaikka seinät ovat vielä todella kylmät. Siispä kotona oli eilen illalla hieman normaalia viluisempaa. Nyt lämpötila on taas normaali.
Vierailija kirjoitti:
Kovan pakkasen jälkeen lauhtuminen aiheuttaa jään laajenemista, mikä rikkoo putkia.
Joo mutta ei ole putket jäässä kun muistaa laskea vettä joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli neljä puolentoista litran limsapulloa kylmässä ulkovarastossa koko näitten pakkasten ajan. Limppari oli ihan normaalisti nesteenä, kun haettiin ne sieltä sisälle.
Mutta annas olla, kun ne jonkun aikaa oli lämpimässä, niin kaikki limsa oli jäässä.
Yhden pullon ehdin avata ja kaadoin siitä lasiin limsaa, niin samassa se limsa muuttui hileiseksi jäälöntiksi siinä lasissa.
Kyllä tähän ihan selvä selitys on, mutta en itse muista enää tarkkaan, miten ja miksi
Kun pullo on suljettu niin pullossa on kovempi paine. Kun avaat pullon niin paine laskee ympäröivän tilan ilmanpainetta vastaavaksi.
Veden olomuotomuutoksiin (kiehuminen, jäätyminen) taas vaikuttaa se paine. Korkealla vuorella matalassa ilmanpaineessa on vaikea saada vettä kiehumaan, ja korkeassa paineessa taas on vaikeampaa saada vettä jäätymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita juomapulloon vettä. Älä laita ihan täyteen. Noin puoleen väliin. Laita korkki kiinni. Vie se pihalle. Ota sisälle vasta kun on todella kylmä muttei vielä jäässä. Avaa korkki. Sitten näet.
Pinnalle tulee hilettä? Kun lähtee sulamaan niin juoma muuttuu mössöksi. Tämä tapahtuu kun pakastaa kiljua.
Kun korkin avaa pulloon pääsee lämmintä ilmaa joka on eri paineista kuin pullon sisällä oleva 0 astetta lähellä oleva vesi ja tämä aiheuttaa reaktion joka saa veden muuttumaan jääksi. Veden jäätymiseen kun vaikuttaa ilmanpaine. Kun asunnossa pidetään hanaa auki niin ei synny suljettua tilaa putkistoon ja veteen eri painetta kuin putkiston ulkopuolella. Näin asian päättelin. Viisaammat saa korjata.
Tää on mielenkiintoinen vastaus, kun tämä on osittain oikein ja osittain väärin. Ja epäilen kyllä, että pelkällä vedellä tuota ilmiötä ei tapahdu, mutta vissyllä ym. Hiilihapollisilla juomilla Kylläkin. Toki pelkällä vedelläkin se lienee mahdollinen, riippuen pullossa alunperin olleen veden ja ilman lämpötilasta.
Pullosta siis avatessa alenee paine (sinne ei siis mene mitään, vaan sieltä poistuu ilmaa) ja kun paine alenee, niin veden jäätymispiste nousee ja jos vesi on ollut riittävän kylmää, niin sinne muodostuu enemmän tai vähemmän jäätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli neljä puolentoista litran limsapulloa kylmässä ulkovarastossa koko näitten pakkasten ajan. Limppari oli ihan normaalisti nesteenä, kun haettiin ne sieltä sisälle.
Mutta annas olla, kun ne jonkun aikaa oli lämpimässä, niin kaikki limsa oli jäässä.
Yhden pullon ehdin avata ja kaadoin siitä lasiin limsaa, niin samassa se limsa muuttui hileiseksi jäälöntiksi siinä lasissa.
Kyllä tähän ihan selvä selitys on, mutta en itse muista enää tarkkaan, miten ja miksi
Kun pullo on suljettu niin pullossa on kovempi paine. Kun avaat pullon niin paine laskee ympäröivän tilan ilmanpainetta vastaavaksi.
Veden olomuotomuutoksiin (kiehuminen, jäätyminen) taas vaikuttaa se paine. Korkealla vuorella matalassa ilmanpaineessa on vaikea saada vettä kiehumaan, ja korkeassa paineessa taas on vaikeampaa saada
Paine nostaa kiehumispistettä ja laskee jäätymispistettä. Eli korkealla vuorella vesi kiehuu selvästi alle 100c
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010105489.html
Tän päivän Hesarissa asia on selitetty yksinkertaisesti ja piirtäen.
Putki rikkoutuu pakkasten päättyessä
1. Vesi putkessa alkaa jäätymään siitä kohdin, missä pakkanen vaikuttaa tehokkaimmin
2. Jää muodostaa kiinteän tulpan putkeen. Jään lämpötila on 0c.
3. Jäätulppa pitenee, kun pakkaset jatkuvat. Tulppa myös ohenee, koska jään lämpötila laskee alle 0c. Uutta vettä virtaa jään ja putken väliin ja syntyvä rako jäätyy koko ajan umpeen.
4. Ilman lauhtuessa jään lämpötila nousee. Jää laajenee enemmän kuin metalliputki, jolloin putki halkeaa.
Tietysti se vesi jäätyy pakkasella mutta ei ne putket ala vuotamaan ennekuin se jää on sulanut sieltä.