Millainen suhde sopii sinulle, 50+?
Erosta selvinneenä en pidä kiirettä, jos kiinnostava ihminen/ihmisiä tulee vastaan. Pienet henkiset kauneusvirheet eivät niin häiritse, pitää antaa aikaa. Välillä tietysti lipsun tästä periaatteesta, mutta ahdistusta ehkäisee parhaiten pitkät piuhat ja tilan antaminen.
Oma tupa ja lupa ovat tärkeitä. En halua välttämättä sitoutua kovin herkästi ja pysyvästi juuri nyt. Toisaalta kaipaankin seuraa. Omalla kohdalla menopaussi vaikuttaa tähän tarpeeseen hyvinkin paljon.
N51.
Kommentit (73)
Jos jostain syystä yksin jäisin, en enää asuisi kenenkään kanssa samassa taloudessa. Kaikin puolin helpompaa ja selvempää, kun molemmilla oma asunto, missä omat säännöt. Myös oma talous on tärkeä, ketään en enää kaipaisi määräämään, mihin saan omia varojani käyttää ja mihin en.
Vierailija kirjoitti:
Ajankuluksi tapailu.
Samansuuntaista, sitä suurta viimeistä odotellessa ( jos sellainen joskus sattuu kohdalle).Ystävyyttä, ihastusta, ehkä seksiä.
Ap
En vaihda tätä vapautta jonkun paapomiseen joka ei sitä edes arvosta.
Teoriassa parisuhde kuulostaa hyvälle, käytäntö ei. Menopaussi ei ole itsellä alkanut tai ainakaan haluttomuus ei vaivaa. Nykyisin haluisin tuntea myös seksikumppanin ja tutustuminen vie aikaa johon en halua panostaa.
Joten on oma valinta elää näin. Ja se tuntuu hyvältä.
Kaipaisin nimenomaan asuinkumppania. Asun yksin suuressa omakotitalossa ja olisi mukavaa jakaa "tila" toisen ihmisen kanssa. Välillä mietin koiran hankkimista, mutta senkin hoidossa olisi hyvä olla kahdestaan (jos esim toinen sairaana tai matkoilla ym).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajankuluksi tapailu.
Samansuuntaista, sitä suurta viimeistä odotellessa ( jos sellainen joskus sattuu kohdalle).Ystävyyttä, ihastusta, ehkä seksiä.
Ap
Rakentelet siis edelleen jotain pilvilinnoja jostain ainoasta ja oikeasta?
Juuri eronneena, uusi nainen pitäisi äkkiä löytää. Talouskoneeksi ja sängynlämmittäjäksi. Ongelma on, että samanikäiset akat ovat juuri tuollaisia, että eivät enää halua ottaa miestä huolehtivakseen.
M52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajankuluksi tapailu.
Samansuuntaista, sitä suurta viimeistä odotellessa ( jos sellainen joskus sattuu kohdalle).Ystävyyttä, ihastusta, ehkä seksiä.
Ap
Mikä tässä on alapeukun arvoista? Tunteita voi syntyä ja niistä voi ottaa ilon irti. Ketään ei kuitenkaan pakoteta mihinkään.
Ja läheisyyttä sekä hyvää oloa voi antaa ja saada toinen toisilleen, kuin lahjaksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajankuluksi tapailu.
Samansuuntaista, sitä suurta viimeistä odotellessa ( jos sellainen joskus sattuu kohdalle).Ystävyyttä, ihastusta, ehkä seksiä.
Ap
Rakentelet siis edelleen jotain pilvilinnoja jostain ainoasta ja oikeasta?
Pyh. Enhän minä sellaista kirjoittanut. Ehkä vastaan tulee vielä joku, jonka kanssa synkkaa ja rakastuu.
Ap
Edelleen haluan loppuelämän kestävän parisuhteen. Ehkä nykyisen miehen kanssa onnistuu. Oltu 2v. yhdessä.
Ap, mitä on pienet henkiset kauneusvirheet?
Vierailija kirjoitti:
Juuri eronneena, uusi nainen pitäisi äkkiä löytää. Talouskoneeksi ja sängynlämmittäjäksi. Ongelma on, että samanikäiset akat ovat juuri tuollaisia, että eivät enää halua ottaa miestä huolehtivakseen.
M52
Ei enää minkään ikäiset tuosta ylöspäin.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen haluan loppuelämän kestävän parisuhteen. Ehkä nykyisen miehen kanssa onnistuu. Oltu 2v. yhdessä.
Kiva jos olet löytänyt tuollaisen ihmisen. Se on tavoiteltavaa, mutta harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajankuluksi tapailu.
Samansuuntaista, sitä suurta viimeistä odotellessa ( jos sellainen joskus sattuu kohdalle).Ystävyyttä, ihastusta, ehkä seksiä.
Ap
Mikä on saldo nyt? Treffejä, hoitoja, pätkäsuhteita?
En taida olla trendikäs, mutta haluaisin jakaa elämäni jonkun kanssa. yhteinen tupa, arki ja lomatkin. Sellainen kokonaisuudessaan hyvä ja välittävä parisuhde. Tunne, että olen oikeassa paikassa ja kuulun johonkin.
Itselläni ei lapsia ole ja ja harvat sukulaiset on oikeasti moniongelmaisia. Eli hieman tuuliajolla olen ollut sen suhteen.
Tämmöisestä haaveilen, lieneekö utopiaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos jostain syystä yksin jäisin, en enää asuisi kenenkään kanssa samassa taloudessa. Kaikin puolin helpompaa ja selvempää, kun molemmilla oma asunto, missä omat säännöt. Myös oma talous on tärkeä, ketään en enää kaipaisi määräämään, mihin saan omia varojani käyttää ja mihin en.
Nää on aina niin hauskoja.
Tulla kommentoimaan kokemuksen syvällä rintaäänellä asiaa josta ei mitään tiedä.
Kyllä homma on saletti!
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin nimenomaan asuinkumppania. Asun yksin suuressa omakotitalossa ja olisi mukavaa jakaa "tila" toisen ihmisen kanssa. Välillä mietin koiran hankkimista, mutta senkin hoidossa olisi hyvä olla kahdestaan (jos esim toinen sairaana tai matkoilla ym).
Talonmies vai koira? Hmm.
Yhdessä mut eri kämpissä, ehkä
Vaikea tietää kun en ole päässyt eron jälkeen toisia treffejä pidemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä on pienet henkiset kauneusvirheet?
Lievä oppimattomuus, yksipuolisuus tms. Jos ihminen on lämmin ja pääosin hyväntahtoinen, näitä sietää tiettyyn rajaan asti.
Ainakin omat kämpät pitää molemmilla olla. Yhteen en kenenkään kanssa enää muuta ja lapset vähintään teinejä tai jo pois muuttaneita