Kutsuin ystäväperheen syömään
Mutta ei siitä tule mitään kun eivät syö hirvipaistia. Eipä tarvii uudelleen kutsua. Kutsuin toisen perheen, saa nähdä kelpaako heille. Löytyykö tästä aiheesta keskustelua?
Kommentit (27)
No siitä toisestakin perheestä tulee entinen ystäväperhe. Somessa haukkuvat sörsselisi, ellei julkisesti, niin jossain suljetussa ryhmässä. Sellaisia ovat ihmiset.
Itse en syö riistan lihaa eettisistä syistä. Metsästäjät jahtaavat porukalla, koirilla ja autoilla takaa eläintä, ja kun saavat yhtään jyvälle, ampuvat sumeilematta vähän sinne päin. Välillä osuu hyvin, välillä vähän sinne päin ja välillä eläin jatkaa juoksuaan tai lentoaan haavoittuneena ikinä löytymättä... Tuotantoeläinten lopetus on sentään laissa säädettyä varmaa ja nopeaa, ns 'varmasti kertalaakista', jossa pyritään estämään eläimen kivun aistimus ennen taintumista. Riistaa pääsee ampumaan lähes kuka vain tuurilla tauluun osunut... Kännissä tai ei.
Ja kaikesta tuosta kehutaan suurelle yleisölle tehtävän "arvokasta riistanhoitotyötä" tai "ruoan hankkimista", vaikka jokainen metsästäjä tunnustaa hiljaa itselleen, että tärkeintä on haaste, villi jännitys, urheilu, voittaminen ja saalis. Tai vain äijäporukassa viihtyminen ja aseet. Muutenhan jokainen metsästäisi lihatiskiltä vaikkapa luomulihaa. Nyt on 2000-luku, voitaisiinko tällaiset kivikautiset perinteet kuten metsästys jo vähitellen unohtaa.
Minulla ei ole tuttavaperheinä metsästäjiä. En sellaisia huolisi. Kutsuttaessa kieltäytyisin lihasta.
Makuasioista on vaikeaa kiistellä. Yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta ruuasta. Itse en syö mitään lihaa vaikka olisi muiden mielestä kuinka herkullista tahansa.
Oliko tässä aloituksessa joku idea?
Vierailija kirjoitti:
Eettisin valinta. Lisäksi oikein laitettuna todella hyvää. Mummun hirvikäristys on teinien ikisuosikki.
Meilläkin uppoaa teiniin hirvi ja peura jota nyt on pakkasessa. Hyvin tehty hirvipata on herkkua.