Treffinaiseni kahvilan ostot, kahden vaiheilla nyt

Jospa se opiskelijaneitonen oli päivän päätteeksi oikeasti nälissään ja himassa odotti tyhjä jääkaappi. Mies teki päivän hyvän työn. ;D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua kanssa näitä naisia, joille on todella vaikeaa tarjoutua itse maksamaan, jos mieli tekee enemmän jotain selvästi kalliimpaa kuin mitä mies on ostamassa.

Ihan siitä riippumatta, että mies on sanonut tarjoavansa. Mikä ihmeen volina tämä on, muuut kuuuun seee luuupaaas!

Jos minä sanon, että tarjoan sulle kahvit, tarkoitan kahvit. En sitä tätä tota siitä tiskiltä. Ihan riippumatta siitä, kenen kanssa olen liikenteessä. Jos haluan tarjota enemmän, sanon, että ota siitä tiskiltä, minä maksan. Ja näin oletan toistenkin tekevät, eli kahvit todellakin on vain kahvit.

Toisaalta olenkin ollut 30+ naimisissa ilman riitoja rahasta.

Jos sanot tarjoavasi kahvit, niin kuinka monta kahvia se sisältää?

Yllättävän usein kahvi sisältää ilmaisen santsikupin. (monesti santsin saa halvemmalla mutta ilmaisiakin santseja on). Tämä vinkkinä meille kaikille.

Jos nainenkin oli opiskelija, niin ehkä hänellä oli vaan yksinkertaisesti nälkä.

Vierailija kirjoitti:

Miten sitten toimitaan maksun kanssa kun mies lupaa tarjota kahvit mutta en juo kahvia. Enkä teetä. Limu lienee kalliimpaa.

Se on sitten soodavesi. Ei siis mitään novelle-vissyjä vaan soodavesi.

Vierailija kirjoitti:

Jos nainenkin oli opiskelija, niin ehkä hänellä oli vaan yksinkertaisesti nälkä ja itse olisin siinä tapauksessa leikannut paninin kahtia ja tarjonnut puolikkaan miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos itse otan kahvin ja tarjoudun maksamaan miehellekin, niin toisia treffejä ei tommosen tilauksen jälkeen tulisi. Pitäisin ahneena. Vähän hyväksi käytetty olo tulis.

Ei tulisi mieleenkään tarjota kellekään tuntemattomalle nettimiehelle kuin korkeintaan kahvi. Olen sen verran pihi ja köyhä.

Jatkossa, säästä myös kahvikolikkosi, kunnes aikuistut. Katsos, suhde vaatii sitä, että 2 aikuista kypsää ihmistä päättää prorisoida parisuhteen ja kenties sen päälle perustettavan perheen yli kaiken muun. Siinä ei kahvikolikkoja lasketa, kun sun täytyy vakuuttaa toistaiseksi vieras ihminen siitä, että juuri sä oot se oikea kaikkien muiden joukosta, johon kumppaniehdokkaan kannattaa sijoittaa kaikki tärkeimmät resurssinsa.  Jos tämä tuntuu vieraalta aj

Jos joku ei koskaan ole uskaltanut ketään kutsua ulos niin se on hänen valintansa, eikä silloin tietenkään ole myöskään tarvinnut maksaa. Kannattaa ap:nkin vain jatkossa parempi olla kutsumatta ketään kahville, kun ei sitten kuitenkaan halua tarjota, vaikka niin on sanonut tekevänsä. 

Ja jos ap sanoo, että lupasi tarjota kahvit ja tarkoitti myös pelkkää kahvia niin ap olisi ollut fiksu, jos ei olisi kysynyt daamiltaan mitä tämä ottaa vaan( koska kysymys olikin tässä tapauksessa vain retorinen, eikä sillä oikeasti tarkoitettu mitä tyttö haluaa ottaa) olisi nostanut kaksi kuppia tarjottimelle ja kysynyt , ottaako tyttö kahvia vai teetä, eikä antanut hänelle tilaisuutta valita muuta. 

Ap itse tyri treffit ja nyt syyttää siitä treffikumppania, joka ei osannut leikkiä oikeilla vuorosanoilla ap:n näytelmässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun lukeminen on ollut hyvin silmiä avaava kokemus.

Minulla on kolme lasta. Olen vuosia opettanut heille samoja käytöstapoja mitä minulle lapsuudessani opetettiin. Sosiaalisissa suhteissa tulee olla kohtelias, huomioida toinen ja omata tilannetajua. Näin ollen minulle ja minun teineille (kysyin asiaa heiltä) olisi ollut itsestään selvää mukauttaa omat juomiset ja syömiset tarjoajan juomisiin ja syömisiin. Eteenkin, kun ketjussa ilmeni, että aloittaja oli jo itse pelkän kahvin ottanut ja nainen teki tilauksensa hänen jälkeensä.

Mutta, mutta. Olen mitä ilmeisemmin todellinen dinosaurus ja opettanut lapsilleni vuosia ns. menneen maailman tapoja. Olisi pitänyt opettaa, että jos joku tarjoaa karkkipussista karkkia, tulee ottaa kourallinen. Kylässä tulee aina syödä niin paljon, kun haluaa, kunhan oma vatsa ja mielihalut tulevat tyydytetyksi. Ja jos joku onneton sanoo tarjoavansa sinu

Siis millä tavalla naisen taso määräytyy sillä, mitä hän on valmis toisen piikkiin syömään? Tiedätkö, tuolle, että naisen arvo ja taso määräytyy euroissa on kyllä nimityksiä.

Minä näyttäisin oman tasoni ja mieltymykseni heti kättelyssä deitilleni.

En itse tykkää esim. suomalaisten suosikeista kahvista ja pullasta yms. perusjutusta, mutta saahan sitä kahvilasta muutakin kuin niitä. Kaikki lapsuudenperheeni jäsenet syövät niitä, mutta tietävät minut leivos- ja suolaisen pikkupurtavan ystäväksi. En siis treffeillä todellakaan jotain munkkia ostaisi, josta en edes tykkää, sen takia, että ajattelisin deittini ajatuvan talousahdinkoon, jos otan leivoksen. 😂

'Mulla käy noin. Omat tulot kuukaudessa matalapalkka-alan hommista on noin 700e kk. Joskus jopa tonnin jos tulee ylimääräisiä päiviä tai ylityömahdollisuuksia.

Kun vaimon kanssa käydään kahvilla, niin lähes aina kortti valittaa ettei ole rahaa ja lopulta vaimo joutuu maksamaan kaiken.

Koska hän tienaa neljä kertaa enemmän ja pakkohan ne on jonkun maksaa ja minä olen aina PA.

Tulojeni pienuuden takia olen myöntänyt kaikki oikeudet tiliini vaimolleni. En edes muista tunnareitani. Jos joskus jotain on, niin ottakoon takaisin. Olen varmasti kymppitonneja velkaa hänelle, mutta lopulta käy aina niin että hänen pitää siirtää rahaa tililleni, koska olen useammin se joka hoitaa kauppakäynnit ja ruuanlaiton perheessämme.

Ei tuo nyt niin tavatonta ole että mies maksaa, jos rahaa löytyy. Kyllä minä aina mielelläni maksan niin kauan kun kortti "toimii". Noin viikon tai pari se toimii ja sitten se alkaa yskimään maksupäätteen luona. Kyllä minä miehenä yleensä haluan maksaa, mutta käytännön toteutus on vaikeaa kun ei sitä rahaa ole. Silloin vaimoni rientää apuun ja usein käy niin että soitan hänelle ja sanon että laitahan nyt sitä massia tilille ja vauhdilla.

Taidat olla tyhjätasku.

Minusta tuo on erikoista, että kukaan ei anna painoarvoa sille, että henkilöt olivat käytännössä tuntemattomia toisilleen ja näkivät livenä ensimmäistä kertaa. Se on nimenomaan se pointti ainakin itselle, mikä tekee tuossa keissistä naisen osalta epäkohteliaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua kanssa näitä naisia, joille on todella vaikeaa tarjoutua itse maksamaan, jos mieli tekee enemmän jotain selvästi kalliimpaa kuin mitä mies on ostamassa.

Ihan siitä riippumatta, että mies on sanonut tarjoavansa. Mikä ihmeen volina tämä on, muuut kuuuun seee luuupaaas!

Jos minä sanon, että tarjoan sulle kahvit, tarkoitan kahvit. En sitä tätä tota siitä tiskiltä. Ihan riippumatta siitä, kenen kanssa olen liikenteessä. Jos haluan tarjota enemmän, sanon, että ota siitä tiskiltä, minä maksan. Ja näin oletan toistenkin tekevät, eli kahvit todellakin on vain kahvit.

Toisaalta olenkin ollut 30+ naimisissa ilman riitoja rahasta.

Jos sanot tarjoavasi kahvit, niin kuinka monta kahvia se sisältää?

Kyllä se sisältää niin monet kahvit kuin toinen haluaa juoda. Vielä ei o

Ei, mutta ketjussa olikin jo ison superkaakaon ryystäjä. 

Vierailija kirjoitti:

Treffeille pitäisi päästä mutta mielellään ilmaiseksi. Siis jos nyt kahvilaan asti päädytään, niin oletusarvo on että siellä saatetaan jotain muutakin nauttia kuin pelkää kulta mokkaa pieni kuppi. Jos tämä on suuri järkytys ja vavisuttaa liikaa lompakkoa, niin sitten kannattaa sopia muu treffipaikka tai lisätä seuranhakuilmoitukseen maininta piheysgeenistä.

Jos pääset ensi treffeillä alle kahdenkympin, niin tuohan on erittäin halpa hinta. Siinä vaiheessa kun vakiinnut ja menet naimisiin, niin loppusumma mitataan todennäköisesti sadoissa tuhansissa. Noh, jos sinua oikein lykästää niin voihan vaaka kallistua sinuunkin päin mutta miehenä se oletusarvo nykyäänkin on että sinä olet se perheen pääasiallinen elättäjä.

Kannattaa alkaa manailla useampaan kertaa ennen treffejä "hitsi, että kahvi on nykään kallista kahviloissa".

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla tyhjätasku.

Suomen kahvilahinnoilla kuka tahansa on tyhjätasku.

Parikymppiä menee helposti kun käy kahvilla. Siinähän on kuukauden sapuskojen hinnat.

Ei tavan työtätekevällä ole varaa käydä treffeilläkään Suomessa. Niin kallista on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kävin nuorena treffeillä naisten kutsumana (en itse pyytänyt naisia ulos = en pyytänyt heitä treffeille). Yleensä nainen kyllä maksoi ekalla kerralla, hänhän oli asiassa muutenkin aloitteellinen (en uskaltanut pyytää koskaan ketään). Vaikka arvostan säästäväisyyttä puolisossa niin haluan myös tuntea itseni arvostetuksi: jos nainen ei olisi kahvikuppia enempää halunnut panostaa ensitreffeillä niin juttu olisi kyllä jäänyt siihen. Suosittelisin AP:lle että jätätte treffailun panininaisen kanssa tähän, siitä tuskin mitään hyvää seuraa.

Hyvä sulle. Musta on ihan loogista, että se joka treffejä on halunnut, myös maksaa kulut. Ei mulla nuorena naisena ollut useinkaan mikään hinku treffeille, mutta jos kysyjä oli ihan mukava ja hyväkäytöksinen kaveri, niin usein lähdin. Eihän sitä tiedä jos ei kokeile... 

Täytyy sanoa että kyllä ennen oli helpompaa, jokainen maksoi omansa ilman ulinoita siitä kuka kenetkin on kutsunut.

Joo onneksi olen nuoruuteni elänyt. Nykyaika on täysin pimeetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainenkin oli opiskelija, niin ehkä hänellä oli vaan yksinkertaisesti nälkä ja itse olisin siinä tapauksessa leikannut paninin kahtia ja tarjonnut puolikkaan miehelle.

Mies oli jo valinnut itselleen pelkän kahvin. Ei kai neiti ollut ajatustenlukija, että oma valinta pitää jakaa miehelle. Ihmisillä on ruoka-allergioitakin, ettei omasta annoksesta voi noin vaan tuupata toiselle. Ja kaikkein tärkein pointti, mieshän ei missään vaiheessa kommentoinut asiaa neidille.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei hitto vie näitä nykyajan rahapihejä nuoria "miehiä"!

Toivottavasti Ap saa mahdollismman paljon maksettavaa jatkossa, että oppii tajuamaan, ettei kahvilassa niin paljon saa kukaan kulumaan rahaa, että se paljon olisi.

Voisiko joku selittää minulle, eittämättä kovin vanhanaikaiselle naiselle, mikä ihmeen velvollisuus tämä miesten tarjoaminen yhtään missään, yhtään mitään on?

Omat treffailut jäi kyllä jo vuosikymmenien taakse, mutta silloin oli itsestään selvää, että treffailu ylipäätään ei tarkoittanut mitään tarjoilua, vaan tapaamista. Siis tavattiin jossain ja jos oltiin paikassa, jossa tarjoilu maksaa, itsestään selvästi kumpikin maksoi itse. Koska miksi kukaan olisi alkanut makselemaan lähes tai kokonaan vieraan ihmisen ostoksia?

Olisi pidetty todella outona jopa sitä, että jos mie

Lukekaa ketjua. On useaan kertaan ap tuonut esille että hän meni ensinnä kassalle ja nainen tuli perässä. Mies tilasi KAHVIN kuten oli puhekin.

Lukekaa ketjua ennenkuin arvailette. Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Jospa se opiskelijaneitonen oli päivän päätteeksi oikeasti nälissään ja himassa odotti tyhjä jääkaappi. Mies teki päivän hyvän työn. ;D

Naurettavaa tehdä tytön kahvilavalinnoista tuollainen numero,kun eihän tuossa ollut mitään ihmeellistä edes! Ihan normaalilta kuulostaa. Ei tilannut ruoka-annosta. Seuraavan kerran ei kannata mennä kahvilaan. Vähän noloa nillittää jos haluaa tarjota ja sit jos toinen ei juo kahvia. Kyllä varaan kotiin teetä,jos tiedän,et teenjuojia tulossa kylään ja syömistä kans.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuo on erikoista, että kukaan ei anna painoarvoa sille, että henkilöt olivat käytännössä tuntemattomia toisilleen ja näkivät livenä ensimmäistä kertaa. Se on nimenomaan se pointti ainakin itselle, mikä tekee tuossa keissistä naisen osalta epäkohteliaan.

Kutsuja maksaa, jos ei muuta sovita. Niin se vaan on.

Vai onko sulla kotona ovimaksu tai muu maksu niille, joita kutsut kahville kotiisi? Kutsu kahvilaan kuuluu ihan samaan sarjaan kuin kotikutsukin: kutsun esittänyt maksaa, jos ei sovita toisella tavalla.

Olen itse naisena kutsunut ystävättäreni kotiini ruokatreffeille, tekemään kanssani ruokaa ja syömään, mutta kun kummallakin oli vähän matti kukkarossa kerran, niin sovimme sillä kertaa, että hänkin ostaa osan niistä raaka-aineista. Kun taas oli varaa tarjota, niin tarjosin. Ihan simppeliä tämä homma on, jos tajuaa avata suunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Treffeille pitäisi päästä mutta mielellään ilmaiseksi. Siis jos nyt kahvilaan asti päädytään, niin oletusarvo on että siellä saatetaan jotain muutakin nauttia kuin pelkää kulta mokkaa pieni kuppi. Jos tämä on suuri järkytys ja vavisuttaa liikaa lompakkoa, niin sitten kannattaa sopia muu treffipaikka tai lisätä seuranhakuilmoitukseen maininta piheysgeenistä.

Jos pääset ensi treffeillä alle kahdenkympin, niin tuohan on erittäin halpa hinta. Siinä vaiheessa kun vakiinnut ja menet naimisiin, niin loppusumma mitataan todennäköisesti sadoissa tuhansissa. Noh, jos sinua oikein lykästää niin voihan vaaka kallistua sinuunkin päin mutta miehenä se oletusarvo nykyäänkin on että sinä olet se perheen pääasiallinen elättäjä.

Kannattaa alkaa manailla useampaan kertaa ennen treffejä "hitsi, että kahvi on nykään kallista kahviloissa".

Tällaisen tapauksen kanssa kyllä ihmettelisin, että onko se vähän pimeä, jos pitää kahvilaan mennä, jos ei varaa ole.