Äidit joiden pojat/tytöt on nyt menossa inttiin, mitkä fiilikset?
Onko olo iloinen, haikea, helpottunut vai jotain muuta?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmistunut. Esikoinen sairastui astmaan homeparakeissa. Hami, että pikkuveljenkin on armeija käytävä. Isänmaallisia olemme, ja velvollisuudet hoidetaan.
Ois hakenu jonnekin muualle
Miksi ylipäätään tehdä työtä ilman palkkaa?
Työtä? Koulutuksiahan he siellä saavat.
Sivaripalveluksensa jälkeen kaverini oli aika lailla enemmän koulutusta ja työkokemusta omaava kuin meikäläinen, +20 ov avoimen yliopiston kursseja jotka pystyi hyväksilukemaan tulevaan tutkontoonsa ja sen lisäksi +12 kk työkokemusta laajasta/vaativasta tietoverkkoympäristön ylläpidosta.
Minulla kotiinviemisenä vasemman korvan tinnitus ja
Siviilipalveluksesta pitäis kyllä tehdä sellanen että sillä ei voi edistää omaa uraa. Vaan että siinä oltas linnotustöissä lapion varressa/armeijan sukkavarastolla nakkihommissa.
Tulevana vuosikymmenenä varmaan koko tätä hommaa uudistetaan ku sodan uhka on realistinen nyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtö on niin lähellä, että nyt ahistaa jo valtavasti. Ikävä tulee olemaan kova, ja varmasti tirautan itkut maanantaina, kun jään yksin, mutta eiköhän sitten helpota.
Mun poika pääsi joulua ennen pois, kesällä meni ja se oli hirveetä, ikävä ihan kamala.
Mikä sulla helpotti ikävää?
Et siis tunne Pekka Haavistoa, Jani Toivolaa tai Jorma Uotista.