***MAALISmasujen maanantai***
Kommentit (30)
Zeldatarko se oli jolla oli jotain kirkasta housuun lurahtanut, mulla viime raskaudessa lurahteli valkovuotoa, varsinkin kävellessä, olisiko voinut olla sitä? Toivottavasti ei ollut lapsivettä, onneksi sinulla ainakin on ihan hyvä olo.
Rimma meillä on toisin päin eli kun isi lähtee töihin, poika herää aikaisin ja kun isi on kotona niin sit voi nukkua. Mäkin olen miettinyt, että mitenhän sitä pärjää kahden lapsen kanssa. Luulen, että poika on aika mustasukkainen vauvasta, kun on itse tottunut olemaan se meidän vauva. Sitten vielä yöheräilyt, sun muut...
Kummasti se vaan äidin mieltä lämmittää kun kuulee kehuja omastaan :)
Tänään pääsenkin sitten pojan luo. Ihanaa! Ikävä on jo hirmuinen.
Mammuliini:
Mies on sen jotenkin hassusti nimennyt sen kuvan, Siinä pitäis lukea Manta JA mummi, siis Manta on meidän esikon nimi (tai siis Amanda, mutta se niin helposti lyhenee) :)
Voi teitä raasuja kun joka paikkaa juilii. Mä oon jo ihan autuaasti kahdessa viikossa unohtanut kaiken ton. Siis itseasiassa taisin unohtaa jo tokana yönä kun pääsin ekaa kertaa mahalleen nukkumaan :D
Hyvää uutukaista viikkoa kaikille!
-Duppis ja Romulus 16pv
Saat oman vauvan syliin ja voit nukkua mahallaan :).
Hyvää uutta vuotta kaikille!
Pitkästä aikaa löydän itseni istumasta koneella tähän aikaan vuorokaudesta.Pojan vein päiväkotiin jo seitsemän jälkeen, jostain ihmeen syystä, ja nyt hetki tietokoneen rämppäystä ja sitten pitää lähteä shoppailemaan.
Minun pikkumieheni täyttää huomenna jo KUUSI vuotta!!
Pitää ostaa lahja, star wars-valomiekka tai pirates of caribian-miekka, poika jätti tuon minun päätettäväksi että kumman ostan.sellainen vaatimus vain oli että piraatti miekan tulee olla suora ei sellanen käyrä.;)
Ja sitten pitää ostaa vielä jotain herkkuja päiväkotiin vietäväksi, karkkeja, oli toivomus.
Viikonloppuna sitten juhlitaan oikein kunnolla,lauantaina ja sunnuntaina.Että masu asukkikin saa herkkuja oikein kunnolla,kunhan ei ihan sokeri humalaan asti..:)))))))
(.)Vauveli jaksaa ihan hyvin, seuraavaan neuvolaan olis vielä vajaa kax viikkoo aikaa, mut menee tokin aika nopeesti. Potkuja ja muita liikkeitä satelee kiitetävästi joka päivä.Toistaiseksi olen pystynyt nukkumaan yöni vieläkin erittäin hyvin, jos niitä muutamaa suonenveto kertaa ei lasketa mukaan.
Tosin nyt kun mies ei ole kotona niin olen päästänyt pojan joka yö viereeni nukkumaan.Niin tuo pikkumies aiheuttaa muutaman heräilyn yöllä kun saan nyrkistä tai kaveri nousee istumaan unessa.
Painoa on nyt tullut 2kg, johtuuko joulun ajan mässäilyistä vai joko vauvelin painolla olisi jotain tekemistä tuon nousun kanssa.Eli tuo painon tippuminenkaan ei enää tässä vaiheessa sureta.
Ikävästä ja yksinäisyydestä olen kärsinyt ihan tolkuttomasti.(Muistin virkistämiseksi;mieheni lähti marokkoon juuri ennen joulu ja tulee vasta helmikuun lopussa takaisin.)Mies joutuu vastaamaan puhelimeen pari kertaa päivässä, joskus kolme kertaakin,jos oikein rupee ahdistamaan.No kohta heilläkin on siellä netti yhteys niin sitten käytänkin vain skype-puhelinta koko ajan ja sitten ajan kaikki hulluksi siellä kun huudatan konetta jatkuvasti.
En viimeksi ( vuos sitten samaan aikaan)kärsinyt ikävästä ollenkaan, joten kyllä taas keran vauvelilla on osuutensa asiaan.
Rupean nytten selaamaan läpi teidän kuulumisia monien päivien ajalta.
Mutta pika vilkaisun mukaan kaikki on vielä tallella;)
Hyvää maanantaita kaikille,
Hanan 29+2 ja pulla
Oon lähdössä labraan kariestutkimukseen, täytyy lähtee ajoissa käveleen kun on tuo vauhti niin hiljentynyt, sen aina unohtaa välillä ja sitten tulee kauhee kiire!
Onko duppiksen vauvasta kuva jossain?? Eilisessä keskustelussa vai? Täytyy mennäkin heti katsoon!
Viime yönä taas heräsin aamuyöllä ja valvoin siitä kellon soittoon asti, ei kiva. Nyt tuntuu siltä, että vauva nukkuu mutta yöllä oli taas hereillä, kiva rytmi, taitaa jo kouluttaa mua tulevaa varten. Mutta ei kai se raukka siellä masussa voi tietää, milloin on yö ja milloin ei!
Eilen tuli taas masua kuvattua kun tuli tasan 30 vkoa täyteen, ei se siinä kuvassa näytä yhtään isolta, vaikka kun itse tästä katsoo varpaisiin niin näyttää että olis jo kauheen kokoinen.
Mukavaa maanantaina toivottelee,
Despelote, rv 30+1
Möhköfantti: Minähän se olin jolla lurahti =) Olo ei ole sen ihmeempi kuin eilenkään joten ehkäpä se olikin valkovuotoa. Outoa, että sitä tuli niin paljon. Ei ole mitenkään tavallista minulle. Neuvola on viikon päästä, kysäisen siellä josko osaisi kertoa.
duppaduulix: Ihana pikkuinen poika siellä on kasvamassa. Toivottavasti tosiaan parannut itse, että pääset paijaamaan häntä. Onko mitään ennustetta milloin uskaltaa ajatella vauvan kotiutumista? Olet voinut siitä jo kertoakin mutta joitain viestejä on jäänyt lukematta.
Meidän lasten joululomakin on nyt ohi, kolme viikkoa lomailivat ja nyt aamulla vein eskariin ja hoitoon. Ovat molemmat nyt sen 4h/pvä ja nuorimmainen lopettaa maaliskuun loppuun. Innoissaan menivät kumpikin, taisi olla kavereita ikävä.
Zeldatar 31+2
DUPPIS;
Pääset siis tänään siraalaan?! Mahtavaa..saat varmaan pikkusen syliinkin :) Ihania kuvia oli pienestä...miten voikin olla noin kovin pieni - ja ihan ylisöpö! Ja anna tulla vaan omaa napaa..ihana kuulla kuulumisia!!
HANAN;
Voin vaan kuvitella mikä ikävä sulla onkaan..mut äkkiä se menee ja onkin helmikuu :) Usko pois.
KOIRALLISET;
Laittakaahan sitten suosiolla ne miehet kierittämään ne koirankarvat irti, etenki isoista matoista..ei ole mitään kevyttä kenttäpuuhaa. Ne lähtee nimittäin kumilastalla suht helpolla rullautumaan (kosteaa karvaa ja matto niin se on aika nihkeetä), mutta sitä saa rullata ja rullata ennenkun saa irti matosta. Mun puna-valkeesta matosta löyty väritkin kun karvat irtos :)
Ja suihkuttakaa vaan pieni alue kerrallaan jota jynssäätte lastan kanssa, sitten taas vähän matkaa eteenpäin jne..
Missähän hitsissä se JOUHI oikein on..ettei vaan oo mitään sattunu kun on niin hiljasta..
( . ) taisin eilen taas vähän innostua..siis kun kävin päivällä koiran kanssa pellolla tunnin kävelyllä (hissutellen), ja iltapäivällä 2km:n lenkillä toisen kanssa..yhtään ei tuntunu pahalta ennenkun myöhemmin illalla kun selkää alko jäytää. Yöllä valvoin kun taas kääntyessä supisti niin pirusti, saati kun rämmin vessaan (miten se onkin aina se pahin?)..ei pääse kävelemäänkään kun ihan kumarassa ja hissun kissun..ja silti tuntuu pahalta.
Nyt sitte väsyttää sikana..pakko syödä aamupala nyt joutuin ja kuurata hampit oikein puhtaaks..puolilta päivin pitäs istahtaa hamppilekurin tuoliin (kammoa!!)..muuta en kyllä tänään teekään, tai jos vaikka ruokia valmistelis pakkaseen..jos jaksaa, kattoopi nyt.
Tappert ja Puksu 31+1
Viikonloppu tuli ja meni, enkä ehtinyt pinoutuun, mutta toki ehdin viikonlopun pinon lukea. Duppiksella niin niin suloinen pieni miehenalku :)Nyt vaan toivottelen kaikille voimia ja pikkumiehelle vahvistumista.
Itselle ei mitään uutta. Supistukset ovat hieman rauhoittuneet, hyvä niin, sillä olinkin niin kivuissani jatkuvasti.Ehkä tosiaan elämän rauhoittaminen on tehnyt tehtävänsä.
Eilen illalla pengoin vauvanvaatteet laatikosta ja kas kummaa, löysin parit potkarit ja yhdet puolikkaat ja muutaman hassun bodyn...Tämän tätin on lähdettävä kauppaan ja pian.Voi kun tietäisi kumpi tulee.Koko ystävä ja sukulaispiiri veikkaa poikaa vaan niin ovat aiemminkin veikanneet.Ja väärässä ovat olleet.
Yöt ovat alkaneet mennä tosi höpöiksi.Illalla kyllä nukahdan, mutta tunnin pari unien jälkeen alkaa tunnin välein heräily ja sekös ottaa päähän.
Mutta hei, nyt on mentävä jotta ehdin kaikki tämän päiän hommat ennekuin haen lapset tarhasta...
uupu rv 32+2
Juuri heräsin, ja hyvät unet tuli nukuttua n. 10h. Pian täytyy lähteä asioille, joten ihan muutaman rivin tulin raapustamaan.
Duppis: Täällä yksi ' herkkis' ihan liikuttui kun katselin pikkuisen kuvaa, sisukas nuori herra ja niiiiiin suloinen !!!! Toivottavasti flunssa hellittää, ja pääset pian sylittelemään tuota pikkuista. On se varmaan aikamoista nähdä oma pienokainen kaikkien noiden letkujen ja härveleiden keskellä, mutta luojalle kiitos, että asumme Suomessa, ja ko. härvelit ovat olemassa !!! Duppis-hieman salaa vilkuilun myös muiden lapsukaisten kuvia, ja AIVAN SYÖTÄVÄN suloisia ovat. Kaikkea hyvää teidän perheelle !!! Ja vielä piti sanomani, että todella kadehtittavan rauhallinen olet, mutta se onkin ainostaan plussaa, kaiken tämän keskellä.
Ja olikos se Despelote, joka mainitsi ' kiireestä' ja siitä miten unohtaa välillä olevansa raskana :-)) Siis mulle se tapahtuu melkein päivittäin, kiiruhdan ja unohdan, että olen raskaana, kunnes saan mukavan tuntuisen piston tai henki meinaa salpaantua, nyt pitäisi jo oppia ottamaan rauhallisemmin.
(.) Kaikki reilassa. Tyttönen oli kovasti liikenteessä yöllä, mutta taitaa tuo istukka vaimentaa aika hyvin liikkeitä, koska edelleen nuo liikkeet vaikuttavat sellaisilta ' mukavilta' eli ei tee kipeää.
Nyt hyvät maanantai aamut kaikille ! t. emmi rv-29+1
Ihanaa, että arki alkoi, saa levätä kunnolla päivällä.
T: vai liian nopeaa kävelyä, hih. Ei kuulkaa siskot näillä vaivoilla. Naprapatin ohjeen mukaan olen yrittänyt keskittyä selän asentoon, ettei notkahda eteenpäin, painon pitää olla kokonaan lantion päällä. Mutta saman vaivan sain viimeeksikin, kun oli kävelyllä (köpöttelyllä).
Tota poroa muuten tilattiin suoraan pohjoisesta (appiukolla on siellä tuttuja) ja mies oli mukana ruhoa paloittelemassa. Nyt on siis kunnon tavaraa pakkasessa, eikä mitään markettimössöä.
Mullakin lirahteli eilen illalla ja moneen otteeseen. Samaa jäin miettimään kuin Z, että olisko lapsivettä. Tosin mulla on viime viikkoina tota v.vuotoa ollut taas reilummin, joten olisko kuitenkin sitä.
D: ihania kuvia. Niin suloisen pieni. Kuvistakin näkee muuten kehitystä tapahtuneen, joten lisää vaan uutisia.
( . )Alavatsaa polttelee vieläkin ja selässä on eilisen jäljiltä sellanen kestojomotus. Sitten vielä se inhottava paineen tunne, olisko Hippu sittenkin jo rt?
Onko kellään kokemusta sappipaippuasta? Lähteekö sillä vanhat tahrats vauvanvaatteista?
Tilasin muuten itselleni imetyspaidan Vekaravintistä, niitä kestoja jään miettimään vielä.
Nlan jälkeen lisää stooria.
-m- ja Hippu rv 31+5
Juu tänään pääsen pojan luo!
Emmi:
Saa niitä muitakin kuvia katsella, ei niissä mitään salaista ole (ylpeänä esittelen rakkaitani) =)
Tänään on muuten pojalla myös pään ultra... Se kyllä vähän kauhistuttaa, että miten siellä asiat nyt on.
-Duppis ja pikkumies 16pv
Esikoinen on jo päiviksillä ja ruokakin on jo uunissa, joten kerkeän hyvin istahtamaan koneelle... :)
Täällä ihan kohtalaisen hyvin nukuttu yö takana... Tai no poika heräsi pariin otteeseen. Mies kuitenkin oli todella kiltti ja syötti, minä superlaiskimus vaan käänsin kylkeä. Heh!! Mulla on viimeiset 4 viikkoa ollut todellakin milettömiä vaikeuksia tuon nukkumisen suhteen. Joten kai mä olen sen ansainnut, jos joskus saan edes nukkua hiukan paremmin. Nyt tässä muutamana yönä mielessä on vaan pyörinyt noi kestovaippajutut... :) Olin jo innokaskin ja tilasin muutaman vaipan kokeeksi. Tilasin ne www.meandmama.fi- sivuilta. Laskukin oli aika hirivittävä, jotain 80¿. Toivottavasti ovat sitten hyviä ja käy meidän tulokkaalle! :) Pitää pitää peukkuja.
Tänne kaivattaisiin erittäin kovasti lunta ja pakkasta!! Ilma on kuin marraskuussa, pimeä ja sateinen. Saa nähdä tuleeko tänä vuonna talvea ollenkaan. On se aika harmi, jos ei lunta tule. Ei pääse sitten pojan kanssa edes pulkkailemaan... :(
(.) ei mitään ihmeellistä. Taitaa pikku menninkäisen tila käydä ahtaaksi, kun meno on hiljentynyt todella paljon tuolla hänen yksiössään?! On se vaan niin outoa, et n. 8-10 viikon kuluttua meillä on vauva kainalossa. Aika on mennyt niiiiiiin nopsaan. Huomattavasti nopeammin kuin esikkoa odottaessa. kaikkea pitäisi keretä vielä tekemään; ostaa toinen piinasänky ja muutamia tarvikkeita, muuttaa huonejärjestystä jne... Esikoisen synttäritkin on parin viikon kuluttua ja niiden valmisteluihinkin menee jo aikaa. Mun äiti palasi töihin vuorotteluvapaan jälkeen, joten eipä ole hänkään auttelemassa... :/
Mulla on ne huimaukset hävinneet (kopkop, täytyy koputtaa puuta), ihanaa. Tai no, nyt kun mä kehuin niin eiköhän ne taas palaa...
Huimauksen tilalle on tullut todella inhottava paineen tuntu tuonne alapäähän. Ihan kuin sieltä jokin pyrkisi ulos. Tuollainen paineen tuntu mulla oli kaksi päivää ennen esikoisen syntymää... Ei mua kylläkään kauheasti supistele ja kohdunkaulakaan ei ollut lyhentynyt edelliseen lääkärireissuun mennessä... En tiedä mitä toi on!? Saa nähdä syntyykö meidän muksu 10.helmikuuta, niin kuin toi leikkimeilinen madamemamma ennusti?? Toivottavasti ei!!
Tänään on myös pakottanut ihan alaselkää. Sitäkään vaivaa ei ole aiemmin vielä ollutkaan. Voi myös johtua siitä, että en ole tänään pitänyt sitä tukivyötä... Musta tuntuu et se laittaa supistelemaan. Eilen illallakin otin sen pois ja heti rauhoittui...
Duppis: Herran tuuteli, että teidä pikkuprinssi on niiiiiin suloinen niissä kuvissa! Mä ihan tirahdin kyyneliin... Hän on vielä ihan sen vauvanukan peitossa, niin suloista. Meidän esikoinenkin oli ihan siinä nukassa, vaikka syntyikin yliaikaisena... :)
Kiva myös kuulla, että flunssa on helpottanut ja pääset katsomaan pikkuruista miestänne!! On varmaan niin tunteiden täyteläinen hetki, kun saat hänet syliisi ensimmäistä kertaa! Ihanaa!! Mä olen täällä ihan täpinöissäni sinun puolesta. Hih!!
Mutta nyt siivoilemaan!! Mukavaa viikonalkua kaikille kanssasisarille!!
Hanna rv 30 *poks*
Duppis: Kiitos kun toit kuvat meidän kaikkien katseltavaksi. Suloinen ja niin pieni poika. Vauvannukkaa ja kaikkea. Tulehan taas kertomaan miltä sylissä pitäminen tuntui :)
Masuli: sappisaippua on toiminut meillä aika hyvin, varsinkin jos tahran kimppuun käy tuoreeltaan. Nestemäisestä mulla ei oo kokemusta, palana kyllä.
Leanna: mietityttääkö sua vielä, miten kuudennen lapsen kanssa pärjää, yövalvomiset, mustasukkaisuus jne? Tulit vaan mieleen kun me Möhkiksen kanssa täällä mietitään, et miten asiat lähtee kulkemaan toisen lapsen kanssa...
Eilen mietin, että ei oo kauaa siitä, kun täällä iloittiin raskauden puolivälin saavuttamisesta. Nyt siitä on kulunut 10 viikkoa, sama aika mikä on synnytykseenkin ja vähemmänkin. Nopsaan menee aika! Ihan jo jännittää. Lähinnä se, että suostuuko tuo mukula kääntymään takas raivotarjontaan. Sittenhän sen näkee. Ja täällä muuten kirjoittelee jo pinollinen syyskuisiakin!
Jep jep, sit laittautumaan ja kaupungilla shoppailee... Rahan menoa ei voi estää!
rimma 30+5
hamppilääkäri siis takana.
Ootteks te jotenki super-rauhallisia tai jotain? Mulle on sanottu että jos alaselkää alkaa jomottaa tai tulee paineentunnetta tai säännöllisempiä supistuksia, tai kivuliaita, ni pitää HET soittaa nlaan/synnärille! Moni valittelee jos jonkinlaista jomotusta ja paineentunnekin löytyy vaikka kuinka monen viestistä, saati kipeemmät supparit! Ettekö te soita minnekään? Mistä te tiedätte ettei se ole vaarallista..tai siis synnytyksen alkua? Millon te sitte oikein soitatte sinne? *silmät ymmyrkäisinä tuijottaa* mistä te tiedätte kaiken??? Mä varmaan soitan pienemmästäkin vihlasusta - het kun niitä ilmenee, niiih..kun mulle on sanottu ja sillon pitää niin tehdä, ettäs tiedätte!!
Kävin haravoimassa " iltapäiväjumppana" rakkien tarhan kun se syksyllä jäi kun ne lumet tuli..harvemmin tota tammikuussa on haravoimaan päässy :) Siisti tuli kun lehdet oli sulanu ja irrallaan mutta maa tukevasti jäässä..kevyt haravoida.
Niih, sitähän mä oikeestaan tulin kirjottamaankin, että kauheen hyvä ketju oli tuolla tuo " masennustako" ketju..jotenkin mä ainakin löysin itseni alottajan tekstistä..toisaalta olen NIIN onnellinen ettei mitään rajaa, ja toisaalta pelkään kuollakseni koko vauvaa ja toivon etten raskaana oliskaan..en mä osaa/uskalla synnyttääkään, saati hoitaa vauvaa..toisinaan tosiaan tuntuu että olis helpompi kun koko vauva vaan katoais ja vois peruuttaa ajassa taaksepäin..toisaalta tätä kullanmurua yritettiin vuoden päivät, ja tänäänKIN olen maailman onnellisin odottaja joka kuumeisesti odottaa että sais jo oman kullanmurun syliin.
Kai ne on ne hormonit..mites muut esikoista (miksei muutkin) odottelevat - rehellisesti - pelottaako? Olenko mä piruvie ainoa?
kauheesti tekee mieli jotain makeeta, hyvää..karkkia tai pullaa tai jätskiä tai..ja huomenna on nla, ja vaaka. Syön siis mansikoita ja huomisen nlan jälkeen ahdan pussikaupalla pullaa ja karkkia..ääh.
Mitenhän tääkin mihinkään liitty..taidan mennä ettii niitä mansikoita pakkasesta.
Tappi
Mä ainakin olen käynyt siellä äitipolilla ja tiedän, että nää supistukset, paineen tunteet ym. ei avaa paikkoja ja synnytyssupistukset on todella kipeitä ja säännöllisiä, joten en ole säikähtänytkään.
Kyllä minua tavallaan pelottaa vaikka kakkosta odotankin. En tosiaan tiedä miten saadaan arki pyörimään kahden pienen kanssa, varsinkin jos kakkonen on yhtä vaativa kuin esikoinen oli ja synnytyskin jännittää, mutta kuitenkin hyvällä tavalla (en haluaisi toimitusta perua :))
Tänään minäkin täällä taasen.. :) Enkä jaksanut aamusta nousta koneelle, kun miehellä iltavuoro niin jätän lapsenhoidon sille ja itse vaan lepäilen. Nokkelaa.. ;)
Tappi: Juu, sovitaan tässä vaikka joku tietty päivä, jolloin sä saat ihan itse tehdä sen aloituksen niin on sitten parempi mieli..? :) Minen nyt ainakaan ennen ens maanantaita köki täällä aamuisin siis. Ja vaikka kökkisinkin niin lupaan, etten aloita. *vannon kautta kiven ja kannon* :D
Ja tuohon siun suureen huoleesi. Kyllä mua ainakin pelottaa, ihan aikuisten oikeesti, että miten mä osaan sitä lasta hoitaa ja miten mä pärjään ja miten synnytys menee ja mitä, jos lapsi ei olekaan terve jajajajaja.. MUTTA.. Kokemuksesta (kun on kaks lasta ja siis synnytystäkin takana) tiedän, että sitä vaan luonto hoitaa hommat ja vaisto ohjaa. Oon oppinut olemaan stressaamatta asioista liikoja ja siks en näitä niin pohdikaan. Otetaan asioita käsittelyyn sitä mukaa, kun on ajankohtasta. Ymmärrätkös? On siis ihan normaalia murehtia, pohtia, pelätä, huolehtia jne. kaikenlaisista mitä kummallisimmistakin asioista,mutta se on tavallaan ihan turhaa energian haaskuuta. :)
Ja sitten siihen vielä, että.. Kolotuksia ja kipuja on täällä ollut vaikka miten paljon. Alussa vielä soittelin neuvolaan ja kyselin siitä ja tästä ja tosta, mutta nyt oon käynyt siellä äippäpolilla ultrattavana kahden viikon välein ja siellä näkyy, jos supparit aiheuttaa muutoksia ja sen sellaset ja kun mitään hätää ei siis ole tullut. Nyt alkaa viikot olla jo niin pitkällä, että vähemmän murehdin enää sitä, että onko lapsella kaikki hyvin ja enemmän taas ajattelen synnytystä. Kyllä sen sitten vaan tietää, kun se lapsi tulee. Ei ole enää mitään ihan pieniä vihlaisuja ja kolotuksia. Ei siis ainakaan mulla ollut ja mähän menin esikoisesta 12 tuntia liian aikaisin synnärillekin jo valittamaan, että nyt se tulee. Ne kätilöt siellä vähän toppuutteli, että en mä siinä kunnossa olisi, jos se nyt tulee. Antoivat varmaan säälistä jäädä sinne odottamaan (kun itkua väänsin, että pelottaa) ja kyllä sitä sitten huomas, että millon se lapsi on Oikeesti tuloillaan. Eli ei sulla siinäkään suhteessa ole mitään hätää. :) Toki toisilla on kipukynnys korkeammalla ja sen sellasta, mut että meillä näin.
Oma napa ei muuta sano tänään, kun että täällä ollaan ja kaikki hyvin. Siis samaa rataa mennään päivä toisensa jälkeen. Joskus jo alkaa puuduttaa tää ainainen röhnöttäminen tän mahan kanssa ja eilenkin meinas itku tulla, kun kivisti ja kolotti joka paikasta ja sanoinkin miehelle, että mä oisin niin valmis jo luopumaan tästä pallosta.. :( Väsyttää kovasti, selkä ei kestä pitkäaikaista seisomista ja makuullakin jomottaa milloin mistäkin. Kovasti näen unta, että mahallani nukun tai makaan ja pari kertaa meinannut mahalleni hypätä sängylle ja just saanut estettyä tän teon ennekö Hermanni läjähtää mun alle. :( Että valivali täällä vaan..
Tänään kävin fysioterapeutilla ja sain kaksi kappaletta tollasia tukivöitä lainaan plus kasan jumppaohjeita. Toinen tukee lantioluita ja toinen sitten tota ristiselän seutua. Kun niitä testasin siellä sen asiantuntijan kanssa niin tuntui, kun ois ihan uus kroppa ollut! Ei kivistänyt mistään ja tuntui niin tukevalta olo. Voi, ollapa vielä nuori ja lapseton tämä kroppa.. Muuten en elämääni siis vaihtaisi mihinkään, mutta kroppa sais olla paremmassa kunnossa. Mitähän varten tän raskauden pitää tehdä niin kamalasti muutoksia..? :(
Hmm.. Onkohan mulla yhtään iloista aihetta tänään? Ehkä jään miettimään..
Papu ja Hermanni 30+3
Paino: 75,6
Sf-mitta: 26,5
Paineet 99/64
Syke: 140+
Rv: 31+5
Mahanympärystää mulla ei nyt ole laittaa. Lähtöpaino oli 64. Sain lähetteen Kättärille suppareitten ja paineen tunteen takia ja kun toi sf-mittakaan ei ole kasvanut. Musta ittestäkin tuntuu, että masu olis jo pikkasen laskeutunut, kun housut kiristää tuolta alhaalta ja on paljon helpompi hengittää. Taitaa kuitenkin olla paikat vielä kiinni, toivottavasti, muuten iskee tännekin pelätty sänkylepo. Hippu on kuin onkin kääntynyt jo pää alaspäin, joten siitäkin voi toi paineen tunne johtua. Töihinkään ei ole enää menemistä, saikkua jatketaan äippäloman alkuun asti.
Voi Tappi: toi epäily ym taitaa kaikki kuulua siihen äidiks kasvamiseen, turha huoli pois. Kyllä sun kirjoituksista näkee, että maalaisjärkeä löytyy roppakaupalla. Utopistista mun mielestä on se, kun esim. se yks jääkiekkoilijan vaimo (tuleva äiti) jossain lööpissä kehu selvinneensä äidinvaistolla jostain raskausajan jutuista. Mistä se sitä on muka kehittänyt, mun mielestä äidinvaisto kasvaa vauvan hoitamisen myötä. On iha eri asia hoitaa sisaruksia tai kaverin lasta kun omaansa.
Mä huolestun noista supistuksista vasta sitten kun ne alkaa olemaan säännöllisiä ja pitkäkestoisempia ja niitä voi kellottaa. Tollaset satunnaiset ei vielä pelota. Mutta sinä teet niinkun on neuvottu, koskaan ei varmasti ole turha soittaa, ihan oman mielenrauhan takia.
Nyt odottamaan esikoista koulusta ja miettimään illan kiemuroita, ainakin meillä mennään aikaisin nukkumaan. Meillä muuten esikko oli 4v kun kuopus syntyi, hyvin meni (tosin poika halus olla tarhassa), välillä pidettiin vapaapäiviä, pitkiä vk-loppuja ja tietty päivät oli muutenkin lyhyempiä. Ainoo mustasukkaisuus oli iltaimetys, olin unohtanut kertoa että vauvat syö vain (tisu)maitoa, mutta sekin meni selityksen jälkeen ohi parissa viikossa.
-m-
Mukavaa lukea hyviä kuulumisianne. Jotenkin aina helpottaa, kun huomaa, että teillä muillakin on samoja vaivoja kuin itsellä. Omatkin kolotukset on siis normaaleja.
DUPPIS; Poikasi on AIVAN ihana, täydellinen! Vaikka itsellä on jo kaksi lasta niin silti sitä ei oikein tajua, että omassakin mahassa on tuollainen täydellinen pieni ihminen. Aina se syntymähetki on samanlainen ihmetyksen paikka; " tuollainenko suloinen lapsi minun mahassani oli!" (jos ymmärrätte mitä tarkoitan..) Aivan ihania kuvia sinulla! Kaikkea hyvää teille :)
ON; Anoppi ollut täällä jelppimässä aamupäivän. Ihan hyvin kaikki meni, paitsi, että minä en oikein osaa köllötellä tuossa sohvalla, vaan riensin joka puuhaan mukaan. Täytynee skarpata tuon asian suhteen.
Jotain muutakin asiaa piti kommentoida kuin Duppiksen vauvaa, mutta vauvasta häikäistyneenä en enää yhtään muista mitä!
Palailen jos muistuu mieleen :)
Caius ja ilona/ilmari 32+0 poks
Duppis kyllä sulla on suloinen pikkumies! Ajatella, että meillä muilla on noin täydellinen ihmisenalku tuolla vatsassa potkiskelemassa, vaikea ajatella.
Yön nukuin suht. hyvin, muutaman kerran heräilin, vatsassa tuntui kipeitä kohtia. Jalkaan koskee ihan niin kuin ois kasvukipuja... Inhottavaa.
Kai sitä pitäi rueta kahvin keittoon, laiskottaa vaan rankasti. Palailen kunhan vähän herään.
möhkis ja tiitiäinen 29+3